Kasperi Pellonpää on ollut seppä jo syntyessään. Pellonpään yritys Taontapaja Taika- on ollut toiminnassa yli 20 vuoden ajan. Kaupunkikanava kävi tutustumassa sepän työhön ja siihen, minkälainen prosessi kynttilänjalan valmistaminen on.
”Mee töihin” -live työn murroksesta
“Mee töihin” on keskusteluohjelma, jossa käsitellään työn murrosta monesta eri näkökulmasta. Miksi tietyt alat kärsivät työvoimapulasta? Mikä saa ihmiset vaihtamaan alaa? Mistä löydät merkityksellisyyttä työhösi? Sekä mitkä ovat tulevaisuuden ammatit? Näihin kysymyksiin haemme vastauksia Kaupunki.TV Youtube-kanavalla perjantaina 26.11. klo. 13.30.
“Mee töihin” -ohjelman juontaa Kaupunkikanavan toimittajat Karoliina Roihu sekä Miika Heiskanen. Vieraana studiossa ovat Mervi Korhonen Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen yksiköstä sekä henkilöstökonsultti, Ella Rintamäki, Eilakaislasta.
Vuoden viimeinen Juurilla-klubi svengattiin Kanneltalolla
Läntisessä Helsingissä Kanneltalossa on iloittu ilmaisista, laadukkaasta Juuri-klubin musiikki-illoista jo 11 vuoden ajan. Klubia isännöi tuttuun tapaa Juki Välipakka ja The Rooty Toot Toot Band. Marraskuun vierailevana solistina kuultiin kitaristi Nono Söderbergia.
Kolmesti syksyllä ja kolmesti keväällä pidettävä Juurilla-klubi tarjoaa juurimusiikkia Kanneltalolla maanantai-iltaisin. Tunnin mittainen ilmainen musiikki-ilta koostuu kolmesta housebändin esittämästä kappaleesta. Se jälkeen lauteille astuu illan vieraileva tähti, joka on aina uusi, vaihtuva esiintyjä.
Juurilla-klubin housebändinä viihdyttää The Roody Toot Toot Band Juki Välipakan johdolla. Bändin muut jäsenet ovat basisti Lasse Sirkko, kitaristi Tommi Lievemaa, saksofonisti Sirpa Suomalainen, rumpali Jari ”Kepa” Kettunen ja pedal steel guitaria soittava Olli Haavisto.
Bändi puhkuu kokemusta
Orkesterin kaikki jäsenet ovat kokeneita soittajia. Esimerkiksi pedal steel -kitaristi Olli Haavisto on soittanut muun muassa J. Karjalaisen, Mikko Kuustosen, Mikko Alatalon, Kari Tapion ja Jorma Kääriäisen taustayhtiöissä.
Jari ”Kepa” Kettunen on puolestaan paukuttanut rumpuja muassa Riku Niemen Orchestrassa ja ollut Agentsin vakituinen rumpali vuodesta 2014. Kettunen on myös toiminut Wigwamin rumpalina vuodesta 1993, minkä lisäksi hän on soittanut Kari Tapion, Pave Maijasen, Honey B. and the T-Bonesin ja Kojon yhtyeissä.
Illan isäntä Juki Välipakka on esiintynyt ja esiintyy sekä kotimaassa että ulkomailla useissa orkesterikokoonpanoissa sekä musikaaleissa. Hän on myös opettanut laulua ja valittu Jazzrytmit-lehden kriitikkoäänestyksessä useita kertoja vuoden miessolistiksi.
”Juurilla-klubin yleisö on tosi vastaanottavaista ja fiilis on sen myötä tosi positiivinen”, Juki Välipakka iloitsee.
Keväällä taas klubeillaan
”Juurilla-klubi on saanut hyvän vakkariyleisön, niin siellä on tosi kiva soittaa. Vaihtuva vieras tuo myös omaa kuulijakuntaansa eli aina yleisössä on myös uusia kasvoja”, iloitsee saksofonisti Sirpa Suomalainen.
Nono Söderberg veti saliin ennätysmäärän kitaristeja ja hyvää kitamusiikkia arvostavia.
Mistä yleisö saa sitten nauttia keväällä Kanneltalon juurimusiikin illoissa? Helmikuun 21. vieraana on Sami Hintsanen ja 14. maaliskuuta Mikko Perkoila; huhtikuun klubilla 11. päivä musisoi Teijo Eloranta eli Maisteri T.
Kuvat ja teksti: Marju Hulttinen
Soppaa Malminkartanon asukkaille jo 10 vuoden ajan
Kannelmäen seurakunnalla on jo pitkät perinteet jalkautumisessa lähialueiden asukkaiden pariin. Kerran kuussa alueen diakoni, yhdessä vapaaehtoisten kanssa saapuu Malminkartanon aseman seudulle jakamaan ruokaa soppatykistä alueen asukkaille. Samalla asukkailla on mahdollisuus keskusteluun diakonin kanssa. Kyse on matalan kynnyksen palvelusta, paikalle saapuvista asukkaista osa haluaa keskustella, mutta paikalle saa tulla vain syömäänkin.
Kuvat ja teksti: Karoliina Roihu
Naurumaraton, 42 tunnin livelähetys hyvän puolesta
Ylex:n tarjoama naurumaraton järjestetään jo viidettä kertaa yhteistyössä nenäpäivän kanssa. Tapahtumana naurumaraton on kasvanut vuodesta toiseen, ja tämän vuoden tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa kolmen sepän aukiolla 11.11.2021-12.11.2021. Aukiolla oli valtava rekka joka sisälsi lasikopin, josta lähetys tehtiin. Tavotteena oli muiden vuosien tapaan kerätä mahdollisimman paljon rahaa hyväntekeväisyyteen.
Kuvat ja teksti: Thomas Haag
Radio- ja tv-museo Mastola tarjoaa kävijöille hypyn vuosikymmenien taakse media-alalla kahdesta kerroksesta.
Nostalgisen historian aikahypyn tarjoama radio- ja tv-museo Mastola sijaitsee Lahden Radiomäellä. Museo on loistanut kävijöille olemassaolollaan jo vuodesta 1998 ja sen jälkeen sitä on modernisoitu ja remontoitu säilyttäen kävijälle kuitenkin historiallisen aikahypyn.
Mastolassa tunnelma oli isänpäivä sunnuntaina eloisa. Oli selkeästi huomattavissa, että ihmiset ovat nyt uskaltautuneet rohkeammin vierailemaan ja viettämään aikaa.
Kävijämäärät ovat ehdottomasti nousseet lähiaikoina. Erilaisia näyttelyitä Mastolassa nähdään vähän väliä, kerrotaan Mastolan info-pisteeltä.
Mukaansatempaavaa ajanvietettä museovierailulta löytyy kaikenikäisille. Voit ottaa itsestäsi kuvan radiomaston huipulla, kokeilla oman tv-ohjelman tekemistä Chromakey-studiossa. Myös maskeerauspiste löytyy puvustamonäyttelyn puolelta. Medialukutaitoa taas voi vauvasta vaariin harjoittaa mediakasvatuspisteellä.
Lisäksi ensimmäisestä kerroksesta maan tasalta ja auditoriosta löytyy valkokankaalta katsottava näyttely, josta ei jää epäselväksi, mikä on Lahden suurasema ja miten, sekä miksi se aikoinaan päätettiin rakentaa juuri Lahteen.
Näyttelykerroksessa sijaitsee myös Radioamatööriasema OH3R. Museossa on myös kuunneltavissa kaikenlaisia radio-ohjelmia sekä katsottavissa tv-ohjelmia eri aikakausilta.
Mastolassa seikkailla voi ympäri viikon niin arkena kuin viikonloppunakin. Kulttuurivierailut ja erilaisten yritysten vierailut ovat myös erittäin suosittuja museossa. Mastolassa voit myös ryhmänä ostaa katsojana virallisen oppaan opastuksen näyttelyiden halki tai kummastella aineettomien oppaiden Rouva Nostalgian, Tellun ja tekniikkaopas Hertsin kanssa.
Mastola:
https://www.lahdenmastola.fi / Radiomäenkatu 37, 15100 Lahti
Teksti ja kuvat: Melina Mäkelä
Raviurheilu on suurten tunteiden laji niin katsojalle kuin urheilijallekin
Lokakuisena keskiviikkona Vermon raviradalla kilpailtiin EM-tasolla, jännitettiin vedonlyöntejä ja nautittiin kansankarnevaalin tunnelmasta.
Kokelasohjastajat pääsivät tositoimiin Vermolla
Espoon Leppävaarassa sijaitsevalla Vermon raviradalla valmistauduttiin keskiviikkona 13. lokakuuta normaaleista keskiviikkoraveista poikkeavaan tapahtumaan, kun radalla järjestettiin kokelasohjastajien EM-kilpailut.
Euroopan raviurheilun keskusjärjestö UET:n organisoima kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1986, ja se tunnettiin aiemmin nimellä oppilasohjastajien EM-kilpailu.
– Kilpailijat ovat uransa alussa olevia ohjastajia, jotka ovat töissä isoissa talleissa, kertoi Vermon kilpailupäällikkö Miika Lähdeniemi.
Raviurheilu on erityisen suosittua Suomessa, Skandinavian maissa ja Ranskassa. Kilpailussa kuitenkin nähtiin ohjastajia monesta muustakin maasta, kuten esimerkiksi Venäjältä ja Irlannista. Edelliset Suomessa järjestetyt EM-kilpailut olivat vuonna 2006, ja kun koronatilanne on hiljalleen helpottumaan päin, myös Vermossa oltiin tyytyväisiä.
– Mukava fiilis, etenkin poikkeuksellisen ajanjakson jälkeen, kun yhteyttä on voitu pitää vain sähköisesti. Raviurheilussa kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ja raviharrastajat ympäri maailmaa ovat samanhenkisiä ihmisiä., sanoo Lähdeniemi. Myös Vermon kilpailukoordinaattori Jarkko Korhonen on samoilla linjoilla.
Taktikointi tuo taikaa Toton pelaamiseen
Vermon ravintolatiloissa tunnelma oli keskittynyt. Raviveikkaajat hioivat suunnitelmiaan kuntoon. Ravipeleistä tietämättömän ihmisen silmin tilanne näytti puhtaasti matemaattiselta toimenpiteeltä.
Yksi pitkän linjan harrastajista on Timo Mikkola, joka oli ympyröinyt ravilehteen lyijykynällä tiettyjen hevosten nimet eri lähdöistä.
– Hevoset ovat minulle tuttuja, sillä olen seurannut raveja pitkään, kertoo Mikkola.
Mikkolan neuvoilla ensikertalainenkin pääsi jyvälle lajin saloista. Lajin peruselementtien lisäksi Mikkola kertoi, mitä asioita kannattaa laittaa merkille ennen kuin lähtee veikkaamaan. Tilastot, ravureiden menestys edellisissä kilpailuissa ja jopa hevosten pienimmätkin eleet harjoituslähtöjen aikana ovat seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon veikatessa.
Taktiikan hiominen tuo eittämättä oman lisämausteensa veikkaamiseen. Siinä missä esimerkiksi lottoaminen perustuu puhtaasti tuuriin, raviveikkaamisessa tiedolla ja taidolla on paljon enemmän jalansijaa lopputuloksen saavuttamisessa. Tilastojen lisäksi ihmiset veikkaavat myös voittajaa valitsemalla listalta hevosen, jonka nimi on heidän mielestään hauska. Toimittaja itse pelasi yhden lähdön verran Suomen suosituinta totopeliä, eli Kaksaria, jossa ideana on veikata, mitkä kaksi hevosta tulevat maaliin ensimmäisenä. Toisen hevosen kohdalla kokeiltiin pitkän linjan harrastajalta opittuja niksejä, toisen kohdalla taas luotettiin hauskan nimen taikaan. Tilastoiden perusteella valittu hevonen tuli maaliin ensimmäisenä, jälkimmäinen taas jäi sijoitusten hännille. Kymmenen euron panostuksesta ei siis tullut takaisin senttiäkään, Kaksarissa kun pitää arvata oikein molempien hevosten sijoitukset.
Summittainen valintakin osuu kuitenkin joskus oikein. Toimittajan paikalle sattunut ystävä voitti nimittäin hauskan nimen perusteella valitusta veikkauksesta 45 euroa.
Hevonen on raviurheilun kuningas
Kokelasohjastajien EM-kilpailuiden voittajaksi selviytyi ruotsalainen Lukas L. Svedlund. Hopeaa voitti Irlannin Oisin Quill ja suomalaisväriä mitalisijoille toi Riku M. Lindgren pronssimitalillaan.
Ohjastajan lisäksi lajin tärkein tekijä on tietenkin hevonen, ja tämä näkyy ohjastajille ja muille toimijoille annetuissa tiukoissa säännöissä. Eläinten oikeudet ja eläinsuojelu ovat lajissa erityisen tärkeitä, ja kaikki asiat tapahtuvat kyseiset arvot edellä.
Yleisön näkökulmasta ravit poikkeavat muista urheilulajeista monella tapaa. Timo Mikkola kuvailee ravien ilmapiiriä rennoksi muihin urheilulajeihin verrattuna. – Katsoja voi mennä esimerkiksi juttelemaan valmentajien kanssa, Mikkola kertoo.
Ensikertalaisen näkökulmasta ravien kaltaiselle maanläheiselle mutta arvokkaalle lajille toivoisi yhtä täysiä katsomoita kuin jääkiekollekin. Tunnelma raviradalla on nimittäin vähintään yhtä intensiivinen kuin jääkiekko-otteluissakin.
Kuvat ja teksti : Juuso Kunelius
Kruunuvuorensilta mahdollistaa helpomman pääsyn Korkeasaareen
Kruunuvuorensillan työmaa etenee kovaa vauhtia Korkeasaaressa. Työmaan erikoispiirteisiin kuuluu eläinten huomioiminen jokaisessa työvaiheessa. Raitioliikenteen on tavoite alkaa vuonna 2027.
Kuvat ja teksti: Sonja Saarinen
Shamaanimaisen Outi Heiskasen taide henkii luontoa ja maanläheisyyttä Ateneumissa
Lokakuussa Ateneumissa avautunut näyttely Outi Heiskasesta tarjoa katsojilleen yli 300 teosta: grafiikkaa, piirustuksia, maalauksia ja installaatioita sekä performanssien taltiointeja yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Heiskanen oli ensimmäisiä ympäristötaitelijoita Suomessa.
Shamaanimainen nainen luonnon keskellä tanssii mustavalkoisessa filmissä katsojat tervetulleeksi. Ateneumiin virtuoosimaista taidegraafikkoa Outi Heiskasta katsomaan tulleet näkevät heti kättelyssä taiteilijan monet puolet.
– Luonto ja ympäristö on näyttelyn kattava teema. Outi
Heiskasella luonto näkyi kaikessa tekemisessään; hän eli luonnon kanssa. Hän
rakasti majoja, teki lauttoja ja nukkui teltoissa tai itse tehdyissä
rakennelmissa, kertoo Ateneumin yleisötyöpäällikkö Satu Itkonen.
– Näyttelyssä suurin osa teoksista on läheltä katsottavia grafiikan töitä.
Halusimme kunnioittaa hänen monia tekniikoitaan ja otimme mukaan elävää kuvaa
ja tilataideteoksia.
Näyttely läpileikkaus elämäntyöstä
– Näyttely oli tosi monipuolinen. Sen laajuus yllätti, vaikka olen tiennyt Heiskasen taidoista. Performanssit olivat yllättäviä, grafiikassa hänellä on oma tyylinsä, risuviiva, sanoo näyttelyn katsonut Anna-Liisa Weckman.
Myös näyttelyn kiertänyt Kari Reponen vaikuttui näkemästään, grafiikan valtavasta määrästä ja koko näyttelykokonaisuudesta:
– Näyttely oli erittäin hyvä läpileikkaus koko tuotannosta. Siinä näkyy Heiskasen kehityskaari ja elämäntyö.
Molempien, Weckmanin ja Reposen mielestä ympäristö ja luonto näkyvät Outi Heiskasen töissä tiivisti: Ihminen on yhtä luonnon kanssa. Töistä henkii luonto ja maanläheisyys.
Aihevalinnoissa pienikin kelpasi
Näyttelyn kuratoineen FT Tuula Karjalaisen mukaan Outi Heiskanen ei hävennyt mitään. Hän oli pioneeri esiintymisessä, performansseissa. Pidäkkeetön. Täynnä mielikuvitusta.
Toisaalta taitelijana hän aihevalintansa eivät olleet suureellisia:
– Heiskaselle pienikin oli tärkeää. Ei tarvinnut olla mahtipontisia ja rikasta, Satu Itkonen toteaa.
Itkosen oma suosikkiteos on pieni grafiikan työ Herkkäkuuloinen. Se esittää isokorvaista, hiirimäistä hahmoa.
– Se on hyvä muistutus siitä, että kaikkia pitää pysähtyä kuuntelemaan, Itkonen hymyilee.
Kuka Outi Heiskanen?
- Syntynyt Mikkelissa 26. syyskuuta1937, asunut suurimman osan elämästään Helsingissä.
- Taidegraafikko, performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijä.
- Valmistui ensin kuvaamataidonopettajaksi vuonna 1959. Toimi siinä ammatissa Oulussa, Jyväskylässä ja Helsingissä vuoteen 1974 asti.
- Opiskeli Taideteollisessa oppilaitoksessa graafikko Pentti Kaskipuron opissa vuosina 1966–1973.
- Lukuisia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä kotimaassa ja ulkomailla.
- Kuvataideakatemian grafiikan linjan professorina vuosina 1992–1994, ja sen jälkeen rehtorina vuoteen 1995 asti.
- Akateemikon arvonimi vuonna 2004.
- Asunut vuodes 2015 lopusta lähtien hoivakodissa.
Outi Heiskasen näyttely Ateneumissa 8.10.2021–9.1.2022.
Teksti ja kuvat: Marju Hulttinen
Lapinlahden sairaalan vilkas marraskuu
Lapinlahden sairaala-alue on täynnä elämää marraskuussa, vaikka piknikporukat ovat kadonneet puistosta. Sairaalan tiloissa toimivat yhteiskunnallinen yritys, mielenterveyttä edistävä Lapinlahden Lähde sekä yrittäjille ja taiteilijoille tiloja vuokraava Tilajakamo. Kuka tahansa pääsee kuitenkin myös rakennuksiin sisälle kahvioihin ja taidenäyttelyihin. Paikka kannattaa käydä kurkkaamassa esimerkiksi 15.11. alkavan mielenterveysviikon kunniaksi.
Teksti ja kuvat: Sari Korolainen