Kaupunkiradion intron ilta 17-20, Krisu ja Nico

Studiossa Krisu ja Nico. Taustalla häärää tuottaja Akseli

Kamppi kutsuu kulkijaa

Helsinginniemen keskiosassa sijaitsee 12 000 asukkaan kaupunginosa Kamppi. Nimensä Kamppi (ruotsiksi Kampen eli taistelu, kamppailu) on saanut sotaväen harjoituskentästä, joka oli paikalla 1600 -luvulta 1900 -luvun alkuun. Usein Kampista puhuttaessa tarkoitetaan Kampin keskusta eli joukkoliikenneterminaalia ja kauppakeskusta, mutta Kampin alue ulottuu Tennispalatsilta Bulevardille ja Mannerheimintieltä Mechelininkadulle saakka. Terminaalin läpi kulkee päivittäin noin 200 000 ihmistä. Koronavuonna 2021 kauppakeskuksessa vieraili liki 17 miljoonaa kävijää. Luku oli vuonna 2016 yli 41 miljonaa.
Kulttuuri- ja vapaa-ajankeskus Tennispalatsi edustaa funktionalismia ja se valmistui vuonna 1937. Rakennuksessa on vuodesta 1999 ollut Helsingin taidemuseo HAM, elokuvateatteri Finnkino ja monia liikkeitä. Alunperin Tennispalatsi tarkoitettiin autojen huoltorakennukseksi vuodeksi 1940 anottuihin olympialaisiin. Tennispalatsi sai nimensä neljästä, vuonna 1938 valmistuneesta tenniskentästään ja oli pitkään Suomen keskeisimpiä tennispaikkoja. Vuoden 1952 olympialaisissa rakennuksessa pelattiin koripalloa. Design-raitiovaunupysäkit ovat Stefan Lindforsin suunnittelemat. Nyttemmin pysäkit palvelevat bussimatkustajia.
Joonas Kopra odottelee Kampin keskuksen kulmalla puolisoaan. Kopralla on tapana käydä syömässä Sähkötalossa sijaitsevassa Helsingin kaupungin työntekijöiden lounasruokalassa. Ruokapaikkojen lisäksi Kopraa houkuttelevat Kamppiin sen kulttuuripalvelut, kuten museot.
Anja Loikalalle Kamppi on tiistainen läpikulkupaikka, kun hän kulkee kotoaan Punavuoresta ja matkustaa Kallioon eläkeläisten harrasteryhmään Venytellen. Loikalasta parasta Kampissa on monenlaiset kulkijat, ihmiset ja eläimet. Ajan tuomat kerrostumat kiehtovat Loikalaa, uudet ja vanhat rakennukset eri aikakausilta.
Anni Antikainen ulkoiluttaa koiranpentuaan Fredrikinkadulla. Alkujaan hämäläinen Antikainen asuu Helsingissä neljättä kertaa. Hän saapui aikanaan Helsinkiin opiskelemaan ja on muuttanut välillä lähikuntiin, vaan Helsinki ja viimeisimpänä Punavuori on houkutellut Antikaisen tyytyväiseksi asukkaakseen.
Eerikinkatu on Kampin kaupunginosan läpi kulkeva kilometrin mittainen katu. Se alkaa Yrjönkadulta, hotelli Tornin kohdalta. Eerikinkadun varrella on monia suuria, merkittäviä kivirakennuksia. Katu on tunnettu myös useista ravintoloistaan ja vanhoista elokuvateattereista Orion ja Andorra. Kuvassa on Eerikinkadun alkupää Yrjönkadulle päin
Mai Skön viettää vapaapäiväänsä tutkien Kampin katujen second hand -liikkeiden tarjontaa. Sipoosta Helsinkiin kotiutunut punavuorelainen Mai on opiskellut Helsingissä usean vuoden, ensin lukiossa ja nyt ammattikorkeakoulussa. Hän pitää Kampin alueen tunnelmasta ja arkkitehtuurista.
Hotelli Torni oli valmistuessaan vuonna 1931 Helsingin korkein rakennus, 69,5 metriä. Sen rakennuttaminen liittyy Helsingin 1920-luvun pilvenpiirtäjähankkeisiin. Tyyliltään Torni edustaa art decoa ja funkkista ja se oli aikanaan Suomen ensimmäinen sähköistetty rakennus. Tornilla on värikäs historia. Talvisodan aikana hotellin täyttivät ulkomaalaiset toimittajat. Tornissa avattiin Suomen ensimmäinen kiinalainen ravintola vuonna 1953. Hotelli Torni on kokenut perusteellisen sisäremontin vuosina 2019-2022. Rakennuksen ulkokuori säilyi ennallaan. Torni on kuvattu Kalevankadun puolelta. Hotellin pääsisäänkäynti on Yrjönkadulla.
Italialainen ympäristöinsinööriksi opiskeleva Corrado istuu Kampintorilla ja nauttii raikkaasta ilmasta. Hän on äskettäin tullut Suomeen tapaamaan ystäväänsä, maanmiestään, joka opiskelee Erasmus -vaihdossa Aalto-yliopistossa. Helsinki on antanut nopeasti myönteisen vaikutelman, ja Corrado voisi kuvitella opiskelevansa Suomessa itsekin.
Muusikko Thomas Kirjonen eli Kasmir kiirehtii Fredalla laulutunnille.
Turkulainen Mikko on saapunut pääkaupunkiin nauttimaan saksalaisen Faun -yhtyeen keikasta Tavastialla. Lippu on ostettu jo kaksi vuotta sitten, mutta pandemia siirsi odotetun keikan tähän kevääseen. Annankadun rock-baarin Bar Loosen keikkakalenteri kiinnostaa Mikkoa niin ikään. Päivällä Mikolla on aie tutustua kuvataiteilija Katariina Sourin uuteen Lovers -taidenäyttelyyn Uudenmaankadulla sijaitsevassa Galleria 4-kuus -taidegalleriassa.
Maineikas Tavastia -klubi Urho Kekkosen kadulla on yksi Euroopan vanhimmista rock-klubeista, jonne jokainen kotimainen bändi haluaa päästä esiintymään. Tavastialla esiintyy Suomen suurimmat nimet, kansainväliset vieraat ja nousevat tulevaisuuden tähdet. Urho Kekkosen kadun aikaisempi nimi oli Kampinkatu. Kadun nimi muutettiin vuonna 1980 presidentti Kekkosen 80 -vuotissyntymäpäivälahjana Helsingin kaupungilta. Katua kutsutaan leikkisästi myös Rock and Roll Streetiksi. Kadun itäpäässä on portaat, jotka laskeutuvat Kampin keskuksen pääsisäänkäynnin edessä olevalle Narinkkatorille.
Kampin kauppakeskus avattiin vuonna 2006. Kauppakeskuksessa on yli 150 yritystä, liikettä, kahvilaa ja ravintolaa kaikkiaan seitsemässä kerroksessa. Ylimmissä kerroksissa on myös asuntoja. Vilkas kauppakeskus on erityisesti nuorison kohtaamispaikka.
Kampin metroasemalla on Helsingin metron ensimmäinen taideteos, Ipi Kärjen maalaus Maa, ilma, tuli ja vesi vuodelta 1985. Teos kuuluu HAM Helsingin taidemuseon kokoelmiin. Maalauksen alitse liukuporraskuilussa kulkee arkipäivisin 35 000 metromatkustajaa.

Teksti ja kuvat: Anu Aro

Kaupunkiradio Intron ilta – Aksu ja Krisu klo 17-20

KaupunkiRadiob illassa 17-20 Akseli ja Kristian

Aikuisiän harrastuksesta intohimoksi

Henna Salonen aloitti taekwondon 21-vuotiaana. Nyt 25-vuotias lajin harrastaja tähtää ensi syksyn MM-kotikisoihin.

Kiinnostus lajia kohtaan lähti isän innoittamana. Pienestä pitäen Salonen oli leikkikentillä se, jonka kilpailuhenkisyys erottui leikeissä edukseen. Luonteesta huokui jo tuolloin periksiantamattomuus, ja se on seurannut urheilijaa tähänkin päivään asti. Lapsuuden laji telinevoimistelu antoi erinomaiset edellytykset notkeutta vaativan taekwondon pariin, sekä hyvän peruskunnon ja kehonhallinnan. 

Voima, nopeus, liikkuvuus, sekä mentaalipuoli tulee olla taekwondossa kunnossa. Mentaalipuolta Salonen on oppinut monipuolisen urheilu-uransa aikana kehittämään. Myös usean vuoden lääketieteellisen pääsykokeisiin lukeminen on opettanut hallitsemaan ajatuksia. Nykyään kilpailutilanteissa urheilija huokuu itsevarmuutta ja rauhallisuutta.

– Lajin viehättävyys piilee sen monipuolisuudessa. Koko ajan pääsee haastamaan itseään.

Alkutaipaleelta lähtien Salonen haastoi itseään harjoittelemalla mustan vyön suorittaneiden kanssakilpailijoiden seurassa. Ensimmäisiin kisoihin hän lähti rohkeasti jo parin kuukauden harrastamisen jälkeen. Alkuvuonna järjestetyissä SM-kilpailuissa Salonen otteli itselleen paikkansa huhtikuun EM-tatameille. Naisten avoimessa ottelusarjassa Salonen sijoittui hopealle. Itsevarma kilpailija tiesi EM-paikan olevan hänelle mahdollinen. Maajoukkueen johto päättää siitä, ketkä lähtevät syksyllä MM-kisoihin Tampereelle. Valintoihin vaikuttavat suuresti kisamenestys, joten EM-kisat ovat loistava näytön paikka Saloselle. 

– Kyllä sen melkein tiesi, että EM-kisoihin tulee kutsu, eikä siitä osannut silloin heti niin iloita.

Voittoon otellut Henna Salonen Slovenian World Cupissa, Koperissa, 2022. KUVA: Joni Tuohimaa

Myöhemmin, isän kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, saavutuksen hienous kirkastui. Salonen ei ole koskaan aikaisemmin edustanut Suomea maajoukkueen mukana arvokisoissa. Kovan uurastuksen jälkeen palkinto tuntui lopulta hyvältä. Itseluottamus kasvoi ja onnellisuus huokui Salosen puheesta.

– Tuntuu hyvältä kun oma tekeminen palkitaan. Kyllä siinä hetken leijaili pilvissä.

Vaikka paikka kisoihin on varmistunut, Salosella on vielä edessään mustan vyön koe, sillä vain mustavöiset urheilijat voivat edustaa maataan arvokisoissa. Mustan vyön suorittaminen vaatii urheilijalta monipuolista osaamista lajista. Kokeessa kartoitetaan urheilijan tietämystä tekniikasta, liikesarjoista, teoriasta sekä ottelun hallinnasta. Salonen lähtee varmoin mielin 12. maaliskuuta suorittamaan koetta.

Salonen opiskelee toista vuotta lääketiedettä Oulun yliopistossa. Opinnot vievät paljon aikaa, mutta urheilusta ei tingitä. Jo nuorena kilpaurheilun ja opiskelun yhdistäneelle urheilijalle ei tuota ongelmia löytää aikaa sekä opinnoille, harrastuksille että ystäville. Urheilija on ymmärtänyt myös sen, että lajista nauttiminen ja intohimo edellä meneminen on mitaleja tärkeämpää.

– On taottava kun rauta on kuumaa. Totta kai urheilussa tavoitteena on menestyä, ja mitali on aina kiva lisä, mutta pääidea tässä on se jokapäiväinen tekeminen.

Teksti: Senni Nieminen
Kuvat: Joni Tuohimaa

SEURAA MEITÄ

984SeuraajatSeuraa
2,000TilaajatTilaa