Katja Ståhl ja Kimmo Vehviläinen ovat jo pitkään olleet tuttuja ääniä suomalaisilla radiokanavilla, mutta yhteinen matka sai uuden suunnan, kun he päättivät alkaa tehdä podcastia yhdessä.
Katja Ståhl ja Kimmo Vehviläinen ovat molemmat media-alan ammattilaisia ja hyviä ystäviä jo vuosien takaa. Kimmo on tehnyt uraa radiossa jo 30 vuotta ja hän juontaa tällä hetkellä Radio Novan aamussa. Katjalla on radiotaustaa Yleltä ja Radio Cityltä. Hän juontaa tällä hetkellä suosittua Elämäni biisi -ohjelmaa.
Suomen radiopiirit ovat pienet, ja heidän tutustumisensa tapahtui kuin ohimennen töiden ohella. Nuoruudesta heitä yhdistää sama kotikylä ja lukio. Tuttavuus muuttui ystävyydeksi viimeistään silloin kun he viettivät samalla Selviytyjät-saarella kuukauden päivät.
Kun Selviytyjät-pöly oli laskeutunut ja elämä jatkunut vähän aikaa, Katja sai idean radio-ohjelmasta, jossa he toimisivat Kimmon kanssa juontajaparina. Siihen aikaan Kimmo oli jo ehtinyt kirjoittaa työsopimuksen Radio Aallon uuteen aamuohjelmaan, joten yhteinen juontoparihaave kariutui vuosiksi.
Ajatus omasta podcastista oli kytenyt Kimmolla jo pitkään, mutta hän ei keksinyt kenen kanssa alkaisi podia tekemään, yksin ei ainakaan. Parin viikon nimien pyörittelyn jälkeen hän muisti Katjan. Yksi puhelu ja sitten he jo olivatkin miettimässä miten ja millaista ideaa he alkaisivat tarjoamaan podcast-tuottajille. Kuukausia meni demotessa, kunnes kala kävi koukkuun.
Katjan ja Kimmon yhteinen podcast: Saatan olla väärässäkin, näki päivänvalon vuoden 2025 tammikuussa, jolloin ensimmäinen jakso julkaistiin. Se kantoi nimeä: Small talkin aloittaja on vastuunpakoilija. Se on kerännyt tähän mennessä hieman yli 5000 tykkäystä ja 112 kommenttia, joissa satelee kehuja kuuntelijoilta. Tällä hetkellä jaksot nauhoitetaan Töölössä Tarinatallin studiolla ja julkaistaan Podimossa.
Heidän podcastiaan ei käsikirjoiteta, jotta sisältö pysyisi spontaanina ja näin ollen hauskempana kuulijalle. He valmistautuvat uuden jakson äänityksiin miettimällä aiheet etukäteen. Katjalla on aina lukuisia aiheita eletystä elämästä valmiina takataskussaan ja Kimmo soittaa hänelle kysyen mistä tällä kertaa jutellaan. Jo podcastia suunniteltaessa he päättivät, että jaksoja äänitetään vain yksi kerrallaan. Kimmo on aamuradiossa ennen podcast-äänityksiä, joten pitkät päivät vaativat veronsa. Katja on todennut, että hauskuus ja tunnelma eivät pysy väkisin yllä, ja siksi kaikki energiapaukut ladataan yhteen jaksoon.
Pitkään jatkuneen ystävyyden jälkeen sitä luulisi, että tuntee työkaverinsa, mutta näin ei kuitenkaan ole. Joka viikko podcast-studiossa jutellessaan he huomaavat itsessään ja toisissaan uusia piirteitä. Katja kertoo, kuinka Kimmon kuiva yskä ärsyttää häntä aivan suunnattoman paljon. Niin paljon, että siitä on jo tullut vitsi, jolle jaksetaan nauraa. Kimmo puolestaan on oppinut itsestään kuinka kärsivällinen hän onkaan, kun sietää Katjan yskävitsejä viikosta toiseen. ”On kivaa, ettemme tunne toisiamme liian hyvin. Silloin tulee usein sellaisia että häh, ethän sä tolleen voi tietenkään elää”, Katja naurahtaa ja katsoo Kimmoa, joka nyökkää hyväksyvästi.
Entä mitä eroa on podcastin ja radion tekemisessä? Radiolähetysten sisältö on harkittua ja suunniteltua. Jos juttu lähteekin lentoon, sen keskeyttävät musiikki, uutiset ja mainokset. Podcastia saa tehdä vapaammin. Radio saattaa kuulua lapsiperheen autossa tai ruokakaupoissa, joten juontopuheet menevät tarkemman seulan läpi. Podissa jutut voivat olla avoimempia ja esimerkiksi voimasanojen käyttö on sallitumpaa. Podcastia tehdessä ei tarvitse miettiä mitä kuulija mahtaa ajatella, koska hän on itse päättänyt kuunnella Katjan ja Kimmon podia.
Kuulijapalautteet ovat juontajakaksikolle tärkeitä. Vaikka niitä tulisi yli sata, ne kaikki luetaan silti. Paras palaute on aina sellainen, jossa kuulija kertoo nauraneensa yksin ääneen paikassa, missä se ei ole normaalia. Myös aiheisiin samaistuminen nousee usein esiin ja kaksikon mielestä on hauskaa lukea muiden kokemuksia. ”Mut on yllättänyt naiskuulijoiden kommentit, joissa he kuvailevat naurun määrää sillä kuinka paljon tuli pissaa housuun. Niitä kommentteja tulee paljon”, Kimmo toteaa kulmakarvat koholla. ”Saattaa liittyä ikään”, Katja vastaa naurunremakan keskeltä.
Katja ja Kimmo tekevät työtä, josta monet nuoret tällä hetkellä haaveilevat. Radio – ja podcast juontaminen on haaveammattina suuressa suosiossa sisällöntuottamisen ohella. Kimmon vinkit alalle haluaville nuorille on, että oma-aloitteiset ja innokkaat tekijät kyllä huomataan. On tärkeää luottaa siihen, että tekee juuri sitä mitä itse haluaa. ”Nyt on otollinen aika olla oma itsensä. Erilaisuus on muotia”, Kimmo sanoo.
Katja on samaa mieltä, mutta lisää vielä, että asioita täytyy tehdä aidosti palavalla halulla. Vain dollarinkuvat silmissä ei kannata lähteä mihinkään. Jokaisen täytyisi etsiä itsestään puolia, joita muissa ei välttämättä ole – ja korostaa niitä. Erottuvuustekijä on iso etu.
”Jos olet oikeasti innoissasi, niin älä anna periksi. Tällä alalla joutuu välillä tahkomaan tosi kauan, kunnes oikea hetki osuu kohdalle. Itse olin lähes viisikymppinen, kunnes löysin oman täydellisen työpaikkani Elämäni biisi -ohjelmassa”, Katja rohkaisee.
”No toi tieto helpottaakin nuoria opiskelijoita”, Kimmo naurahtaa.
Saatan olla väärässäkin -podcast julkaistaan Podimossa aina tiistaisin.
Teksti: Taru-Tuuli Joki
Etusivun kuva: Podimo
