20-vuotias Pinja Kilpinen on yksi Sylva ry:n sylvasomettajista. Hän on itse sairastanut nuorena retinoblastooman, johon ei silloin ollut saatavilla vertaistukea ja haluaa nyt siksi auttaa muita sairastuneita.
Pinja Kilpinen lähti mukaan Sylva ry:n toimintaan oman syöpätaustansa takia. Hänellä todettiin puolen vuoden ikäisenä retinoblastooma, jonka johdosta häneltä poistettiin kokonaan toinen silmä.
“Mietin pitkään, että lähden tähän mukaan, koska syöpäni on niin harvinainen Suomessa, eikä sillon kun olin nuori ja käsittelin asiaa ollut ketään vertaistukena. Ajattelin, että sitten kun itse selviän tästä draamasta, haluan olla vertaistukena niille, jotka sitä tarvitsevat”, Pinja kertoo.
Sylva ry on Suomen sisällä toimiva voittoa tavoittelematon yritys, joka kerää rahaa ja varoja etenkin lasten, nuorten ja nuorten aikuisten syövän hoitoon. Yhdistyksen toimintaan kuuluu tiedon jakaminen sekä vertaistukitoiminta syöpää sairastaville ja heidän läheisille.
Pinjan työtehtäviin sylvasomettajana kuuluu vastuu Instagram-julkaisuista muiden sylvasomettajien kanssa. Hän on Instagramin kautta myös mukana tukemassa ja auttamassa syöpää sairastaneita tai sairastavia. Sylvasomettajat toimivat yhteistyössä Sylvan viestintätiimin kanssa. Pinja aloitti Sylvalla vapaaehtoistyön syyskuussa 2022.
“Ollaan Sylvan kasvot, sanotaan vaikka näin”, Pinja toteaa.
Pinjalle palkitsevinta vapaaehtoistyössä on se, kuinka kiitollisia ihmiset ovat oman tarinansa jakaneille.
“Suosittelen vapaaehtoistyötä kaikille, mutta jos nimenomaan Sylvaan haluaa lähteä mukaan niin se riittää, että kiinnostaa auttaa.”
Suomi heräsi eduskuntavaalien jälkeiseen aurinkoiseen aamuun. Huhtikuinen maanantai on kylmä, viima pakottaa myssyn korville, kietomaan kaulaliinan tiukemmin lämmittämään. Kevät ei ota alkaakseen. Maamme on saanut huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina oikeistoenemmistöisen eduskunnan. Opposition vaalivoitto oli gallupien ennustama, ja nyt vaalituloksia analysoidaan: taktinen äänestäminen, takinkääntö, romahdus, peiliin katsomisen paikka, vahva mandaatti – demokratia on puhunut.
Vaalimainostelineet ovat monessa paikassa tyhjennetty, useimmat katumainokset siivottu pois jo vaalien jälkeisenä päivänä. Useat tapaamani kansalaiset vaikuttivat olevan tyytyväisiä vaalitulokseen, tai he tyytyvät siihen. Kiivailu tai uho eivät kuuluneet viileässä kevätsäässä.
Useissa itähelsinkiläisissä lähiöissä vaalijulisteet oli irrotettu jo maanantaiyönä, ja vain tyhjät metallikehykset odottivat noutajaansa.
Kolme eniten ääniä saanutta puoluetta olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Sosialidemokraattinen puolue, joiden välillä käytiin kova kisa. Kolmen suurimman pelaaminen ja taktikointi koitui kolmelle keskisuurelle puolueelle kohtalokkaaksi. SDP ja Sanna Marin kehottivat ihmisiä äänestämään sosiaalidemokraatteja, jotta torjuttaisiin Kokoomuksen ja Perussuomalaisten nousu. Taktista äänestämistä pidetään osin selityksenä Vihreiden ja Vasemmistoliiton kokemalle rajulle vaalitappiolle. Erityisesti Helsingissä Vihreiden kannatus romahti vuoden 2019 eduskuntavaalien kuudesta paikasta neljään. SDP:n ja Marinin temppua pidetään ikävänä hallituskumppaneitaan kohtaan. Ääniä on saatava keinoja kaihtamatta.
Vasemmistoliiton Mai Kivelä valittiin Helsingissä jatkamaan eduskuntatyötään, mutta Kivelän puolue koki valtavan tappion ja menetti viisi kansanedustajapaikkaa. Tulevalla vaalikaudella Vasemmistoliitolla on 11 edustajaa.
Laajasalon kirkolta astellut Juha Viljanen sanoi kiertelemättä, että Keskustapuolue sai siis mitä tilasi, koska se ei pelannut sovituilla säännöillä hallituksessa. ”Kansa on puhunut, eikä se pidä pettäjistä”. Perussuomalaiset on Viljasen mielestä ainoa puolue, joka on ottanut esille maahanmuuton kustannukset ja puhunut suoraan siitä, mistä muut vaikenevat.
Politiikkaan kuuluvat pelaaminen ja taktikointi. On kiinnostavaa nähdä, vakavoituvatko Perussuomalaiset, kun puolue nyt ottanee hallitusvastuuta, vai jatkuvatko populistiset heitot ja takinkääntö. Persut veivät äänestäjiä Keskustalta erityisesti Pohjois-Suomessa. Keskusta joutuu rakentamaan uutta pohjaa palauttaakseen äänestäjien luottamuksen. Keskustan ja Persujen välinen nokittelu somessa on yltynyt ja puolueiden välit vaikuttavat jäätäviltä. Entä tasoittaako Sanna Marinin lähtöilmoitus puolueensa johtopaikalta SDP:n tietä hallitukseen? Perussuomalaisten kanssa Marin ei aikonut hallitusyhteistyötä tehdä. Ehkä puolueen tulevalla johdolla on toiset ajatukset.
Juha Viljanen mainosti Laajasalon kirkon Taivaallista kahvilaa kokoontumispaikaksi, jossa saa vaihtaa mielipiteitään ja pöydästä toiseen huutelu on sallittua.
Laajasalolainen Sirkka Bäckström on erittäin tyytyväinen vaalitulokseen, vaikkei vielä osaa määritellä, mikä tulee muuttumaan. Kesällä 93 vuotta täyttävä Bäckström on näkövammainen ja sai äänestysapua pojaltaan. Äänestäjällä on aina oikeus käyttää apunaan vaaliavustajaa tai itse valitsemaansa henkilöä, kuten lähiomaistaan.
Sirkka Bäckström käveli kotikulmillaan varsin tyytyväisenä vaalitulokseen. Laajasalossa äänestettiin eniten valtakunnan kolmea suurinta puoluetta.
Helsingin äänikuningatar oli Elina Valtonen (kok) ja -kuningas Jussi Halla-aho (ps). Eduskuntaan tuli valituksi Marinin hallituksen ministereistä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistia (r) lukuunottamatta jokainen, myös työministeri Tuula Haatainen (sd) yhtenä Helsingin ääniharavista. Seuraavaa hallitusta ryhtyy kokoamaan Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Tuula Haataisen (sd) näyttävä kampanja toi hänelle seitsemänneksi eniten ääniä Helsingissä.
Elokuvataiteen opiskelija Maija Skön äänesti ensimmäistä kertaa, ja hänen ehdokkaansa tuli valituksi runsaalla äänimäärällä. Skön oli tutkinut ehdokkaiden nettisivuja ja löytänyt Instagramista arvomaailmaansa sopivat äänestettävän. Ihmisoikeudet, luonnonsuojelu ja kulttuuri kuuluvat Skönin ja uuden edustajansa arvoihin.
Kevään eduskuntavaaleja on sanottu Tiktok-vaaleiksi. Useat sosiaalisessa mediassa aktiiviset nuoret ehdokkaat nousivat eduskuntaan. Kymmenet tuhannet seuraajat Instagramissa, Tiktokissa, Twitterissä ja Youtubessa lienevät tuoneet tarvittavat äänet mm. Joakim Vigeliukselle (ps) ja Miko Bergbomille (ps). Tammikuussa 2021 Bergbom ja perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä käynnistivät ilmiantokampanjan, jossa ihmisiä kehotettiin raportoimaan puolueen nuorisojärjestölle kokemuksiaan kouluissa ilmenevästä ”puolueellisesta opetuksesta” ja ”perussuomalaisten vastaisesta politikoinnista”, joka tapahtuu ei-poliittisissa yhteyksissä. Opettajien ammattijärjestö tuomitsi kampanjan jyrkästi ja ilmoitti, että se ei hyväksy opettajien painostamista. Vigeliuksen meriitteihin sosiaalisessa mediassa kuuluu ns. #menkkagate, kun hän kyseenalaisti Tampereen yliopiston luennoitsijan yhteiskuntatieteilijä Tuula Juvosen opetuksen luennolla ”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa”ja tuli erotetuksi.
Eduskuntaan valittiin seitsemän alle 30-vuotiasta edustajaa. Kansanedustajien keski-ikä säilyy 47 vuodessa, kun myös vuonna 2019 aloittaneen eduskunnan keski-ikä oli 47.
Ritva Fredin-Partala piti vaaliasetelmaa hyvin jännittävänä ja hän seurasikin television tuloslähetystä itselleen harvinaisen myöhään, puolille öin. Fredin-Partalan ehdokas meni läpi, eikä hän ole kolmesta vaalivoittajapuolueesta. Fredin-Partala odottaa hallitusneuvotteluja suurella mielenkiinnolla, ja erityisesti Perussuomalaisten toimia. Vuoden 2019 eduskuntavaalien menestys ei vienyt Persuja hallitukseen, joten nyt Fredin-Partala odottaa puolueelta vastuunottoa. Puheenjohtaja Riikka Purra puhkesi Fredin-Partalan mukaan ilahduttavasti kukkaan. Niin Purra kuin muutkin puheenjohtajat osaavat Fredin-Partalan mielestä puhua ja hän ihailee poliitikkojen jaksamista näin vaikeina vuosina vaativassa työssään.
Hallitusvastuu näkyy yleensä tappiona vaaleissa. Näin ei käynyt tällä kertaa SDP:lle, kun Sanna Marinin henkilökohtainen suosio kantoi ja puolue lisäsi edustajapaikkojaan kolmella. Raskas pääministerikausi ja kohut teettivät sen, että Marinista on tulossa rivikansanedustaja. Ministerin vastuu ja hallituksen riitely hyydytti aikanaan myös Alexander Stubbin hymyn. Hän joutui kovan kritiikin kohteeksi muun muassa toteutuneiden koulutusleikkausten vuoksi. Rento, hymyilevä somepersoona Stubb teki virheitä ja joutui siirtymään valtakunnan politiikasta.
Keskustan vähäinen kannatus on Ritva Fredin-Partalan mielestä surullista. Hän analysoi kannatuksen vähenemisen syyn siten, että ihmiset ovat muuttaneet maaseudulta kaupunkeihin. Puheenjohtaja Annika Saarikon puhe vaali-iltana antoi kuitenkin toiveikkuutta.Jussi Halla-ahon äänestäjiään rohkaisevat kasvot komeilivat vaalipäivän jälkeisenä aamuna edelleen HSL:n bussin kyljessä. 30 527 kaupunkilaista tuki Halla-ahoa ja näin ”Mestari” peittosi Sauli Niinistön aiemman Helsingin vaalipiirin äänimääräennätyksen 30 450 vuodelta 1999. Herttoniemeläinen Antti Vesterinen suhtautuu vaalitulokseen neutraalisti – neljän vuoden kuluttua on taas uudet vaalit.Vesterisen oma ehdokas ei päässyt läpi eduskuntaan. Vesterinen toteaa hymyillen, että vaalitulokseen on tyytyminen. ”Tällaista on demokratia.” Töölön kaupunginosan äänestysprosentti kohosi 88,1:een, mikä on selvästi korkeampi kuin koko maan 71,9 %.
Suomalaiset äänestivät näissä eduskuntavaaleissa hieman ahkerammin verrattuna vuoden 2019 vaaleihin verrattuna. Nousua oli 0,2 prosenttiyksikköä eli nyt se oli 71,9%. Helsingissä äänestävät perinteisesti ahkerasti ja äänestysprosentti kohosi näissä vaaleissa 77,5:een.
Eduskuntavaalien suurimpia teemoja olivat julkinen talous, valtion velkaantuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, joista hallitusneuvotteluissa tullaan keskustelemaan. Vääntöä käydään myös työperäisestä maahanmuutosta sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta. Kolmen suurimman puolueen kesken on rajuja eroavaisuuksia näissä kysymyksissä. Hallitusneuvotteluista lienee tulossa pitkät ja vaikeat.
Puolueiden vaalimainosten lauseita olivat esimerkiksi ”Nyt on oikea aika”, ”Eteenpäin”, ”Tiedät kyllä miksi” ja ”Reilumpi huominen kaikille, ei harvoille.”Kansanvalta on puhunut ja pulinat pois -lausahdus on jäänyt elämään. Sen totesi Johannes Virolainen Keskustapuolueen vuoden 1980 puoluekokouksessa hävittyään puheenjohtajavaalin nuorelle Paavo Väyryselle.
Kouvolalainen Elina Eskelinen perusti Animal Rescue Warriors -nimisen yhdistyksen, kun Ukrainan sota alkoi keväällä 2022. Nyt yhdistys auttaa ukrainalaisia ja liettualaisia koiratarhoja ruokalahjoituksilla ja etsimällä hylätyille koirille uusia koteja Suomesta.
“Sodan alkaessa lamaannuin nähdessäni hevosia, jotka päästettiin vapaiksi, kun talleja pommitettiin. Minulle tuli pakonomainen tarve tehdä jotain”, hevosalalla työskennellyt Eskelinen kertoo.
Nopeasti kävi kuitenkin selväksi, että hevosten kuljettaminen Suomeen on liian vaikeaa.
“Ajattelin, että okei, jos emme saa autettua hevosia, niin sitten koiria”
Ukrainalainen Melissa-koira päätti pulahtaa kesken ulkoiluhetken uimaan. Laiturilla Maisa-koira huolehtii ystävästään.
Rescue-yhdistyksen perustaminen oli Eskeliselle luonnollinen jatkumo. Eskelinen kertoo, kuinka hän jo lapsena auttoi kaikkia eläimiä, esimerkiksi loukkaantuneita peltohiiriä.
“Olen tällä kylällä sellaisissa hevospiireissä, että jos jollain täällä on joku hätä, me kyllä laukataan auttamaan. Vaikka se on kavereiden ja tuttujen auttamista, niin se on kaikki tätä samaa työtä eläinten eteen”, Eskelinen pohtii.
”Minulle tuli pakonomainen tarve tehdä jotain”
Ensimmäisenä Eskelinen varasi ukrainalaisen Melissa-koiran itselleen. Melissa saatiin kuljettua Ukrainasta Liettuaan hoitoon koiratarhalle, jonne Eskelinen ajoi ruokalahjoitusten kanssa koiraa katsomaan. Melissa jäi vielä maahan karanteeniin, mutta kotimatkalle mukaan lähti liettualainen tarhakoira, jolle piti keksiä nimi passiin.
“Mieleeni pamahti heti, että se on Warrior. Se on ihan soturin näköinen. Siitä syntyi myös yhdistyksen nimi: Animal Rescue Warriors”, Eskelisen vieressä makoillut Vallu-koira kohottaa katseensa kuullessaan nimensä ja työntyy Eskelisen kainaloon.
Animal Rescue Warriors -yhdistyksen perustaja Elina Eskelinen ja hänen omat koiransa. Sylissä Leila, oikealla Maisa ja edessä kyyryssä Vallu.
Sodan aiheuttaman kaaoksen takia Ukrainassa on vaikeaa saada eläimille tarvittavia asiakirjoja. Eskelinen kertoo, että tällä hetkellä yhdistys voi auttaa Ukrainan eläimiä sinne toimitetuilla ruokalahjoituksilla. Valitettavasti myös eläinten salakuljettamista sotaoloista tapahtuu, mutta Eskelinen ei itse näe sitä vaihtoehtona.
“Ei me voida edes ajatella, että meidän toimintamme voisi jatkua, jos me tuotaisiin eläimiä laittomasti. Toiminta olisi silloin aika heikoilla jäillä”, Eskelinen toteaa, “Eläinten salakuljettaminen ei loppujen lopuksi auta eläimiä suuremmassa mittakaavassa.
“Siellä on ihan älyttömästi hylättyjä koiria ja tarhat ihan täynnä.”
“Matka avasi silmäni Liettuan tilanteelle. Siellä on älyttömästi hylättyjä koiria ja tarhat ovat ihan täynnä.”
Liettuassa koiranpennun arvo on pienempi kuin Suomessa maatiaiskissan. Viranomaisten puuttumisesta huolimatta myös pentutehtailu rehottaa edelleen.
Yhdistyksen toiminta päätettiin keskittää Liettuaan.
Tällä hetkellä Eskelinen vierailee koiratarhalla kerran tai kahdesti kuukaudessa. Menomatkalla farmari on täynnä lahjoituksina kerättyä koiranruokaa, matolääkkeitä ja muita tarvikkeita. Paluumatkalla kyytiin mahtuu 5–7 koiraa.
Ajomatkat Suomeen sujuvat rauhallisesti. Farmarissa koirat ovat lähellä Eskelistä ja hän voi reagoida pieneenkin itkuun tai levottomuuteen. Silloin pysähdytään pissalle, juotetaan tai säädetään ilmastointia. Eskelinen korostaa, että koirien yksilöllinen hoito on hänelle tärkeää jo matkan aikana.
Koirat saavat ulkoilun päätteeksi herkut. Leila-pentu on ensimmäisenä ja muut odottavat vuoroaan.
Suomeen saavuttaessa suurinta osaa koirista odottaa jo uusi koti. Eskelisellä on periaate, että Suomessa kotihoidossa saa olla korkeintaan kaksi koiraa kerrallaan ja silloin ei tuoda lisää sellaisia koiria, joille ei ole valmiina kotia.
“Tarkoituksena ei ole täyttää Suomea kodittomilla koirilla”, Eskelinen toteaa.
Yhteydenottoja koirien ilmoituksiin kuitenkin tulee paljon ja kysyntää rescuekoirille löytyy.
“Toki paljon tulee myös turhia viestejä, joihin minulla saattaa mennä useampikin tunti aikaa. Kun pitäisi maksaa varausmaksu, ilmoitetaankin, että emme voi ottaa koiraa.”
Niin sanonut tassunpotkijat turhauttavat, koska kuluneen ajan olisi voinut käyttää eläinten auttamiseen.
Kun Eskeliseltä kysytään, mitä eläinten parissa tehty vapaaehtoistyö merkitsee, hän miettii hetken.
“Mikään maailmassa ei ole kiitollisempi kuin rescuekoira. Se palkitsee.”
Puu-Käpylä on 1920-luvun alussa rakennettu puutarhakaupunginosa, jonka kaava perustuu väljästi rakennettuihin yhteispihallisiin kortteleihin.
Puutarhakaupunki perustui ajatukseen vihreästä esikaupungista, joka sijaitsee raitiovaunulinjan päässä kivikaupungista ja sen keskustasta.
Saurahuone on kahvila, joka sijaitsee Käpylässä Pohjolankadulla ja on Käpyläläisen omistama yksityiskahvila. Saurahuoneen periaatteena on vastaisku massatuotannolle ja ketjuravintoloiden maanvalloitukselle.Saurahuoneen työntekijä Elina kertoi, että kahvila aloitti toiminnan viisi vuotta sitten ja hän on itse työskennellyt näistä vuosista neljä kahvilassa. Elina muisteli kahvilan olleen ennen antiikkikauppa.Puutarhakaupunginosan pihoilta löytyy kaikenlaisia hauskoja koristeita. Puu-Käpylän huonoon kuntoon päässeitä taloja uhkasi purkutuomio 1960-luvulla. Tämän seurauksena syntyi kansanliike, jonka tavoitteena oli estää alueen korvaamattomien kulttuuriarvojen tuhoutuminen ja lopulta 1971 puutalot päätettiin peruskorjata vaiheittain. Samana vuonna Puu-Käpylän suojelukaava astui voimaan.Vuonna 2020 juhlittiin 100-vuotiasta Puu-Käpylää. Asukkaat suunnittelivat itse ohjelmaa, joka sijoittui koko vuodelle. Puu-Käpylän on suunnitellut useampi arkkitehti. Otto-Iivari Meurman ja Birger Brunila suunnittelivat vuonna 1917 alueelle ensimmäisen virallisen järjestelyehdotuksen, joka jäi pääosin voimaan samojen suunnittelijoiden lopulliseen järjestelyynehdotukseen. Akseli Toivonen suunnitteli standardirakenteita. Puutarhakaupungin arkkitehdiksi kutsutaan Martti Välikangasta, sillä hän ratkaisi talojen sijoittelun maastoon. Istutussuunnitelmista vastasi Elisabeth Koch.Aiemmalta nimeltään Park Hotel Käpylä, avasi ovensa 1949. Hotelli rakennettiin vuoden 1952 Helsingin Olympialaisia varten. Käpylän pelastusasema on Helsingin pelastuslaitoksen neljäs asema. Asema rakennettiin vuonna 1931 ja peruskorjattiin 2005.
