Minkä takia lukiota arvostetaan enemmän kuin ammatillisia opintoja, vaikka molemmista on samat jatko-opintomahdollisuudet?
Yhdeksännellä luokalla aloitetaan kovat keskustelut siitä, minne hakea toisen asteen opintoihin ja millaisen tulevaisuuden toivoo itselleen rakentavan. Koulussa ja kotona näistä keskusteluista usein ylistetympään ja arvostetumpaan asemaan nousee lukio, mutta miksi?
Ajatellaan, että lukio on reippaiden, ahkerien ja kunnianhimoisten ihmisten paikka, kun taas ammattikouluista helposti ajatellaan, että ne ovat laiskojen, epämotivuneiden ja huonon koulumenestyksen omaavien paikkoja. Tämä ei pidä todellakaan paikkaansa.
Minä pärjäsin hyvin peruskoulussa ja valmistuin sieltä 9.3 keskiarvolla. En kuitenkaan halunnut hakea pelkästään lukioon, sillä koin oppivani paremmin käytännönläheisissä tehtävissä, ja koen lukemisen itselleni hankalaksi. Ajattelin myös, että työssäoppimisten avulla saan hyvin kokemusta työelämästä, ja siitä voisi olla iso etulyöntiasema töitä hakiessa. Työssäoppimisten avulla saa, ja minä sainkin myös jalan helposti oven väliin. Halusin silti maksimaalisen hyödyn toisen asteen opinnoista sekä kokea lukiosta tutut vanhojentanssit ja penkkariajelut. Aloin perehtyä eri vaihtoehtoihin ja päädyin kaksoistutkintoon. Tällöin sain parhaan mahdollisen hyödyn toisen asteen opinnoista, nimittäin valmistuessani sain ammatillisen perustutkinnon todistuksen ja ylioppilastodistuksen sekä rutkasti työkokemusta.
Myös se, mitä harva tuntuu ajattelevan, tai edes tietävän on, että kaikista toisen asteen opinnoista on samat jatko-opintomahdollisuudet. Amiksesta voi hakea ammattikorkeakouluihin sekä myös yliopistoihin, ja sama pätee lukiosta jatko-opiskelemaan hakeutuessa. Vanhemmilla on usein suuri vaikutus siihen, mihin kouluun lapsi hakee opiskelemaan. Heidän päähänsä on iskostunut kuvitelma, että amiksesta valmistuneet päätyvät yleensä vähemmän arvostettuihin ammatteihin, kuten kaupankassaksi tai muihin matalapalkkaisiin hanttihommiin. Mitä he eivät ajattele on se, että esimerkiksi merkonomiopinnoissa opiskelijoille opetetaan miten perustaa oma yritys, yritykselle nettisivut ja kuinka sitä tulisi markkinoida.
Moni ei myöskään tule ajatelleeksi opintojen jälkeistä työnhakua. Kumpi todennäköisemmin palkataan rekrytoinnissa? Se jolla on yli vuosi työkokemusta eri paikoista, tietämystä työyhteisössä toimimisesta ja mahdollisesti alan tuntemus, vai se jolla on paljon yleissivistävää tietoa ja kokemuksia kesätöistä.
Ammatillisen koulutuksen huippu on valmistuminen ja täten myös ammattilaiseksi tuleminen. Valmistumisen jälkeen voit hakeutua oman alan töihin tai jatko-opiskelemaan, ja jos opiskelut ei kiinnostakaan, voit palata takaisin alalle. Mitä sitten lukion jälkeen, jos opiskeluinto loppuu, eikä haluakaan opiskelemaan vaan pitäisi työllistyä? Työpaikat ovat nykytilanteessa muutenkin harvassa ja parempipalkkaisiin töihin palkataan herkemmin ammattilaisia. Tällöin pitää valita tyytyykö työhön, jossa on mahdollisesti pienet tulot tai joka ei ole niin arvostettu yhteiskunnassa, vai pakottaako itsensä jatko-opintoihin.
Nyt kun olen tuonut ylistävästi esiin ammatillisen koulutuksen hyviä puolia on aika kertoa mitä hyviä puolia lukiossa on. Jatko-opinnoissa voi alasta riippuen olla enemmän hyötyä lukion matematiikan, fysiikan ja kemian laajemmista opinnoista. Lukiossa oppii paremmin eri opiskelutapoja ja niiden jatkuvaa käyttämistä. Myös opiskeluun rutinoituu helpommin. On silti hyvä muistaa, että ammattikoulu ei kuitenkaan sulje ovia mihinkään jatko-opintoihin.
Kysyin myös Jodelissa eri lukioiden ja amisten kanavilla, miksi vastaajat hakivat omaan kouluunsa ja mikä päätökseen vaikutti. Amislaisten vastaukset olivat pääpiirtein asiallisia ja useassa vastauksessa mainittiin, kuinka kirjoista lukeminen ei ole heille paras tapa oppia ja nopea työelämään pääsy kiinnosti. Lukiolaisten kanavilla oli myös asiallista sisältöä, mutta sieltä ei tullut mistään suoraa selitystä siihen miksi lukio oli kannattavampi. Tässä muutamia vastauksia mitä sain: “hieno lakki”, “vanhemmat pakotti”, “haluan tienata enemmän” ja “pääsee helpommin sinne minne haluan”. Näistä paistaa mielestäni läpi tietämättömyys ammatillisia opintoja kohtaan. Yliopistoihin saattaa päästä helpommin sisään lukiosta, mutta sekin on alasta riippuvaista.
Sain kanavalle myös usean amiksia alentavan kommentin. Kysymykseen miksi lukio, eikä amis, vastattiin näin: “mulla ei ollu alkoholi- ja nikotiiniongelmaa, niin amis ei sopinut mulle”. Tuo kommentti on aika yleistävä ja muutenkaan se ei pidä paikkaansa. Oli mielenkiintoista huomata kuinka amis-kanavalla ei puhuttu lainkaan mitään negatiivista lukiolaisista, mutta lukion kanavalla pahaa sanottavaa amiksista ja niiden opiskelijoista kyllä riitti.
Luulen, että vastaus minun kysymykseeni, miksi lukion ajatellaan olevan parempi ammattikoulun, johtuu ihmisten vanhoillisesta ajattelutavasta, sekä tietämättömyydestä suomalaista koulutusjärjestelmää kohtaan. Viime vuosina hakijamäärät ammatillisiin oppilaitoksiin ovat kasvaneet paljon, joten ken tietää, jos muutos amikseen liittyvästä stigmasta häviää jo muutaman vuoden sisällä.
Teksti ja kuva: Lydia Markkanen
