Jalkapallon MM-kisat potkaistaan käyntiin 20. marraskuuta. Qatarissa pelattavat kisat ovat herättäneet huomioita ympäri maailman, liittyen erinäisiin ihmisoikeusrikkomuksiin. Useat pelaajat sekä kansalliset liitot ovat ottaneet kantaa keskusteluun. Nyt myös jalkapallon intohimoiset fanit osoittavat toiminnallaan kisojen vastenmielisyyttä. Mitä tästä monelle niin rakkaasta lajista on jäljellä kun sen tärkeimmät osapuolet, pelaajat ja kannattajat, pitävät kisoja lähes vastenmielisenä?
Alkavat jalkapallon festivaalit on aina pelattu kesäisin, joten itse ajankohta on jo hyvin erikoinen valinta kisoille. Ajankohdan taustalla on kisojen isäntämaan ilmasto, tavalliseen kisa-aikaan Qatarissa lämpötila olisi noussut jopa yli 40 asteeseen. Qatarin kilpailut eivät ole herättäneet keskustelua ainoastaan muuttuneen ajankohdan takia, vaan keskustelua on käyty ympäri maailman liittyen ihmisoikeusrikkomuksiin, joita on kohdattu jo ennen kisojen alkamista.
Isäntämaata Qataria on pidetty erikoisena valintana, myös siitä syystä, ettei maassa ole ollut lainkaan kisoihin vaadittua infrastruktuuria. Lyhyessä ajassa maahan on rakennettu useita stadioneita täysin tyhjästä. Suuri osa näistä stadioneista tullaan purkamaan kisojen päätyttyä. Tämä on maksanut erilaisten selvityksien mukaan tuhansia ihmishenkiä.
Erityisesti kansainvälinen ihmisoikeuksia puolustava järjestö, Amnesty, on julkaissut raportteja siirtotyöläisten huonoista oloista sekä kuolemantapauksista. The Guardianin tekemän selvityksen mukaan, sen jälkeen kun Qatarille myönnettiin kisaisännyys yli 6500 siirtotyöläistä on kuollut.
Pelaajat ovat ärähtäneet
Kisaisännyys myönnettiin Qatarille jo vuonna 2010, jolloin ei ollut tietoa siitä, tuleeko Suomi pelaamaan kyseisissä kisoissa. Qatar on ollut yleinen harjoitusleiripaikka useille joukkueille, myös Suomen maajoukkue vieraili maassa 2019 tammikuussa harjoitusleirin merkeissä. Tällöin leirille kutsuttu HJK:n pelaaja Riku Riski kieltäytyi kutsusta. Tämä aloitti kuhinan Suomen jalkapallopiireissä.
Suomen suurimman jalkapallokulttuuriin keskittyvän kannattajakanavan, Byyrin, edustaja Nicolas Prieto kommentoi, että kisoista herännyt maailmanlaajuinen keskustelu on erityisen tervetullutta. Prieto haluaa nostaa myös erityisesti Riskin toiminnan jalustalle.
– Riski otti hyvin kantaa ja nyt myös Sparv. Sparv otti kantaa sen jälkeen kun tiedettiin, että kisoihin ei enää päästy, mutta Riski otti ennen kisoja kantaa, joka oli tosi rohkee veto ja upee veto, tämmöistä mä toivoisin useemmalta urheilijalta. Prieto summaa.
Suomen maajoukkueen entinen kapteeni, Tim Sparv, on julkisesti ottanut useasti kantaa ihmisoikeusrikkomuksiin ja haluaakin, että maailmanlaajuinen keskustelu jatkuu sekä toivoo myös kisojen aikana kannanottoja niin pelaajilta kuin kannattajilta.
Palloliiton kehityspäällikkö, Heidi Pihlaja, pitää myös julkista keskustelua Qatarin kisoista erityisen tärkeänä. Pihlajan on vaikea ennustaa itse kisoissa tapahtuvia kannanottoja, mutta pitää arvokkaana, että tämänkaltaisten universaalien rikkomusten jälkeen ihmiset käyttävät ääntään niin kisoissa kuin niiden jälkeen.
Kannan ottamista kisojen aikana ei kuitenkaan ole tehty helpoksi. Tanskan maajoukkue pyysi Fifalta lupaa pukea kisoihin treenipaidat, joissa ilmenisi teksti ”Ihmisoikeudet kaikille’’, ottaen kantaa maan ympärillä velloviin keskusteluihin. Kansainvälinen jalkapalloliitto Fifa kuitenkin kielsi paidat joukkueelta.
Myös muissa kisajoukkueissa on herännyt halu rauhanomaisiin mielenilmauksiin, josta viimeisimpänä tietoisuuteen on nousseet käsivarsinauhat tekstillä ”One Love’’, joita kymmenen eri joukkueen kapteenit aikovat pitää yllään, mukaan lukien jalkapallon mahtimaan, Englannin, kapteeni Harry Kane.
Jopa fanit ovat lavastettuja – Byyri boikotoi MM-kisoja
Byyri haluaa ottaa omalla toiminnallaan kantaa MM-kisoihin ja ovat päättäneet mediana boikotoida kisoja kokonaan. Byyri on mediana kieltäytynyt yhteistöistä, joita heille on tarjottu, sillä eivät halua olla osallisena tätä kisahuumaa. Suomalaisille jalkapallofaneille ei siis ole tiedossa päivityksiä liittyen MM-kisoihin.
Prieto kuvailee pian alkavia kisoja irvikuvaksi siitä, mitä jalkapallo todella on ja mistä urheilussa on kyse – ihmisten tuomisesta yhteen. Prieto peräänkuuluttaa pelaajien, jalkapalloliittojen, kansallisten liittojen ja liigojen vastuullisen toiminnan tärkeyttä.
– He ovat monille esikuvia, varsinkin nuorille futareille. Jos nämä painetaan villasella, niin mikään ei tule muuttumaan.
Pierto pystyy kertomaan kisojen seuraamisesta henkilökohtaisella tasolla mutta on myös valveutunut muiden jalkapallofanien ajatuksista kisoja kohtaan.
– On selkeästi tullut esille kommenteissa, että ihmiset on ottanut kantaa siihen, miten kisat ei tällä kertaa kiinnosta, ei jotenkaan maistu.
Pierto ei myöskään odota, että suomalaisia jalkapallofaneja olisi lähdössä kisoihin suuria määriä. Mahdollisesti sama ilmiö on myös useissa muissa maissa, sillä Brittilehti The Times uutisoi, kuinka kisoihin on maksettu kannattajia paikalle. The Timesin mukaan maksettuja kannattajaryhmiä on tulossa useista osallistuvista maista. Kannattajilta, jotka on paikalle palkattu, odotetaan positiivista sisältöä sosiaaliseen mediaan sekä haastatteluita kisoista. Osalta on myös toivottu, että negatiivisista kommenteista sekä kommentoijista raportoidaan eteenpäin.
Niin Prieto kun muiden intohimoisten jalkapallokannattajien mielestä se tärkein, jalkapallo itsessään, jää varjoon. Kun infrastruktuuri ja osa kannattajista ovat lavastettua, mitä jää jäljelle, kun kentälle marssivat pelaajatkaan eivät saa ottaa kantaa?
Puretaanko lavasteet – palaako jalkapallo normaaliksi?
Onko näitä lavasteita, jotka kisoissa jalkapallon ympärille on rakennettu, enää mahdollista purkaa ja palata takaisin siihen kisahuumaan, mihin olemme tottuneet?
Palloliiton Pihlaja painottaa, että päätös isäntamaasta on tehty yli 10 vuotta sitten ja päätös on ollut monintahoin ongelmallinen. Maailmanlaajuisen keskustelun herääminen on jo nyt saanut aikaan muutoksia erinäisissä vaatimuksissa, joita tulevaisuudessa mahdollisilta isäntämailta vaaditaan.
Kun Qatar valittiin isäntämaaksi kisoihin, tarkasteltiin enemmän maan teknisiä valmiuksia järjestää kisat. Ongelmakohtien ilmennyttyä on myös vaatimuksiin tehty muutoksia. Isäntämaalta vaaditaan jatkossa laajempaa kartoitusta maan yleisestä tilanteesta liittyen esimerkiksi ihmisoikeuksiin. Pihlja pitää tätä tärkeänä muutoksena ja perintönä siitä, mitä nämä kisat jättävät jälkeen.
Suomi hakee muiden Pohjoismaiden kisaisännyyttä tuleviin naisten EM-kisoihin, ja Pihlaja arvioi tämän auttavan kehittämään ongelmakohtia, kun pystymme konkreettisesti osoittamaan, miten asiat voidaan meillä pohjoisessa hoitaa.
Kisat voivat jättää ja jättävätkin jälkeensä arvokkaan perinnön muutoksesta. Nähdäänkö tulevaisuudessa taas se kaikista kaunein, jalkapallo, niin että ympäriltä on lavasteet riisuttu? Toivottavaa kuitenkin on, että oikeat jalkapallokannattajat voivat palata ylpeänä stadioneille.
Teksti: Heini Hänninen
Kuvat: Pexels
