Toimittajan, koomikon ja käsikirjoittajan roolit tulevat kaikki esiin Jukka Lindströmin työssä, jossa poliittisen satiirin monologia hiotaan jopa hetkeä ennen lähetystä.

Kello lyö tasan 13:00 ja Länsi-Pasilassa sijaitsevan Ylen luovan talon toimiston pyöröovet pyörähtävät ja esiin astelee ruskeaan flanelliin ja keltaisen oranssiin pipoon sonnustautunut parrakas mies. Vaatetus poikkeaa täysin siitä, mitä palkitussa Kovan viikon illassa Lindströmin päällä on nähty.

Lindström on media-alan konkari, joka on kiertänyt stand up -lavoja esiintyjänä ja tuottajana, tehnyt improteatteria, käsikirjoittanut ja vetänyt paneeliohjelmia sekä toiminut toimittajana. Lindström ohjaa meidät toisen kerroksen toimistoon, joka toimii Kovan viikon illan päämajana. Täällä ideoidaan ja suunnitellaan palkittua TV-ohjelmaa.

Mikään itsestäänselvyys ei Lindströmin urapolku kuitenkaan ollut.

Lukioaikana hän kiinnostui näyttelemisestä, mutta on tajunnut jälkikäteen, ettei hänestä ehkä näyttelijää tule. Näyttelijänä hän joutuisi menemään laajasti muiden visioiden mukaan, mikä ei hänestä tunnu kiinnostavalta. Opiskelemista hän jatkoi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa, jossa hänestä piti tulla tekstiili- ja vaatetustekniikan diplomi-insinööri. Tämäkään polku ei kuitenkaan toteutunut, sillä vuoden jälkeen hän siirtyi opiskelemaan sivuaineena politiikan tutkimusta.

“Menin ulkoministeriöön harjoitteluun ja tajusin että ei helvetti ei musta virkamiestä tuu ja sitten alkoi panikointi ja sitten mä tajusin, että vapaana sivuaineena voi Tampereen Yliopistossa opiskella journalistiikkaa”, Lindström muistelee.

“Sitten musta tuli tavallaan toimittaja”, Lindström lisää.

Koulun rinnalla Lindström harrasti myös improteatteria Tampereen Improvisaatioteatteri Snorkkelissa. Toimittajan työn ohella teatteriharrastus kuitenkin jäi ja sivutyökseen Lindström alkoi tekemään stand upia. Toimittajana Lindström toimi esimerkiksi Ylen radiouutisissa vuosina 2002-2010 uutisreportterina, jonka jälkeen hän teki vuodesta 2011 YleX:llä Etusivu-ohjelmaa, kunnes siirtyi tekemään Noin viikon uutisia vuonna 2014. Noin viikon uutiset syntyivät myös onnekkaan sattuman kautta tuottaja Juha Lahden avulla.

“Sattumalta Ylellä kävi hyvä tuuri, että Juha Lahti kysyi multa et jos tehtäis TV-ohjelma missä yhdistetään ja käytetään tätä stand up puolta, niin mitä tehtäisiin.”

Lindström ehdotti, että tehtäisiin Jon Stewartin The Daily Show:sta suomalainen versio. Tästä ideasta syntyi 2014-2017 esitetty Noin viikon uutiset, jossa Lindström pääsi heti hyödyntämään kiinnostustaan politiikkaan sekä toimittajan, koomikon ja käsikirjoittajan ominaisuuksiaan.

Lindström kertoo lähestyvänsä käsikirjoittamista lähes analyyttisesti.

“Ei, en ole edelleenkään hirveen hyvä kirjoittamaan”, Lindström naurahtaa.

Lindström lisää, ettei ollut lukioaikana kovinkaan hyvä äidinkielessä tai muissa lukuaineissa, vaan enemmän pärjäsi matematiikalla, fysiikalla ja kemialla. Tämä tietynlainen kaavamaisuus ja matemaattisuus näkyy hyvin Lindströmin kirjoitusprosessissa.

“En mä koe, että mä oon ollut hirveän hyvä kirjoittamaan. Mun se kirjoittaminen perustuu pitkälti siihen, että mä puran esimerkiksi tekstilajin jollain tavalla auki ja pyrin opiskelemaan sitä tyyliä ja rytmiä”, Lindström avaa. “Kirjoitan oman ajatuksen ikäänkuin siihen sapluunaan”.

Lindström kertoo, että Noin viikon uutisia ja samaan jatkumoon kuuluvaa Kovan viikon iltaa varten hän litteroi Jon Stewartin The Daily Show:n ja John Oliverin Last Week Tonight -ohjelmien monologiosuuksia. Näitä ohjelmia hän lisäksi taulukoi, eli miten kuvia ja videoita käytetään ja purki ohjelman käsikirjoituksen sekunti sekunnilta osiin.

“Sitten mä alleviivasin sieltä, että missä kohdassa ihmiset nauraa”, Lindström kertoo.

Jukka kertoo esitelleensä havaintonsa käsikirjoitustiimille, ja he alkoivat yhdessä soveltamaan rakennettua mallia Noin viikon uutisiin. Lindström huomasi analysoidessaan vitsejä, että niissä toistuu tietynlainen kaavamaisuus.

“Vitsit on jollain tasolla rytmiä ja musiikkia ja sitä kautta matematiikkaa”, Lindström pohtii.

Stand-upin käsikirjoittamisessa on tärkeää rytmitys, Lindström pohtii.

Stand upin kirjoittaminenkaan ei tullut Lindströmille heti luonnollisesti, vaan se vaati stand upin rytmin opiskelua ja testaamista eri yleisöille. 

“Ennen kuin mä olin tehnyt yhtään keikkaa, mä kirjoittelin kaikkee että “tää on hauskaa” ja näin ja sitten mä puhuin sen mun stand up monologiksi nauhalle”, Lindström muistelee. 

Ensimmäinen vedos ei kuitenkaan ollut heti kultaa, vaan Lindströmin sanoin se oli “hirveetä paskaa”, tämä kuitenkin opetti Lindströmille, että sisällön täytyy olla paljon tiiviimpää sekä sen, että stand upissa sekä komiikassa on tosi tärkeää vitsien rytmi.

Lindströmin komiikka erosi 2000-luvun alussa laajalti siitä, mihin Suomessa stand upissa oli totuttu, sillä myös hänen aiheensa olivat usein poliittisia. Hän halusi kehittää Suomen stand upia ja oli mukana perustamassa Paukutusjengi stand up -ryhmää. Ryhmässä komiikan aiheet olivat hieman vakavammissa aiheissa, kuten mielenterveydessä ja politiikassa.

Lindström on aina ollut kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista, ja tämä syveni politiikan tutkimuksen opiskelun myötä. Myös nuorena kuunnellun Rage Against The Machinen ja punkin kautta nuori skeittaaja oppi yhteiskuntakriittisyyttä.

“Sitä maata koomikot kaivaa, millä ne seisoo, eli kun ite oon ollut kiinnostunut näistä asioista niin ne puskee sinne komiikkaan. Jos koomikko saa lapsen, niin hyvin nopeasti se alkaa puhumaan siitä lapsiperhearjestaan.”

Poliittista satiiria on Suomessa tehty televisioon ennenkin, esimerkiksi animaatiosarjassa Itse valtiaat vuosilta 2001-2008, mutta viikottaista ajankohtaissatiiria ei oltu televisiossa nähty. Tähän muutokseen vaikutti kiinnostus amerikkalaisia late night -ohjelmia kohtaan, sekä somen tuomat poliittisen kentän muutokset Suomessa.

“Perussuomalaiset palauttivat politiikan politiikkaan, kun he alkoivat haastamaan näitä vanhoja puolueita. Silloin mun mielestä alkoi sellainen somen kautta ensin aika pieni nokittelu, joka on nyt sit lähtenyt tietenkin aika överiksi”, Lindström kertoo.

Tämän muutoksen kautta suomalaiset tottuivat, että politiikasta voi myös julkisesti vääntää, kun ennen Suomessa pidettiin vahvemmin kiinni vaalisalaisuudesta.

 “Suomessa on ennen mielletty ettei kukaan kerro ketä on äänestänyt, ettei synny uutta sisällissotaa”, Lindström keventää.

Käsikirjoitustiimin kanssa käydään viikoittain läpi tulevan ohjelman jaksorakennetta, ohjelmanumeroita, vieraita, vitsejä ja monologia.

Kovan viikon illan toimiston valkotaululle on aseteltu muistilappuja, joissa lukee muunmuassa vieraslistoja, kokoonpanoja, ohjelmarakenteita ja pohjia ohjelman vitseille. Pöydillä on useita sanomalehtiä, joista poimitaan mahdollisia satiirin aiheita. Lindström toteaa naurahtaen, että sanomalehdissä on usein raflaavammat otsikot kuin verkkolehdissä.

Vaikka Kovan viikon ilta luokitellaan usein paneeliohjelmaksi, ohjelman käsikirjoitettu alkumonologi on ottanut vaikutteita esimerkiksi late night -ohjelmista.

“Mä näen, että tuo TV:n monologi on jalostettu versio stand upista, jonka apuna käytetään videoklippejä, kuvia ja lehtilaineja. TV:ssä pitää olla aavistuksen tiiviimpi ja nopeampi kuin mitä lavalla tarvitsee olla”, Lindström kertoo.

Lindström mainitsee, että TV:n etuna on se, että tuotetaan ajankohtaissatiiria, jolloin huonotkin vitsit naurattaa, koska aiheet ovat ihmisten tuoreessa muistissa.

“Jos sitä vitsiä katsottaisiin ihan objektiivisesti kahden viikon päästä, niin vois todeta, ettei tää itseasiassa ollutkaan kovin hyvä vitsi”, Lindström pohtii, että ohjelman vitsit saavat voimaa juurikin niiden ajankohtaisuudesta.

Kovan viikon illan monologi, jonka Lindström esittää ohjelman alussa ei synny yhdessä päivässä eikä yhden henkilön kynästä.

Viimeisintä kautta Kovan viikon iltaa tehtiin yhdeksän jaksoa. Yhdeksän viikon ajan käsikirjoittajat kirjoittivat viikoittain yhden monologin sekä väli- ja loppuvitsiosuudet, joiden lisäksi ohjelmaan suunniteltiin paneelikeskustelussa käytävät aiheet. Kovan viikon ilta koostuu paneelikeskustelusta vaihtuvien vieraiden kanssa ja välispiikeistä, mutta suosituin osuus on alun noin 5-7 minuutin monologi. Tämä monologi ei suinkaan synny päivässä edes seitsemän käsikirjoittajan voimin, vaan monologi käy useamman versioinnin ennen kuin käsikirjoitettu kokonaisuus lähetetään ohjaajalle.

Kauden aikana viikottaisen ohjelman käsikirjoituspäivät voivat venyä yli kymmentuntisiksi, kun ohjelman käsikirjoitus tulisi olla valmiina perjantai iltapäivän livetaltiointiin.

“Ollaan me perjantain aamupäivällä kirjoitettu vielä jotain, mutta se menee vähän vaikeaksi kun pitää hankkia niitä kuvia ja videoita monologia varten”, Lindström toteaa.

Monologin käsikirjoittamiseen liittyy paljon tehtävää, sillä työryhmä käy läpi tapahtumien kuva- ja videomateriaaleja, tarkastaa faktoja sekä pohjustaa tapahtumia. Lindström näkee käsikirjoittajista ja koomikoista koostuvan työryhmänsä eräänlaisena ideakiihdyttämönä, joka auttaa monologin hiomisessa.

“Itsellä saattaa joku stand up -juttu kehittyä vuoden, mut tässä [ohjelmassa] ei oo sitä yleisön feedbackiä, niin se että me laitetaan monta koomikkoa ja käsikirjoittajaa saman pöydän ääreen, se on sellainen eräänlainen ideoiden hiukkaskiihdytin”, Lindström jatkaa käsikirjoitusprosessista: “Usein se menee niin, että jollain on idea vitsiin, sitten joku keksii siihen jonkun pienen nykäyksen lisää, ja sitten optimitapauksessa joku sanoo siihen vielä jotain, joka tekee siitä kultaa.”

“Yks suomalainen stand up -koomikko naureskeli, että hän saa tällaisia ideoita kotona pilvessä, mutta te teette tällaista telkkariin”, Lindström naurahtaa.

Vaikka Kovan viikon ilta käsittelee politiikan henkilöitä ja tapahtumia satiirin kautta, ei Lindström ole saanut negatiivista palautetta satiirin kohteilta.

”Ei mulle stand up -keikoilla ikinä ole kukaan sanonut: “noin ei saisi sanoa”. Sitten TV-ohjelmasta en oo saanut ikinä miltään poliitikolta sellaista palautetta, että virhe tai törkeää tai näin”, Lindström pohtii: “luulen, että meidän poliitikot ymmärtää sen pelin hengen, ja sitten aika kilttiähän toi meidän satiiri on”.

Kovan Viikon Illan käsikirjoitustiimi on palkittu kolme kertaa peräkkäin parhaasta käsikirjoituksesta.

Lindström kertoo kuitenkin, että toisaalta vihaajilta aina tulee jotain yksittäisiä sähköposteja, että oletko ihan ääliö, mutta niistä Lindström ei välitä.

Suuren kritiikin sijaan Noin viikon uutiset sekä Kovan viikon ilta ovat voittaneet kourallisen Venla-palkintoja, esimerkiksi kategorioissa vuoden komedia- ja sketsiohjelma ja vuoden viihdeohjelma. Kovan viikon ilta on voittanut nyt kolme vuotta putkeen myös palkinnon parhaasta käsikirjoituksesta, ja siitä Lindström kiittää valtavasti käsikirjoitusryhmäänsä.

“Mun pitää korostaa, et se on nimenomaan työryhmän ansaitsemia, että rankkaa työryhmän työtä tuo on”, Lindström painottaa, mutta jatkaa: “Toki se meikäläiseen henkilöityy ja mä sitten viime kädessä sanon, että tota vitsiä en tee ja tuon teen”.

Lindström kertoo, että televisio- ja elokuva-ala on vielä tällä hetkellä ahdingossa ja kanavat ovat pienentäneet sarjatilaukset minimiin, jolloin käsikirjoittajille ei ole paljoa töitä. Suomi on myös pieni maa, joten puhtaasti aikuiselle yleisölle tehtyä ohjelmaa on vaikeampi markkinoida kuin koko perheen ohjelmia. 

Tuotannoiden tilanteesta kertoo myös se, että esimerkiksi eri paneeliohjelmia kuvataan usein ryppäissä, jolloin saadaan kuvattua monta jaksoa viikossa verrattuna, että kuvattaisiin kerran viikossa ajankohtaista ohjelmaa. “Ajankohtaisuus maksaa”, Lindström kertoo.

“Olisi tosi vaikeaa tehdä sellaista absurdiin huumoriin perustuvaa talk show:ta, jolla olisi tarpeeksi isot tuotantoresurssit, jotta se voisi toimia. Ajankohtaisen paneeliohjelman tekeminen on kallista”, Lindström kertoo.

Kovan Viikon Ilta on viikottainen ajankohtaisohjelma, jota kuvataan liveyleisön edessä.

Kovan viikon illan työhuone on tällä hetkellä tyhjillään, sillä pari viikkoa sitten kuvattiin juuri tuoreimman kauden viimeinen jakso. Vaikka käsikirjoittaminen ja stand up on luovaa työtä, myös Lindström tuhansien suomalaisten tapaan aikoo jäädä juhannuksesta ansaitulle kesälomalle. Paikalleen ei Lindström kuitenkaan ennen sitä kuitenkaan jää, sillä tekemistä ja ideoita riittää syksylle ja pidemmälle tulevaisuuteen.

“Ehkä tuonne syksylle yritän saada jotain, et jos sais jonkinlaisen kokonaisuuden esitettäväks stand up -lavoille”, Lindström kertoo.

Tulevaisuudessa Lindström toivoo näkevänsä Helsingissä tai Suomessa stand up -klubin tai -ravintolan, jossa esityksiä olisi jopa neljänä iltana viikossa.

“Mulla ei ehkä siihen riitä tietotaito ja osaaminen, mut sellanen pitäis olla”, Lindström naurahtaa.

Stand up on selkeästi Lindströmin mielessä nyt Kovan viikon illan tuoreimman kauden päätyttyä, mutta sen lisäksi myös ohjelmaan liittyviä uusia kehitysideoita hän on miettinyt.

“Mehän ollaan vähän tehty sellaisia podcast-eventtejä muutama kappale tolla Kovan viikon illalla, että ois kyl kiva testata, että mitä jos toi ohjelman pöytäkeskustelu taltioitais siten, et veisi tämän livenä johonkin kaupunginteatteriin”, Lindström pohtii ja lisää, että olisi hauska kokeilla tehdä tulevaisuudessa Kovan viikon ilta aidosti suorana lähetyksenä.

“Nythän se menee live on tape, ja sieltä leikataan jos ylitetään aika, niin pystyisikö sen vetämään ihan livenä”, Lindström vinkkaa.

Teksti: Jesse Heiskanen
Kuvat: Niko Kovanen

Tämä ja monta muuta juttua löytyy ensi viikolla julkaistavasta Kortteli-lehdestä!

Edellinen artikkeliKuokkavieraana treffeillä
Seuraava artikkeliMikä on jääkiekon MM-kisojen merkitys?