Nuoruuteen ja aikuistumiseen kuuluvista juhlista on tullut kaveriporukoiden taloudellisen eriarvoisuuden paljastavia spektaakkeleita.
18-vuotisjuhliksi ei haluta kotibileitä vaan pitkä ilta ravintolassa, jossa alkupalakin maksaa enemmän kuin 6-pack lonkeroa. Polttareita varten matkataan Keski-Eurooppaan, häät venytetään kolmipäiväisiksi amerikkalaistyylisillä harjoitusillallisilla ja seuraavan päivän jatkoilla.
Perheenlisäyksen voi julistaa ampumalla taivaalle sukupuolistereotypiaan sopivan väristä glitteriä käsikäyttöisellä kanuunalla ja hankkimalla äidille push presentin eli synnytyslahjan.
Kaksi-kolmikymppisyys on itsensä etsimisen aikaa, jolloin yhdet opiskelevat, toiset luovat uraa ja kolmannet vaihtavat alaa. Samalla muutetaan uudelle paikkakunnalle, ollaan suhteissa tai yksin, perustetaan perheitä.
Näiden elinvoimaisten vuosien merkkipaalut dokumentoidaan sosiaaliseen mediaan, mieluiten näytöstyyliin. Rima on asetettu korkealle ja kierre on valmis.
Suomessa ei ole tarjoamisen kulttuuria ja rahasta puhuminen koetaan kiusallisena, jopa ystävien kesken. Voi olla vaikeaa myöntää, että itsellä ei ole varaa samanlaisiin kulutusvalintoihin kuin muilla. Toisaalta paremmin toimeen tulevan voi olla vaikea samaistua tilanteeseen, jossa rahaa ei yksinkertaisesti ole kulutettavaksi. Yhtä kaikki, ystävän rahatilanteen uteleminen voi tuntua kiusalliselta, koska ei halua olettaa asioita.
Suomen talous on taantumassa, työttömiä on Euroopan eniten ja ilmastonmuutos sekä maailmalla muskeleitaan vertailevat valtionpäämiehet koettelevat tulevaisuudenuskoa. Juhlia siis todella tarvitaan.
Suuret virstanpylväät ovat toki juhlintansa ansainneet, mutta niihin liittyy myös paineita. Joskus vaikuttaa siltä, että juhlien järjestämisen pointti on saada oma elämä näyttämään kadehdittavalta somessa. Samalla uhkana on, että joku jää juhlan ulkopuolelle taloudellisista syistä.
Mitä jos juhlisimmekin enemmän, mutta arkisemmin, sen sijaan, että annamme muuttuvan elämän myötä kaveriporukoiden eriytyä? Pienimmillään se vaatii jonkun hauskan juoman ostamista taloyhtiön saunavuorolla siemailtavaksi. Ystävä pääsi työhaastatteluun, kahvien paikka!
Elämässä riittää aihetta juhlaan, kunhan ensin irrottautuu ajatuksesta, että kulutettu rahamäärä on elämyksellisyyden mittari.
Teksti: Ira Pöllänen
