Viime viikolla vietettiin Minna Canthin ja tasa-arvon päivä, mutta mikä tekee hänestä niin merkittävän henkilön, jota muistetaan vielä tänäkin päivänä?
Minna Canth oli kirjailija, kauppias ja yhteiskunnallinen vaikuttaja. Aikanaan hän julkaisi seitsemän pitkää novellia, kymmenen näytelmää sekä kymmeniä lehtiartikkeleita ja puheita. Hänen töissään ilmeni realismi, yhteiskuntakritiikki ja naisten asema.
Alunperin Ulrika Wilhelmina Jonhson syntyi Tampereella 19.3.1844. Vuonna 1853 Johnsonin perhe muutti Kuopioon, kun Canthin isä alkoi hoitamaan Finlaysonin puuvillatehtaan sinne perustamaa Tampereen Lankakauppaa.
Canth kävi muun muassa Finlaysonin tehtaankoulua ja ruotsinkielistä tyttökoulua. Hän aloitti sen jälkeen kansakoulunopettajan opinnot ensimmäisten naistenopiskelijoiden joukossa vastaperustetussa Jyväskylän seminaarissa syksyllä 1863. Opinnot valitettavasti keskeytyivät Canthin mennessä naimisiin opettaja Johan Ferdinand Canthin kanssa. Heille syntyi seitsemän lasta.
Jyväskylässä Canth kirjoitti useampaan lehteen niin uutisista kuin häntä itseään askarruttavista ja kiinnostavista asioista, kuten raittiudesta ja naisten asemaan liittyvistä asioista. Jäätyään leskeksi vuonna 1879 muutti Canth lapsineen takaisin lapsuudenkotiinsa Kuopioon. Siellä hän otti edesmenneen isänsä Tampereen Lankakaupan nimiinsä vuonna 1881. Ennen tätä kauppaa oli hoitanut Canthin äiti ja veli. Kolme vuotta myöhemmin hän otti hoitoonsa myös veljensä sekatavarakaupan, jota Canthin perilliset ylläpitivät vuoteen 1974 asti.
Canthin kirjoittamat novellit ja näytelmät kuvasivat yhteiskuntaa sekä sen epäkohtia, kysymyksiä ja ilmiöitä. Ne aiheuttivat välillä kiihkeääkin keskustelua ja kritiikkiä.
Kirjoittaja, kauppias, vaikuttaja
Puolisonsa kuolema kesällä 1879 aiheutti Canthille paljon surua, ahdistusta ja epävarmuutta. Yksinhuoltajuuden epävarmuudet ja miehensä jättäneet velat painoivat Canthin mieltä ja hänen mielenterveytensä kärsi. Minna Canthin puoliso Ferdinand Canth oli ennen kuolemaansa lainojen avulla ostanut vaimonsa lapsuudenkodin, josta jäi velkaa miehen kuoltua. Nämä velat maksettiin kun Canth myi perheen Jyväskylän talon, ja suurin osa tavaroista muutettiin rahaksi.
Johnsonin perheen kauppaa oli Canthin isän kuoleman jälkeen hoitaneet muodollisesti tämän veli, mutta käytännössä hänen äitinsä ja siskonsa. Kuopion saapumisen jälkeen Canth alkoi ottaa vastuuta kaupan hoidosta. Lankapuodista kehittyi vähitellen lankakauppa. Puoti siirtyi Canthin omistukseen vuonna 1881 ja muutamia vuosia myöhemmin myös veljensä ylläpitämä myymälä päätyi hänelle. Kauppiaana Canth sai ajan kanssa niin asiakkaiden kuin tehtaiden edustajien luottamuksen ja moni kävi puodissa välillä vain keskustelemassa rouvan kanssa. Canthista kehittyi hyvä ja luotettu kauppias, jonka liikkeet tuottivat hyvin voittoa. Puodin menestyksen mukana kirjanpidon määrä nousi ja puotiin palkattiin apulaisia. Canthille työskentelevillä oli valtava kunnioitus ja luottamus emäntäänsä kohden ja myös rouva itse luotti alaisiinsa.
Jyväskylässä asuessaan Canth kirjoitti artikkeleita suomenkieliseen lehteen nimeltä Keski-Suomi, jossa hän keskittyi uutisten lisäksi raittius- ja naiskysymykseen. Siellä hän kirjoitti myös suomenkieleen ja suomalaisuuteen liittyvistä asioista. Canth kuitenkin erotettiin Keski-Suomen toimituksesta vuonna 1875 hänen kirjoittaessaan viinankäytöstä lehden mukaan turhan napakasti. Myöhemmin Canth suostui Päijänne nimisen lehden toimittajaksi. Siellä hän kirjoitti muun muassa uusista keksinnöistä, suomensi norjalaista kirjallisuutta lukijoille ja julkaisi omia novellejaan.
Raittius oli aihe, jonka puolesta Canth kirjoitti hyvin purevasti. Hän oli itse nähnyt miten valtava viinankäyttö johtaa kurjuuteen ja pyrki kirjoituksillaan vaikuttamaan asiaan. Raittius ja juopottelu ilmenivät myös Canthin kirjoittamissa näytelmissä.
Naisten asiat olivat Canthille myös tärkeitä ja hän pohti niin lehtijutuissaan kuin novelleissaan naisiin ja naisten asemaan liittyviä epäkohtia ja vääsyyksiä. Canth kirjoitti muun muassa tyttöjen kasvatukseen sekä koulutukseen liittyvistä puutteista vahvasti. Minna Canthin mielestä tytötkin ansaitsivat ja tarvitsivat hyvän koulutuksen menestyäkseen elämässä. Naisten asemaan, siveyskysymykseen ja sukupuolimoraaliin hän otti vahvasti kantaa kirjoituksissaan. Hän oli myös mukana keskustelussa niin sanotussa kieliriidassa suomen ja ruotsin kielen välillä.
Suomalaisuuden asialla
Canth tuki vahvasti suomen kielen asemaa, mutta ymmärsi kuitenkin ruotsin kielen merkityksen Suomessa. Tärkeämpänä hän kenties piti sitä, että Suomi ei venäläistyisi. Hän kirjoitti siitä, miten huonot olot Kuopion köyhäintalossa oli, novelliinsa Köyhää kansaa. Se aiheutti kohun, minkä pohjalta asiaa alettiin tutkia ja köyhien oloja parantaa. Hän taisteli niin naisten kuin köyhien oikeuksien puolesta.
Canth keskusteli kesällä 1883 tavanneensa Suomalaisen teatterin johtajan Kaarlo Bergbomin kanssa useasti. Näiden keskustelujen myötä Canth alkoi tutkia, miten aatteet kehittyivät ja miten muun muassa yhteiskunnalliset liikkeet etenivät. Tämän seurauksena Minna Cathistä tuli eräänlainen julkisuuden henkilö Kuopiossa ja hänen kodistaan Kanttilasta kehittyi paikka, jonne tultiin keskustelemaan kirjallisuudesta ja pohtimaan ajan uusia aatteita. Keskustelun aiheina oli tietenkin muun muassa Canthille tärkeitä aiheita kuten naisten asema sekä raittiuskysymys. Kanttilassa vieraili useita ajan merkittäviä yhteiskunta- ja kulttuurivaikuttajia, kuten Järnefeltin perhe, Jean Sibelius, Akseli Gallen-Kallela, Elisabeth Stenius ja Selma Backlund.
Kirjoittamistaan näytelmistä Murtovarkaus (1879) oli ensimmäinen ja se sai ensi-iltansa Suomalaisessa teatterissa 1882 vuoden alussa. Näytelmä oli onnistunut ja Canth jatkoi niiden kirjoittamista. Työmiehen vaimo -näytelmä valmistui vuonna 1884 ja sen esittäminen aiheutti suuren kohun. Näytelmä nimittäin pyrki esittämään suurta osaa sen aikaisen yhteiskunnan epäkohdista, kuten alkoholismin, naisia sortavat lait, sukupuolten eriarvoisuuden yhteiskunnassa ja luokkaerot. Se sai aikaan paljon keskustelua ja kritiikkiä. Muita merkittäviä Canthin kirjoittamia näytelmiä ovat Papin perhe ja Anna Liisa. Näytelmien ja lehtijuttujen lisäksi Canth kirjoitti novelleja, kuten Hanna ja Köyhää kansaa.
Canthilla oli jo aiemmin ollut sydänvaivoja, mutta hän ei kuitenkaan hakenut niihin sen kummempaa hoitoa. Minna Canth kuoli sydänkohtaukseen vain 53 vuoden iässä Kuopiossa vuonna 1897. Hautajaisiin saapui paljon väkeä ja monet Canthin ystävistä ja tuttavista puhuivat hänen saavutuksistaan. Canth teki elämänsä aikana paljon hyvää ja aiheutti keskustelua teoillaan. Hän edustaa kirjallisuudessa realismia. Hänelle on rakennettu patsaat kotikaupunkeihinsa Tampereelle, Jyväskylään ja Kuopioon. Canthista on myös kirjoitettu useampi kirja ja hänen perintöään pyritään vaalimaan muun muassa seurojen ja museoiden kautta.
Canth vaikutti aikanaan suomalaiseen kulttuuriin ja yhteiskunnalliseen keskusteluun. Hänen töitään esitetään ja luetaan yhä. Ne antavat kuvan siitä millainen Suomi tuolloin oli. Häntä ja hänen työtään tulee muistaa kuten yhteiskunta muistaa Sibeliuksen tai muut sen ajan vaikuttajat. Canth on merkittävä henkilö suomalaisessa kulttuurissa ja kirjallisuudessa, tunnettu realismista ja kantaaottavista kirjoituksista.
Minna Canth sai ensimmäisenä suomalaisena naisena liputuspäivän vuonna 2007. Minna Canthin ja tasa-arvon päivää vietetään tämän syntymäpäivänä 19.3.
Teskti ja kuva: Jenna Kuosa
