Windows95manin no rules julkaistiin ja Keisteri sekä Piispanen ei petä. No rules Kairaa pesän Euroviisun syvimpään ja pimeimpään ytimeen.
Windows 95man eli Teemu Keisteri marssitti neljäntenä UMK-kilpailijana oman taideteoksensa muiden ihmeteltäväksi ja arvioitavaksi. No Rules on eniten kuhinaa herättänyt kilpailukappale tämän vuoden Uuden musiikin kilpailussa. Biisin taustavoimana on ollut Jussi Roine, jonka sävelkynästä No Rules on saanut lähtölaukauksensa. Fiittaajana toimii kirkasääninen Henri Piispanen. Säveltäjä Roineen mukaan biisin aloitustahdit syntyivät suihkussa, kun biisi syöksähti meteoriitin lailla hänen mieleensä. Taiteilijat itse haluavat selkeästi viestiä kappaleen olevan täysin tyylipuhdas bilebiisi ja sitähän tämä Windows95manin teos on.
Heti tehdään sekä audion että musiikkivideon visuaalisuuden kautta selväksi se, että liian vakavasti tähän ei tarvitse suhtautua. Toimituksen koekuuntelussa biisi herätti isoja hymyjä ja hyvää pään keinuttelua. Fiittaaja Piispasen lauluääntä on verrattu takavuosien viisuedustaja The Rasmuksen laulaja Lauri Ylösen korkeaan ääneen.
Biisin estetiikka nojaa hyvin vahvasti 90-luvun teknon kultahelmiin ja säveltäjä Roine on selkeästi käynyt Pandoran, 2unlimitedin tai Doctor Albanin soundipankeilla, niin jouhevasti taittuu aikamatka PVC-muoviin ja Mic Macin housuihin.
Biisi on selvästi tehty täsmäiskuna tämän vuoden Euroviisuihin, sillä viime vuoden Käärijä-menestystä yritetään varmasti toisintaa. Kitchahtava ja hieman höntti hahmokokoelma on sille erinomainen jatkumo, mutta kuten muinakin vuosina, juuri laskelmoivuus voi olla tämän biisin turmio. Viime vuonna mentiin tietyllä karvalakkimentaliteetilla, joten voisi olettaa, että tänä vuonna haetaan jotain uutta eikä niinkään vanhan kertausta.
Biisi sinänsä on varsin yllätyksetön. Mitään piilokikkoja, kuten mielenkiintoisen kokoisia osioita, biisissä ei ole, vaan kaiken pystyy arvaamaan ennalta. Sanoitus noudattaa hyvää klubibängerin estetiikkaa. Lennetään omin siivin ja omin ehdoin maailmaan eikä välitetä siitä mitä muut sanovat. Ja sitä samaa minäkin haluan kolmelta yöllä lauantai-illan strobovaloissa huutaa, kun oravanpyörä uhkaa vetää minua takaisin mustaan aukkoon.
Etusivun kuva: Nelli Kenttä / Yle
