Keskustelu sukupuolten välisestä palkkatasa-arvosta on noussut jälleen keskusteluun Ylen palkkaerokoneen ja Akavan tilaaman tutkimuskyselyn myötä. Palkoissa on edelleen suuria eroja miesten ja naisten välillä, eikä kattavia selityksiä eroavaisuuksille löydy.
Jopa Suomessa palkkaerot sukupuolten välillä ovat edelleen hämmästyttäviä. Ylen palkkaerokone laskee eriäväisyyksiä, ja myös perusteita palkkaeroavaisuuksille löytyy. Kuten se, että miehet hakeutuvat useammin tehtäviin, joista on mahdollisuus edetä johtotason pesteihin. Tällöin palkkakin on luonnollisesti korkeampi.
Yhtenä selityksenä pidetään myös sitä, että naiset pitävät enemmän vanhempainvapaita, mikä johtaa siihen, että miehet viettävät pidempiä aikoja töissä. Tämä jättää enemmän tilaa urakehitykselle ja paremmalle tienesteille.
Naisen ollessa pidempään kotona, voi olla äitiysvapaan jälkeen hankalampaa hakeutua tehtäviin, jotka vaativat suurta urakehitystä. Mahdollisesti nousujohteinen urakausi on juuri katkennut parhaassa pisteessä, ja paluu takaisin ja siitä vielä nousukiitoon vaatii enemmän ponnisteluja.
On looginen selitys, että suuremmilla työtunneilla ja vaivannäöllä on mahdollisuus myös korkeampaan palkkaukseen. Usein se on kuitenkin nainen, jonka tulee valita perheen ja uralla etenemisen väliltä.
“Suomessa on pitkään ollut vallalla ajatus, että naisvaltaisten alojen palkkatasot ovat luonnollisesti matalampia, koska ne liittyvät julkiseen sektoriin ja näin ollen niitä pidetään pikemminkin kulueränä kuin tuottavana työnä”, työelämän tasa-arvoa tutkinut Aalto-yliopiston apulaisprofessori Paula Koskinen-Sandberg toteaa Yleisradion jutussa.
Miten työelämän tuottavuutta arvotetaan?
Koskinen-Sandberg kertoo yleisiä olettamuksia miesten ja naisten välisistä palkkaeroista.
Naisten palkka on “luonnollisesti” alhaisempi, sillä työt liittyvät julkiseen sektoriin ja tätä pidetään kulueränä. Tämä täytyy lukea uudelleen pariin otteeseen.
Naisten tekemä työ yhteiskunnassamme on siis vähäpätöisempää ja valtiolle riesa, minkä vuoksi palkka on alhaisempi, kärjistetysti sanottuna.
Julkinen sektori kattaa monia naisvaltaisia aloja, kuten päivähoidon, koulutuksen ja erilaiset virastotyötehtävät. Vertaus kyseisten töiden tuottavuudesta ja kulueristä varsinkin koulutuksesta puhuttaessa on jokseenkin epäreilu.
Lapsi oppii päiväkodissa tunnetaitoja ja luo sosiaalisia suhteita ikätoverustensa kanssa. Tässä kaikessa lapsen tukena toimii mahdollisesti kunnan palkkaama lastenhoitaja, joka edistää ja tukee lapsen kehitystä.
Kouluissa oppi jatkuu. Voisi sanoa, että työ tuottaa tulosta lapsen kehityksessä ja kasvussa ja on äärimmäisen tärkeää.
Miksi suuri prosentti miehistä ei toivo palkkatasa-arvoa?
Näkeeko yhteiskuntamme psyykkisen tuottavuuden vähäpätöisempänä kuin fyysisen tai rahallisen?
Miesten tuotteliaisuus uralla ja siitä seuraava menestys eivät ole sen mitättömämpiä. Jopa loogisia selityksiä palkkatasojen vaihtelulle löytyy, mutta monet olettamukset kuulostavat vanhahtavilta, eivätkä ole välttämättä täysin auki selitettyjä.
Akavan Erityisalojen tilaaman ja Verian-yhtiön toteuttaman tutkimuksen vastauksista ilmenee, että miehet kannattavat palkkatasa-arvoa vähemmän kuin naiset. Samaan aikaan, kun naisista 70 prosenttia on täysin samaa mieltä sukupuolten välisten palkkaerojen kaventamisesta, miehistä samoin ajattelee 31 prosenttia. Miksi kuilu on näin leveä?
Tittelin ollessa sama, samalla alalla ja samalla koulutuksella, palkankin tulisi olla täysin sama sukupuolesta riippumatta. Kokevatko miehet menestyvän naisen uhkana itselleen työelämässä, minkä takia he eivät äänestä palkkaerojen kaventumisen puolesta?
Tarvitsemme myös miesten tuen palkkatasa-arvon kaventamiseen. Verianin kyselyn perusteella suurin osa suomalaisista kannattaa sukupuolten välistä palkkatasa-arvoa. Joidenkin perusteluiden mukaan palkat eriävät, sillä miehiä on enemmän johtotehtävissä ja näin heillä on myös enemmän päätösvaltaa. Jos kuitenkin miehet ovat jämähtäneet pinttyneisiin ajatusmalleihin naisten asemasta työelämässä, edistys tulee jatkossakin takkuamaan.
Nainen tienaa keskimääräisesti miestä vähemmän 93 prosentissa Ylen rakentaman palkkaerokoneen aineistona käytetyistä aloista. Alalla, jossa naisen palkka on korkeampi, on se korkeampi vain noin neljänneksen verrattuna asian ollessa toisin päin. Täysin samalla tutkinnolla ja samalla määrällä työvuosia palkka naisilla voi olla jopa 2000 euroa kuukaudessa vähemmän miehen samaan palkkaan verrattuna.
Naisvaltaiset alat kattavat paljon kasvatustehtäviä. Jos emme anna arvoa naisvaltaisille aloille nyt, onko meillä tulevaisuudessa tekijöitä rahallista tuotteliaisuutta vaativillekaan aloille?
Teksti: Senni Kujanpää
Kuva: Pixabay
