Kaupunkikanavan toimituksen tekemässä teemajulkaisussa käsitellään hypeä ja fanitusta ilmiöinä. Aiheina muun muassa taide, urheilu, muoti ja kulttuurin merkityksellisyys.
Lue näköislehti tässä tai Issuussa:
Visa Viljamaa on TikTokeja tekevä pappi
Kallion seurakunnan pastori Visa Viljamaa poikkeaa tatuoitujen käsivarsiensa kanssa todennäköisesti ammattikuntansa stereotyyppisestä mielikuvasta. Pipopäisen Viljamaan ulkonäkö ei kuitenkaan ole ainoa asia, joka tekee hänestä poikkeuksellisen papin. Helsingin seurakuntien sivuilla somesepäksikin tituleerattu Viljamaa julkaisee nimittäin Kirkko ja kaupunki -lehden TikTok tilillä nuorille suunnattua “Onko oikein?” nimistä videosarjaa. Miten Viljamaa on päätynyt TikTokkaavaksi papiksi ja miksi hän kokee papin ammatin tärkeäksi, vaikka erityisesti nuoret eroavat kirkosta kiihtyvään tahtiin?
Katso video alta:
Video ja teksti: Kaisu Koivisto
”Jos olisimme Amerikassa, minua olisi jo ammuttu” – Betty Fvck on drag queen, tuottaja ja eduskuntavaaliehdokas
Vietnamista Suomeen 14 vuotta sitten muuttanut Betty Fvck on drag queen ja tuottaja, joka oli RKP:n ehdokas tämän vuoden eduskuntavaaleissa. Hän on esiintynyt dragissa vuodesta 2016. Dragin lisäksi Betty Fvck, eli viralliselta nimeltään Phuong Dao opiskelee Hankenissa tohtoriksi. Hänen mukaansa drag on poliittisesti etenkin sateenkaariväelle merkityksellinen taiteenlaji. Betty Fvck kertoo, että drag on sukupuoli-ilmaisua, jolla on historiallinen, sosiaalinen ja taiteellinen merkitys.
Dragin näkyvyys ja suosio on ollut viime vuosina kasvussa, mikä on positiivista siten, että näkyvyys tuo dragin laajemman yleisön tietoon. Esityksissä, kuten maaliskuun Helsinki International Drag Festeillä yleisöön kuului ihmisiä kaikista ikäluokista, sukupuoleen ja suuntautumiseen katsomatta. Tämä kertoo siitä, että drag on vakiinnuttamassa paikkaansa myös mainstream-viihteessä. Kasvanut näkyvyys lisää kuitenkin myös muun kuin vähemmistöihin kuuluvan yleisön tavoittavuutta.
Betty Fvckin mukaan dragin tila suomalaisessa yhteiskunnassa oli vielä viime vuosikymmenen lopullakin hyvin rajallinen. Drag-esityksiä nähtiin homobaareissa, pikkujouluissa ja syntymäpäivillä, mutta vain harvoin suurissa tilaisuuksissa tai suurilla lavoilla. Kun vuosikymmenten vaihteessa drag oli alkanut trendaamaan ja levisi myös homoystävällisiin heterobaareihin, alkoivat sen olemassaolon tiedostaa myös henkilöt, joiden elämään se ei ollut aiemmin vaikuttanut. Samoin drag-artistien satutunteja oli järjestetty jo ennen Oodissa pidettyä lukuhetkeä, mutta tapahtuman muuttuessa aiempaa suuremmaksi, herätti se myös asian vastustajien huomion.
Dragin vastustajien puheista kuuluu tietämättömyys ja ahdasmielisyys. Betty Fvckin järjestämien tapahtumien aikaan hänelle satelee vihaisia ja jopa uhkaavia viestejä. Etenkin 13–17-vuotiaille järjestetyn drag-kurssin vastustus on kehittynyt niin uhkaavaksi, että järjestäjät ovat joutuneet ilmoittamaan asiasta poliisille.
– Uskon, että dragin vastustaminen kumpuaa homofobiasta.
Suomen nykyinen poliittinen tilanne ja alkava hallituskausi ovat Betty Fvckin mukaan huolestuttavia ja jopa pelottavia. Vaikka hallitus ei voikaan päättää ihmisoikeuksista, hän uskoo äärioikeistolaisen ajattelutavan tuovan lisää tilaa puolueellisuudelle esimerkiksi mediassa. Feminismi on Betty Fvckin mielestä tärkeämpää nyt kuin aikoihin.
– Vähemmistöjen ja naisten oikeuksien kehitys tapahtuu aina käsi kädessä. Jos toista rajoittaa, kärsii myös toinen. Feminismillä on suuri merkitys sekä queer-yhteisölle että dragille.
Betty Fvck on omien sanojensa mukaan ensimmäisiä, ellei ensimmäinen drag queen maailmassa, joka on ollut ehdolla eduskuntaan.
– Jos olisimme Amerikassa, minua olisi jo ammuttu.
Vaikka tulevaisuus pelottaakin, tahtoo Betty Fvck silti pysyä positiivisena. Kolmen kuukauden vaalityö oli hänelle raskasta. Vaikka suuri osa palautteesta, jota hän sai asetuttuaan eduskuntavaaliehdokkaaksi oli positiivista, vaikuttivat negatiiviset viestit jaksamiseen ja mielialaan. Betty Fvck kertoo lähteneensä mukaan politiikkaan huomattuaan yhteiskunnallisia epäkohtia dragin kautta. Kulkiessaan Helsingin kaduilla dragissa, hän kohtasi vislailuja, huutelua ja häirintää niin miehiltä kuin naisiltakin.
– Jotkut humalaiset naiset kutsuivat minua ladyboyksi, mutta miehiltä tulevan huutelun kautta ymmärsin, että naiset joutuvat kohtaamaan tällaista aina. Halusin piiloutua, enkä miehenä ollut koskaan kohdannut mitään sellaista.
“Dragissa on kyse sukupuolista, ei seksistä.”
Erityisesti kritiikkiä on herättänyt 13–17-vuotiaille suunnatut drag show:t ja -kurssit. Nuorten kursseja on järjestetty kolme vuotta, mutta niitä ei markkinoida laajasti juurikin häirinnän takia. Kurssien tarkoitus ei ole seksualisoida lapsia, vaan antaa heille harrastus, jonka avulla he voivat tuoda esille luovuuttaan, taiteellisuuttaan ja mielipiteitään. Betty Fvckin mukaan nuoret oppivat sosiaalisessa mediassa meikki- ja ompeluvinkkejä. Drag-kurssit tarjoavat paikan vahvistaa taitoja.
– Teinit ovat luovia. He oppivat meikkaamaan, tekemään vaatteita ja tanssimaan, ja drag on hieno alusta kaiken tämän toteuttamiseen. Lasten drag on opettavaista, ja lapset pääsevät tuomaan kykynsä esille turvallisesti.
Dragissa korostuu kuitenkin myös sukupuoli-ilmaisu, ja siitäkin nuoret keskustelevat kursseilla. Betty Fvck kertoo saaneensa käsityksen, että Suomessa seksuaalikasvatus on suppeaa ja usein vanhanaikaista. Sukupuoli-identiteetin merkitys jää taustalle.
– Olen kuullut sen menevän suurinpiirtein näin: tässä on mies, tässä nainen. Jos et käytä kondomia, tulet raskaaksi ja kuolet. Seksuaalikasvatus Suomessa on siis hyvin seksivastaista.
Drag on turvallinen tapa oppia lisää myös seksuaalisuudesta taiteen kautta. Nuoret oppivat biologisen sukupuolen ja sukupuoli-identiteetin erot.
– Esimerkiksi että mitä tarkoittaa, jos 16-vuotias poika laittaa korkokengät jalkaan?
Teksti ja etusivun kuva: Oona Grönqvist
Lue aiheesta lisää: Drag on lapselle leikkiä siinä missä muukin
Texmex — ruokamuodin huipulla
Texmex on jälleen noussut varsinaiseksi trendiruoaksi maailmalla. Termi texmex tulee sanoista Texan ja Mexican, ja se on alkujaan yhdistelmä meksikolaista ja yhdysvaltalaista keittiötä. Monelle tutut tortillat, tacot sekä nachopelti ovat saaneet virkistävän uutuuden rinnalleen. Texmex-lämppärit ovat herkullinen ja helppo välipala, iltapala tai snack arkeen.
Ainekset:
- 12 isoa paahtoleipää
- 400g naudan jauhelihaa
- 1 ps tacomausteseos
- salsadippiä
- 100g maissia
- 5 tomaattia
- maissilastuja
- 1 prk Koskenlaskija-sulatejuustoa
- cheddarjuustoraaste
- korianteria
Ohje:
- Kypsennä jauheliha pannulla ja lisää mukaan tacomausteseos, salsadippi ja maissi.
- Leikkaa tomaatit ohuiksi viipaleiksi.
- Levitä juustolevite paahtoleiville.
- Liisä leiville jauhelihatäytettä, tomaattiviipaleita, murennettuja maissilastuja ja juustoraastetta.
- Paista leipiä uunissa 200: ssa asteessa noin 8 minuuttia, kunnes juustoraaste on saanut hiemat väriä.
- Viimeistele leivät korianterilla.
Kuvat ja teksti: Noora Mäkelä
Jatkuuko hype moraalisen voittajan ympärillä?
Tämän kevään euroviisuhuuma oli vahvempi kuin koskaan. Käärijän esitys, olemus ja voiton mahdollisuus nostivat Euroviisut esille aivan uudella tavalla. Yritykset vaihtoivat värinsä käärijänvihreään, rautatieaseman kivimiehet puettiin boleroihin ja Cha cha cha nousi ensin Suomen, sitten koko maailman viraalilistoille. Vaikka voitto meni Ruotsin Loreenille, oli Suomen kansa silti ylpeä vantaalaisesta Jere Pöyhösestä.
Hyvinkääläinen Petri Vihtonen, 30, on ollut euroviisufani jo vuodesta 2005. Lordin voiton jälkeen vahvistunut into ei ole hiipunut, ja Vihtonen on löytänyt ystäviä viisupiireistä ympäri maailman. Hän kertoo, ettei nuorena pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuneena kehdannut juurikaan kertoa fanituksestaan, mutta viisufanitus on yleistynyt ja normalisoitunut vuosien saatossa. Tämä viisukevät oli Vihtosen mukaan poikkeuksellinen, kun koko Suomi oli yhtä innoissaan kilpailusta kuin hän itsekin. Tähän ei ehkä muutama vuosi sitten olisi oltu valmiita.
Käärijäfanitus levisi artistin itsensä, mutta myös viisujen markkinoinnin ja sosiaalisen median ansiosta laajemmalle kuin aiemmin. Viisut katsoi tänä vuonna Ylen arvion mukaan 2,8 miljoonaa suomalaista, eli 800 000 enemmän kuin viime vuonna. Lordin voittaessa viisut vuonna 2006, finaalia katsoi 1,6 miljoonaa suomalaista.
Yksi selitys Käärijän saavuttamalle suosiolle on mukaansatempaavan esityksen lisäksi hahmoon liittyvä brändi. Huolellisesti rakennettu, mutta silti aidon tuntuinen olemus, rallienglanti ja itselleen nauraminen ovat suomalaisille samaistuttavia. Myös käärijämäinen pukeutuminen ja Cha cha cha:n juhlistus oli helppoa. Jos pottatukan leikkaamisen kynnys oli liian korkea, oli silti helppo hankkia kirkkaanvihreät asusteet ja herkut viisukatsomoon. Ehkä yllättävin ilmiö oli piña colada -ainesten loppuminen kaupoista muuallakin kuin Suomessa.
Monet viisut seuranneen Petri Vihtosen mukaan fanitus oli helppoa juuri visuaalisuuden takia. “Mille tahansa voi laittaa pottatukan ja vihreät puhvihihat, sitä oli hauskaa seurata.” Biisin koukku hurmasi myös kansainvälisen yleisön, eikä ollut epäselvää, kenet maailma halusi voittajaksi. Kun juontajat siirtyivät lukemaan yleisöääniä, huusi koko Liverpool cha cha cha:ta, vaikka tuomariäänten jälkeen Suomi oli neljäntenä. Käärijä keräsi viisuhistorian toisiksi suurimmat yleisöpisteet, ja voitto tuntui hetken lähes varmalta.
Ruotsin voiton herättämä someraivo ei ollut ensimmäinen laatuaan, mutta selkeästi suurempi kuin koskaan. Lehdissä asti puitiin salaliittoteorioita ja juryn poliittisuutta, ja tuomaristoäänten painoarvon vähentämistä alettiin vaatia äänekkäämmin. Suomen UMK:ssa tänä vuonna käytetty malli, jossa yleisöäänten painoarvo oli 75 prosenttia ja tuomariston 25, tuntui Vihtosesta toimivalta. Väitteet korruptiosta ovat kuitenkin hänen mielestään pitkälle vietyä pohdintaa. “Loreenin voittokappale on voittajien kirjossa täysin uskottava. Muutama muu voittaja on ollut sellainen, että mikähän taho tämänkin järjesti, mutta Tattoo oli kuitenkin yleisöäänissä selkeä kakkonen.” Vihtonen lisää, että hän pitää Käärijää Euroviisujen ”moraalisena voittajana.”
Vaikka Loreen voittikin itse kilpailun, uskoo Vihtonen Käärijä-hypen jatkuvan. Tällä hetkellä maailman suosituimpiin lukeutuva Cha cha cha soi radioissa, baareissa ja urheilutapahtumissa Amerikassa asti. Viikko Euroviisujen jälkeen järjestetty konsertti Nordiksella myytiin loppuun. Kakkossijalta on aiemminkin pompattu maailmanlaajuiseen suosioon; esimerkiksi Ukrainaa vuonna 2007 edustanut Vjerka Serdjutška on edelleen ikoninen osa euroviisukulttuuria. Rosa Linnin viime vuonna kehnosti menestynyt kappale SNAP nousi viraaliksi ja sitä on kuunneltu Spotifyssa reilusti yli 600 miljoonaa kertaa. Esitys sai Euroviisuissa 61 pistettä ja pääsi sijalle 20. “Euroviisuissa hienoa on se, että muutkin kuin voittaja voivat voittaa”, Vihtonen kiteyttää.
Vihtosen mukaan on paljon Käärijästä ja hänen tiimistään kiinni, jääkö Käärijä yhden hitin ihmeeksi: “ että alkaako ne takomaan kun rauta on kuumaa, tuleeko sinkkuja.” Moni uusi fani on löytänyt hänen vanhempiakin kappaleitaan euroviisusuosion myötä, mutta uusia täytyy julkaista tasaiseen tahtiin, jotta hype säilyy. Nähtäväksi jää myös se, jatkuuko euroviisufanitus samanlaisena koko kansan joukkoriemuna myös tulevina vuosina.
Teksti: Oona Grönqvist
Etusivun kuva: Sarah Louise Bennett / EBU
Konstamc tekee musiikkia omasta elämästä
Konstamc kävi keskipäivän studiossa kertomassa musiikin tekemisestä ja siitä mitä koulukiusaaminen tekee ihmiselle. Parhaat biisit tulee silloin, kun on rakastunut tai masentunut.
Kuuntele koko haastattelu:
ellaellalta tulossa uutta musiikkia
Knuuti x Nuutinen – showssa kävi haastateltavana uusi artisti, ellaella. Hänen musiikkinsa sekä yllättää että lohduttaa. Minkälainen on laulun kirjoitusprosessi? Miltä oman musiikin julkaisu tuntui?
Kuuntele koko haastattelu: Ellaellan haastattelu