Pauli Saloranta
Pauli Saloranta työskentelee Vuosaaren stadiluotsina. Työnä on toimia välittäjänä kaupungin ja asukkaiden kesken. Kuva: Sari Korolainen

“OmaStadissa joukkovoima lisää avoimuutta” sanoo stadiluotsi Pauli Saloranta  

Vuotalon kirjastossa istuu saaren stadiluotsi Pauli Saloranta. Hän pitää päivystystä, jonka tarkoitus on auttaa niitä OmaStadi-äänestäjiä, jotka eivät voi tai osaa käyttää tietokonetta. OmaStadi-äänestys vaatii verkkopankkitunnukset, joita kaikilla ei ole.

Stadiluotsit työskentelevät kaupungin yksikössä, jonka organisoi OmaStadi-kierroksen tänä vuonna. Paljastuu, että Pauli on tutkinut osallistuvaa budjetointia laajemminkin Helsingin yliopistoon tehdyssä pro gradu -työssä.

Asukkaat ja kaupungin virkamiehet samaan pöytään

OmaStadissa on jaossa vajaan yhdeksän miljoonan euron potti. Se on vajaa kaksi promillea eli kaksi tuhannesosaa Helsingin kaupungin noin viiden miljardin euron suuruisesta vuosibudjetista.

Paulin mielestä OmaStadissa jaettava rahamäärä on kuitenkin kokoaan suurempi.

”Minusta kaikkein radikaaleinta tässä on yhteiskehittäminen”, Saloranta toteaa.

Kaupunkilaiset jättivät alun perin verkkosivuille 1500 ideaa, joista on jumpattu 396 ehdotusta äänestykseen. Kyseessä on suurin yhteiskehittäminen, mitä Helsinki on koskaan tehnyt.

”Kaupungin asiantuntijat ja ehdotusten jättäneet kaupunkilaiset miettivät yhdessä, miten ideasta kehkeytyy äänestykseen kelpaava kokonaisuus. Tähän työhön on käytetty iso määrä työaikaa. Valmistelua ei yleensä avata tällä tavalla asukkaille ja se on radikaalia.”

Toki Helsingin kaupunki kerää palautetta asukkailtaan. Suosituin kanava on verkossa oleva palautejärjestelmä, johon saapuu kymmeniä tuhansia viestejä vuodessa. Sitäkin kautta voi ehdottaa uusia ideoita, mutta niiden toteutus on täysin virkakoneiston käsissä.

”OmaStadissa ehdotuksen tekijä pääsee kehittämään itse ideaansa eteenpäin. Samalla virkakoneiston toiminta ja kaupungin toiminnan reunaehdot käyvät selville ihan eri tavalla,” Saloranta huomauttaa.

”OmaStadissa tulet osaksi koneistoa, kun ehdotusta ja sen toteutuksen reunaehtoja käydään todella läpi. Samalla paljastuu ihan eri tavalla, mikä on mahdollista ja miksi”, Saloranta sanoo. 

Ehkä samalla myös virkamiehet oppivat jotain asukkailta.

OmaStadi-merkki
OmaStadi-äänestys järjestettiin tänä vuonna toista kertaa. Kuva: Sari Korolainen

Suomen suurin sähköinen äänestys

Sähköinen äänestys ei ole Suomessa yleistä, joten OmaStadi on siinäkin edelläkävijä. Se on nimittäin suurin julkisen sektorin järjestämä sähköinen äänestys Suomessa. Toisena on Ahvenanmaan maakuntavaalit. Puolijulkisena järjestetty HOK Elannon edustajavaalit ovat suuri vaali myös, mutta sen organisoi yksityinen taho.

Suomi jälkijunassa osallistavassa budjetoinnissa

Vaikka OmaStadi rikkoo omalla tavallaan joitakin ennätyksiä, Helsinki ei suinkaan ole mikään edelläkävijä osallistuvan budjetoinnin kehittäjänä. Ensimmäisenä julkinen sektori otti sen käyttöön Porto Alegran kaupungissa Etelä-Brasiliassa 1980-luvun lopussa. Sen jälkeen menetelmän käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti eri puolilla maailmaa.

Lue OmaStadi-teeman muut jutut

Kaupunkilaisten ääni kuuluu OmaStadissa