Parlamenttitalolta Mannerheimintien yli. Polkua pitkin kaislikon rantaan. Helsingin sykkeeseen sulautuu monille rakas lenkkeily- ja luontoelämyspaikka, Töölönlahti.
Keväinen ilta Töölönlahdella. Kalatiirakoiras kosiskelee
tarjoamalla kalaa, silkkiuikut aloittelevat pesäpuuhia. Naurulokit mekastavat
ja nokikanat uiskentelevat runsaslukuisena ympäri lahtea.
– Töölönlahden vedenlaatu on parantunut huomattavasti viime vuosista. Siihen on
auttanut merivesitunneli, joka johtaa vettä Seurasaarenselältä. Tänne on tullut
monia lajeja, joita täällä ei ollut kymmenen vuotta sitten, kuten nokikanoja,
kertoo luonto-opas Eero Haapanen Tringan,
Uudenmaan lintuharrastajien järjestämällä kahden tunnin iltaretkellä lahden
ympäri.
Kottarainen tuo stadiin maalaisvivahteen
Haapanen, luonto-oppaan lisäksi historioitsija, johdattelee 14-henkistä porukkaa rantapoluille. Heti alkuun kottarainen tervehtii laulullaan Helsingin urbaaneimman lintulahden retkeilijöitä.
– Kottarainen on aito
maaseudun lintu, niitä oli jo lähes 200 vuotta sitten Helsingissä, Haapanen
huomauttaa.
Pääkaupunki on ollut aika maalaismainen 1800-luvulla. Töölönlahti ulottui
etelärannaltaan Kluuvinlahteen, joka jatkui nykyisen Esplanadin puiston
tienoille. Rehevöitynyt ja usein tulviva Kluuvinlahti täytettiin vähitellen
1800-luvulla. Seutu oli taiteilija, ornitologi
Magnus von Wrightinkin lintujen tiirailualuetta. Haapanen kertoo, kuinka
taitelija oli asunut merikotkan kanssa samassa asunnossa vuoden 1831.
Kottaraisen laulu vaimenee. Kyhmyjoutsenet aloittavat pesintäänsä. Niitä on lahdella useita pareja. Samoissa pesimäpuuhissa ovat monet muutkin vesilinnut.
Uskollisuus samaan kämppään
– Tukkasotka on silkkiuikun takana, sen tunnistaa kyljen valkoisesta laatikosta, Haapanen valistaa.
– Täälläkin oleva telkkä munii toisten pönttöihin – sitä harrastavat siis muutkin kuin käet. Pariuskollisuus on monesti tyypillistä isokokoisille, pitkäikäisille lajeille kuten kotkille, kanahaukoille, huuhkajille, hanhille ja joutsenille. Pariuskollisuus tarkoittaa enemminkin uskollisuutta pesäpaikkaan, samaan kämppään. Esimerkiksi viirupöllöpariskunta sietää toisiaan samalla reviirillä.
Tasa-arvoista perhe-elämää viettävät linnuista monetkin. Esimerkiksi nokikanoista uroskin hautoo munia.
Korkea ääni kuuluu sinitiaiselle. Ne ovat lisääntyneet Helsingissä
huomattavasti, hyötyneet esimerkiksi talviruokinnasta ja ilmastonmuutoksesta.
Haarapääskyjä ei näy vielä; ne saapunevat pesimään sillan alle parisen viikon
päästä.
Kun ovesta piti päästä ulos
Retkelle osallistunut Anneli
Pauli tykkää opastetuista retkistä siitä, että oppaan kautta lajeille saa
varman tunnistamisen. Seuraavalle retkelle on jo ilmoittauduttu.
– Retkillä aina oppii. Punasotkia en ole ennen nähnyt enkä olisi yksin
tunnistanut. Muita uusia lajeja en nähnyt tänään, mutta aina on kiva nähdä
samojakin.
Pauli asuu Etelä-Helsingissä ja Töölönlahdelle hänellä on
kävelyetäisyys.
– Täällä tulee käveltyä välillä, mutta useamminkin voisi. Tämä on hieno paikka,
ja oli kiva kuulla sen puhdistumisesta.
Leena Suominen on
aloittanut lintuharrastamisen maaliskuussa. Keväällä nähtyjä lajeja on kertynyt
vihkoon 56. Tänään uudet merkinnät toi kalatiira, selkälokki, punasotka ja
räkättirastas.
– Aloitin tämän lintuharrastauksen, kun
piti päästä ulos ovesta. Tähän jää koukkuun. Olen kiertänyt Töölönlahtea, ollut
Viikissä itsekseen sekä järjestetyllä retkellä.
Suomista ilahdutti erityisesti Haapasen opastamana hapsivitan näkeminen Töölönlahdella. Se viihtyy vain puhtaissa vesistöissä.
Paras havainto punasotkat
Retkue ohittaa lintujen talviruokintapaikan. Siellä makupalojen perässä pyörii rotta. Haapanen sanoo, että nyt sorsat löytävät jo muutenkin ravintoa, ruokkimiselle ei ole enää tarvetta.
Tikli lentää yli laulaen omaa nimeään. Uhanalaistanut
selkälokki, naurulokki ja kalatiira tuovat merellistä tunnelmaa, sepelkyyhkyt yleiskaupunkilaista.
– Sepelkyyhkyt ovat olleet vasta 15 vuoden ajan yleisiä kaupunkilajina,
Haapanen mainitsee.
– Harmaahaikaraa ei nyt nähty tällä retkellä eikä haapanaa. Harvinaisia
punasotkia näimme peräti kuusi lintua, kolme paria. Se oli paras havaintomme
tällä retkellä.
Retkeilijät ovat tyytyväisiä päivän antimiin. Aikamoinen lintuparatiisi
keskellä Helsinkiä.
TEKSTI JA KUVAT: MARJU HULTTINEN
Lisäys toimittajalta: Opastettu luontoretki oli 28. huhtikuuta. Jo seuraavalla viikolla toukokuun alussa Töölönlahdelle lensi haara- ja räystäspääskyjä ja lapintiiroja.
Opastettuja luontoretkiä Helsingissä:
https://www.tringa.fi/tapahtumakalenteri/
