Valaistusmestarin työ sisältää monipuolisesti sekä suunnittelutyötä että käytännön valotilanteiden rakentamista. Työn keskiössä ovat asiakkaat eli artistit, bändit, teatteriesitykset ja monet muut esiintyjät, joiden esityksiin Vuotalon valaistusmestari Jari Koskela rakentaa ja ajaa kaikki valotilanteet. Koskela rakentaa valotilanteensa aina tarkasti asiakkaan toiveiden mukaan, mutta niiden sisällä hänellä on paljon taiteellista vapautta.  

– Valaistusmestarin työ selkeimmin näkyy yleisölle esitysten, teatterin tai konserttien valojen tekemisenä. Vuotalon tapauksessa myös aulan galleriatilojen näyttelyiden valaisun tekemisenä, kertoo Jari Koskela valaistusmestarin työnkuvasta.

Tässä artikkelissa pääset kuvin seuraamaan Koskelan työpäivää ja artikkelin lopussa on audiohaastattelu, jossa Koskela kertoo laajemmin työstään.

Valaistusmestarin töitä on helppo tehdä hymyssä suin, sillä Vuotalossa on todella hyvä työilmapiiri ja kollegoiden työtavat ovat tulleet tutuiksi.
Työhön kuuluu paljon asiakaskontakteja, joita hoidetaan sähköpostilla. Muun muassa esitysten settilistat lähetetään usein valaistusmestarille sähköpostitse. Työpäivien pituudet vaihtelevat sen mukaan millaisia keikkoja talossa on, mutta sunnuntait ja maanantait ovat pääasiallisesti vapaapäiviä.
Verhot on tärkeä laittaa kiinni joka kohdasta, jotta valo ei pääse karkaamaan lavalta ja valotilanteet pääsevät suunniteltuihin oikeuksiinsa.

Kysyessäni Koskelalta, mitä valo merkitsee hänelle henkilökohtaisesti, hän vastaa sen olevan jo ammattinsakin puolesta yksi tärkeimmistä elementeistä. Koskela on ennen nykyistä työtään opiskellut media-alaa ja tehnyt musiikkivideoita. Silloin hän kuvitti musiikkia kuvallisen kerronnan kautta. 

– Nykyään valo on se tapa, millä haluan kuvittaa musiikkia ja saada sen toimimaan käsi kädessä esityksen kanssa. Pääasia vaan, että siitä tehdään osa kokonaisuutta, mikä luo onnistuneen illan, toteaa Koskela.

Valaistusmestari on työssään kanssakäymisissä myös aulahenkilökunnan kanssa. Vahtimestari Monika Karmo näyttää Jarille ottamaansa valokuvaa, johon hän on saanut tallennettua todella hienon valotilanteen taivaalta. 
Esiintyjien settilistan perusteella tehdään valosuunnitelma, jota sitten paikan päällä Vuotalolla rakentuu palanen kerrallaan lavalle. Usein Jari kuuntelee päivän keikan musiikin autossa matkalla kotoa töihin, jotta esityksen musiikillinen sisältö on tuoreessa muistissa.

Jos valaistusmestarin työ ja ylipäänsä työskentely valotekniikan parissa kiinnostaa, niin Koskela vinkkaa, että nykyaikana on monipuoliset mahdollisuudet opiskella alaa. Opiskelu antaa paljon pohjatietoa alasta, mitä mahdollisuuksia ja vaihtoehtoja alalla on.

Hän suorittaa itsekin tällä hetkellä Metropolia ammattikorkeakoulussa tutkintoa työnsä ohella. Tärkeää on kuitenkin mielenkiinto alaa kohtaan. Valaistusmestarin töissä toimii esimerkiksi tanssijoita, jotka ovat aiemmin työskennelleet tanssijoina ja myöhemmin alkaneet tehdä työkseen valoja. Heillä on tietenkin työssään enemmän kompetenssia tanssivaloihin. Tärkeää on kuitenkin yleinen mielenkiinto asioita kohtaan, sillä se helpottaa alalle pääsemistä ja alalla selviämistä.

Ylhäällä katonrajassa valoja suuntaessa on toimittava rauhallisesti ja harkitusti. Sinne ei mielellään saa ottaa mitään ylimääräistä mukaan. Sillä minimoidaan riski siihen että mitään tippuisi alas. Valot ovat sen verran korkealla, että pienikin esine sieltä tippuessaan alas voi olla hengenvaarallinen.
Aamulla tulostettu settilista on keikan alkaessa täynnä Jarin merkintöjä valotilanteista. Hän tykkää tehdä valoajo-ohjeet käyttäen luovasti fiilispohjalta sekä suomea että englantia merkinnöissään.

Loppuillan onnistunut keikka on päämotivaattori, ja se syy miksi joka päivä tullaan työpaikalle tekemään valaistusmestarin työtä. Koskela käyttää paljon aikaa panostaakseen settilistan kuunteluun, valoajatusten paperille kirjaamiseen ja keikan tekemiseen, jotta jokainen keikka saadaan ansaitsemallaan kunnialla maaliin. Jos käy vielä niin, että artisti itse tulee kiittämään tai yleisö antaa palautetta keikan valaisusta, niin se kiteyttää sen miksi Koskela tätä työtä tekee.

Kun keikka ”Från Samborombon till den nordiska kusten – En musikalisk resa i Evert Taubes fotspår – Pentti Hildén & Mikko Helenius” alkaa Vuotalossa, on Koskelalla kaikki valmiina. Valmiit valotilanteet pääsevät loistamaan keikan aikana. Tunnelma Vuosalissa on keskittynyt sekä yleisössä, lavalla että valopöydän takana ja musiikki soi kauniisti. Kuva: Jari Koskela.

Kuuntele Jari Koskelan haastattelu, jossa hän paljastaa mieleenpainuvimman keikkansa ja kertoo ammatistaan laajemmin ja miten se on muuttunut vuosien varrella.

Teksti, kuvat ja audio: Birgitta Taussi.

LUE MYÖSLISÄÄ TEKIJÄLTÄ