Suomi heräsi eduskuntavaalien jälkeiseen aurinkoiseen aamuun. Huhtikuinen maanantai on kylmä, viima pakottaa myssyn korville, kietomaan kaulaliinan tiukemmin lämmittämään. Kevät ei ota alkaakseen. Maamme on saanut huhtikuun ensimmäisenä sunnuntaina oikeistoenemmistöisen eduskunnan. Opposition vaalivoitto oli gallupien ennustama, ja nyt vaalituloksia analysoidaan: taktinen äänestäminen, takinkääntö, romahdus, peiliin katsomisen paikka, vahva mandaatti – demokratia on puhunut.
Vaalimainostelineet ovat monessa paikassa tyhjennetty, useimmat katumainokset siivottu pois jo vaalien jälkeisenä päivänä. Useat tapaamani kansalaiset vaikuttivat olevan tyytyväisiä vaalitulokseen, tai he tyytyvät siihen. Kiivailu tai uho eivät kuuluneet viileässä kevätsäässä.
Kolme eniten ääniä saanutta puoluetta olivat Kokoomus, Perussuomalaiset ja Sosialidemokraattinen puolue, joiden välillä käytiin kova kisa. Kolmen suurimman pelaaminen ja taktikointi koitui kolmelle keskisuurelle puolueelle kohtalokkaaksi. SDP ja Sanna Marin kehottivat ihmisiä äänestämään sosiaalidemokraatteja, jotta torjuttaisiin Kokoomuksen ja Perussuomalaisten nousu. Taktista äänestämistä pidetään osin selityksenä Vihreiden ja Vasemmistoliiton kokemalle rajulle vaalitappiolle. Erityisesti Helsingissä Vihreiden kannatus romahti vuoden 2019 eduskuntavaalien kuudesta paikasta neljään. SDP:n ja Marinin temppua pidetään ikävänä hallituskumppaneitaan kohtaan. Ääniä on saatava keinoja kaihtamatta.
Laajasalon kirkolta astellut Juha Viljanen sanoi kiertelemättä, että Keskustapuolue sai siis mitä tilasi, koska se ei pelannut sovituilla säännöillä hallituksessa. ”Kansa on puhunut, eikä se pidä pettäjistä”. Perussuomalaiset on Viljasen mielestä ainoa puolue, joka on ottanut esille maahanmuuton kustannukset ja puhunut suoraan siitä, mistä muut vaikenevat.
Politiikkaan kuuluvat pelaaminen ja taktikointi. On kiinnostavaa nähdä, vakavoituvatko Perussuomalaiset, kun puolue nyt ottanee hallitusvastuuta, vai jatkuvatko populistiset heitot ja takinkääntö. Persut veivät äänestäjiä Keskustalta erityisesti Pohjois-Suomessa. Keskusta joutuu rakentamaan uutta pohjaa palauttaakseen äänestäjien luottamuksen. Keskustan ja Persujen välinen nokittelu somessa on yltynyt ja puolueiden välit vaikuttavat jäätäviltä. Entä tasoittaako Sanna Marinin lähtöilmoitus puolueensa johtopaikalta SDP:n tietä hallitukseen? Perussuomalaisten kanssa Marin ei aikonut hallitusyhteistyötä tehdä. Ehkä puolueen tulevalla johdolla on toiset ajatukset.
Laajasalolainen Sirkka Bäckström on erittäin tyytyväinen vaalitulokseen, vaikkei vielä osaa määritellä, mikä tulee muuttumaan. Kesällä 93 vuotta täyttävä Bäckström on näkövammainen ja sai äänestysapua pojaltaan. Äänestäjällä on aina oikeus käyttää apunaan vaaliavustajaa tai itse valitsemaansa henkilöä, kuten lähiomaistaan.
Helsingin äänikuningatar oli Elina Valtonen (kok) ja -kuningas Jussi Halla-aho (ps). Eduskuntaan tuli valituksi Marinin hallituksen ministereistä pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvistia (r) lukuunottamatta jokainen, myös työministeri Tuula Haatainen (sd) yhtenä Helsingin ääniharavista. Seuraavaa hallitusta ryhtyy kokoamaan Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo.
Elokuvataiteen opiskelija Maija Skön äänesti ensimmäistä kertaa, ja hänen ehdokkaansa tuli valituksi runsaalla äänimäärällä. Skön oli tutkinut ehdokkaiden nettisivuja ja löytänyt Instagramista arvomaailmaansa sopivat äänestettävän. Ihmisoikeudet, luonnonsuojelu ja kulttuuri kuuluvat Skönin ja uuden edustajansa arvoihin.
Kevään eduskuntavaaleja on sanottu Tiktok-vaaleiksi. Useat sosiaalisessa mediassa aktiiviset nuoret ehdokkaat nousivat eduskuntaan. Kymmenet tuhannet seuraajat Instagramissa, Tiktokissa, Twitterissä ja Youtubessa lienevät tuoneet tarvittavat äänet mm. Joakim Vigeliukselle (ps) ja Miko Bergbomille (ps). Tammikuussa 2021 Bergbom ja perussuomalaisten kansanedustaja Jani Mäkelä käynnistivät ilmiantokampanjan, jossa ihmisiä kehotettiin raportoimaan puolueen nuorisojärjestölle kokemuksiaan kouluissa ilmenevästä ”puolueellisesta opetuksesta” ja ”perussuomalaisten vastaisesta politikoinnista”, joka tapahtuu ei-poliittisissa yhteyksissä. Opettajien ammattijärjestö tuomitsi kampanjan jyrkästi ja ilmoitti, että se ei hyväksy opettajien painostamista. Vigeliuksen meriitteihin sosiaalisessa mediassa kuuluu ns. #menkkagate, kun hän kyseenalaisti Tampereen yliopiston luennoitsijan yhteiskuntatieteilijä Tuula Juvosen opetuksen luennolla ”Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo yhteiskunnassa”ja tuli erotetuksi.
Ritva Fredin-Partala piti vaaliasetelmaa hyvin jännittävänä ja hän seurasikin television tuloslähetystä itselleen harvinaisen myöhään, puolille öin. Fredin-Partalan ehdokas meni läpi, eikä hän ole kolmesta vaalivoittajapuolueesta. Fredin-Partala odottaa hallitusneuvotteluja suurella mielenkiinnolla, ja erityisesti Perussuomalaisten toimia. Vuoden 2019 eduskuntavaalien menestys ei vienyt Persuja hallitukseen, joten nyt Fredin-Partala odottaa puolueelta vastuunottoa. Puheenjohtaja Riikka Purra puhkesi Fredin-Partalan mukaan ilahduttavasti kukkaan. Niin Purra kuin muutkin puheenjohtajat osaavat Fredin-Partalan mielestä puhua ja hän ihailee poliitikkojen jaksamista näin vaikeina vuosina vaativassa työssään.
Hallitusvastuu näkyy yleensä tappiona vaaleissa. Näin ei käynyt tällä kertaa SDP:lle, kun Sanna Marinin henkilökohtainen suosio kantoi ja puolue lisäsi edustajapaikkojaan kolmella. Raskas pääministerikausi ja kohut teettivät sen, että Marinista on tulossa rivikansanedustaja. Ministerin vastuu ja hallituksen riitely hyydytti aikanaan myös Alexander Stubbin hymyn. Hän joutui kovan kritiikin kohteeksi muun muassa toteutuneiden koulutusleikkausten vuoksi. Rento, hymyilevä somepersoona Stubb teki virheitä ja joutui siirtymään valtakunnan politiikasta.
Suomalaiset äänestivät näissä eduskuntavaaleissa hieman ahkerammin verrattuna vuoden 2019 vaaleihin verrattuna. Nousua oli 0,2 prosenttiyksikköä eli nyt se oli 71,9%. Helsingissä äänestävät perinteisesti ahkerasti ja äänestysprosentti kohosi näissä vaaleissa 77,5:een.
Eduskuntavaalien suurimpia teemoja olivat julkinen talous, valtion velkaantuminen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus, joista hallitusneuvotteluissa tullaan keskustelemaan. Vääntöä käydään myös työperäisestä maahanmuutosta sekä ympäristö- ja ilmastopolitiikasta. Kolmen suurimman puolueen kesken on rajuja eroavaisuuksia näissä kysymyksissä. Hallitusneuvotteluista lienee tulossa pitkät ja vaikeat.
Kuvat ja teksti: Anu Aro
