Vankilasta vapautuvien riski päätyä asunnottomaksi on suuri. Asunnottomuusriskiä lisäävät ylisukupolvinen huono-osaisuus, päihteiden käyttö, päihdesairaus sekä mielenterveysongelmat.
Mia Juselius on työskennellyt miltei parikymmentä vuotta asumisen asiantuntijana Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETS:ssä. Säätiö tarjoaa palveluja niin rikoksista tuomituille, rikoksilla oireileville, heidän läheisilleen sekä heidän parissa työskenteleville. Juselius kertoo, että erityisesti isoissa kaupungeissa vankilasta vapautuvien asunnottomuus on jopa 30%, jollei enemmänkin.
Juseliuksen näkemyksen mukaan hallituksen suunnittelemat asumistuen ja sosiaaliturvan leikkaukset tulevat vaikuttamaan heidän asiakkaisiinsa ja kasvattavat heidän riskiään päätyä asunnottomaksi. Tukien heikennykset vaikuttavat hänen mukaansa myös moniin sellaisiin ihmisiin, jotka tähän asti ovat vielä jollain tavalla pärjänneet, jotka vielä sinnittelevät. Leikkausten myötä asunnottomuusuhan alla voivatkin olla esimerkiksi työttömät, joiden vuokra ylittää Kelan vuokrakaton, ulosottovelalliset, velkakierteessä olevat sekä pienipalkkaiset yksinhuoltajat. Kokonaistilanne on Juseliuksen mukaan varsin huolestuttava, ei pelkästään rikostaustaisilla ihmisillä ja vankilasta vapautuvilla.
– Jokainen voi ajatella, mitä se saattaa tarkoittaa, kun vapautuu vankilasta, ilman mitään paikkaa, mihin mennä. Mitä se tarkoittaa sille ihmiselle ja pahimmillaan, mitä se voi tarkoittaa muille ihmisille ja ympäristölle? Ei ole kenenkään etu, että ihminen vapautuu kadulle, Juselius painottaa.
Haasteita luvassa asunnottomuustyölle
Helmikuun alussa ympäristöministeriö asetti ohjelman erityisesti pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseksi Suomesta vuoteen 2027 mennessä, kun aiemmin tavoitteena on ollut asunnottomuuden poistaminen. Juselius ei pidä tavoitteita kovinkaan realistisina niillä toimilla, mitä asian eteen on tehty. Uudessa linjauksessa hän pitää ongelmallisena keskittymistä vain yhteen, vaikkakin tärkeään asunnottomuutta kokevaan ryhmään.
– Erityisryhmät, kuten nuoret ja vankilasta vapautuvat ovat erityisen haasteellisia asunnottomuuden poistamisessa, Juselius sanoo.
– Tukien huononemisen myötä häädöt todennäköisesti lisääntyvät ja ihmisten vuokravelat kasvavat. Ihmiset joutuvat todella tiukkoihin tilanteisiin, kun Kela voi vaatia muuttamaan kolmessa kuukaudessa halvempaan kämppään. Mutta eihän meillä ole halvempia kämppiä, etenkään Helsingissä, Juselius jatkaa tyrmistyneenä.
Monen heikennyksen ja leikkauksen samanaikaisuus merkitsee Juseliuksen arvion mukaan suoranaista pommia itse asunnottomuustyölle.
Miten Juselius näkee hallituksen asumistukeen ja toimeentulotukeen kohdennettujen heikennysten vaikuttavan RETS:n asiakkaisiin?
Lyhytaikaisvankien tilanne erityisen hankala
Rikoksettoman elämän tukisäätiö RETS:n asiakkaiden asunnottomuusriskiä lisäävät ylisukupolvinen huono-osaisuus, päihteiden käyttö, päihdesairaus sekä mielenterveysongelmat.
– Huonoimmassa asemassa ovat lyhytaikaisvangit, jotka pyörivät vankilaan sisään ja vankilasta ulos. Heidän kanssaan ei välttämättä ehditä tehdä vankilassa mitään. He pääsevät ulos vankilasta ilman jatkosuunnitelmaa, eikä heillä ehkä ole mitään paikkaa, mihin mennä. He tekevät uudet rikokset, saavat tuomion ja sitten taas pyörivät siinä samassa pyörässä, Juselius kuvaa tilannetta.
Samaan aikaan leikkausten kanssa Rikosseuraamuslaitokset ovat tiukilla ja niissä tehdään vain välttämättömät työt. Rangaistukset ovat koventuneet, mikä on johtanut siihen, että vankilat ovat tupaten täynnä.
– Muun muassa Suomen suurimmassa vankilassa, Sörkässä, on reilusti vankeja ylipaikoilla, jolloin vielä vähemmän keretään tehdä kuntouttavaa ja sopeuttavaa työtä, mikä olisi edellytys ja tutkimustenkin mukaan keino, jolla ihmisiä saataisiin autettua, Juselius kertoo.
Asumisolojen tilastoinnissa toivomisen varaa
Rikosseuraamuslaitos (Rise) tilastoi vankilasta vapautuneiden asumisoloja säännöllisesti. Juseliuksen mukaan Risen tilasto vuodelta 2023 ei kuitenkaan anna todellista kuvaa asumistilanteesta, sillä tietoa puuttui suurelta osalta (60%) vapautuneista. Toiveena olisikin saada perusteellisempaa tilastointia vaikuttamistyön tueksi.
Risen mukaan viime vuonna vankilasta vapautuneista 412 asui vapautumisen jälkeen tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona.
Laitoksessa tai laitosmaisessa yksikössä asui 153 henkilöä.
80 vankilasta vapautunutta asui tilapäisesti asuntolassa, turvakodissa tai väliaikaismajoituksessa, 10 ensisuojissa ja 5 tilapäisesti epätyypillisissä olosuhteissa, kuten asuntovaunussa.
25 vankilasta vapautunutta ihmistä päätyi ulos ja julkisiin tiloihin, vaille minkäänlaista suojaa. Suomessa heidät kaikki luetaan asunnottomiksi.
Viime vuonna noin 30% vankilasta vapautuneilla oli vakinainen asunto. Suomalaisista vankiloista vapautui vuonna 2023 6350 ihmistä.
Kaupunkanava haastatteli Mia Juseliusta asunnottomuustoimijoiden järjestämässä Kadulle vai kotiin -mielenilmauksessa Kansalaistorilla helmikuun alussa.
Kuvat ja teksti: Irene Karlstedt
Lue aiheesta lisää:
Asunnottomuusuhka koskettaa yhä useampaa
Katto-toiminta ennaltaehkäisee maahanmuuttajien asunnottomuutta
Julkkiskummit antavat asunnottomuudelle kasvot
