Tanssiminen ja lavoilla käyminen on kuulunut vuosikymmenten ajan monen suomalaisen vapaa-ajanviettotapoihin. Vielä 2000-luvun alkupuolella erilaiset lavatanssiohjelmat, Seinäjoen Tangomarkkinat ja iskelmämusiikki olivat näkyvästi esillä televisiossa ja eri radiokanavilla. Viime vuosina tämä perinteikäs kulttuurin muoto on kuitenkin ollut enemmän vain tanssin ja tanssimusiikin harrastajien ulottuvilla.
Tämän on huomannut myös tangokuningas Teemu Roivainen, joka esiintyi tanssikansalle Helsingin Pavilla Kaupunkikanavan vieraillessa paikalla toukokuussa. Roivaisen mielestä on hämmentävää, että suuria yleisöjä viikon jokaisena päivänä keräävä kulttuuri on niin piilossa mediamaisemasta. Hänen näkemyksensä mukaan lavatanssikulttuuria on painettu alas ja lavatanssien ja tanssimusiikin kunnioitus on kadonnut jonnekin. Syyksi tähän Roivainen epäilee, että lavatanssikulttuuria pidetään vanhahtavana. Muusikkona ja artistina tanssilavat ovat hänelle kuitenkin mieluinen paikka keikkailla, sillä niillä saa esittää musiikkia hyvin laajalla skaalalla: ”Veikkaan, ettei missään ole sellaista keikkapaikkaa, missä kuulet illan aikana niin monipuolista musiikkia kuin tanssilavoilla,” Roivainen toteaa.
Lavatanssikulttuurin tilasta kertovassa videoreportaasissa ääneen pääsevät Paville saapuneet lavatanssin harrastajat ja tanssipaikan talkoolaiset. Mitä he ovat mieltä lavatanssikulttuurin vaalimisesta? Entä mikä tanssimisessa ja lavakulttuurissa on parasta?
Suunnittelu, kuvaus ja leikkaus: Satu Karjunen
