Viime vuosina häiriötilanteisiin varautuminen on tullut puheeksi entistä useammin. Vuonna 2020 pandemiasta tuli arkipäivää, ja alkuvuodesta 2022 Ukrainassa syttyi sota. Tartuntatautien ja sodan pelon myötä useimmat meistä ovat ensimmäistä kertaa joutuneet miettimään häiriötilanteessa selviytymistä. Koronan alussa kaupoista loppui ensimmäisenä vessapaperi, ja Ukrainan sota sai apteekkien hyllyt tyhjenemään joditableteista.
Häiriötilanteisiin luetaan tartuntatautien ja sodan lisäksi esimerkiksi sähkökatkot ja vesikatkot, joihin jokaisen olisi hyvä osata varautua. Kun jätetään vessapaperin ja joditablettien hamstraaminen sikseen, niin mitä kotoa pitäisi oikeasti löytyä häiriötilanteiden varalle? Tällöin puhutaan kotivarasta, niin sanotusta selviytymispakkauksesta, jonka avulla tulisi pärjätä vähintään kolmen päivän ajan.
一Se on yhdistelmä tavaroita, tietoa ja taitoja. Kotivaraan kuuluu riittävästi ruokaa ja juomaa kaikille kotitalouden jäsenille, myös kotieläimille, kertoo Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju.
Kotivara ei ole erillinen hätävarasto, vaan tuotteita käytetään arjessa tarpeen mukaan ja tilalle hankitaan uutta, SPEKin kotisivuilla painotetaan.
Muutakin kuin elintarvikkeita
一Pidemmän sähkökatkon sattuessa loppuu myös vedentulo, jolloin juomavettä täytyy olla varattuna tarpeeksi. Lisäksi tarvitaan mm. taskulamppuja, lämmintä vaatetta ja paristollinen radio. Häiriötilanteissa Yleisradio välittää tietoa tilanteen mahdollisesta arvioidusta kestosta ja päättymisestä. Näiden lisäksi tarvitaan ensiapu- ja sammutusvälineet, sillä puhelinverkkojen kaatuessa avun saaminen vaikeutuu, Kulju jatkaa.
Lisääntynyt uutisointi häiriötilanteista on saanut monet pohtimaan, kuinka todennäköisiä ne ovat. Kulju kertoo, ettei Suomeen kohdistu tällä hetkellä akuuttia uhkaa, mutta esimerkiksi lyhyitä sähkökatkoja hän pitää todennäköisinä.
一Toisaalta ne olisivat mahdollisesti lyhyitä ja suunniteltuja, ja niistä pystyttäisiin ehkä jopa tiedottamaan etukäteen, jolloin haittavaikutukset eivät olisi yhtä suuret kuin ennakoimattoman ja pidempiaikaisen tilanteen kohdalla.
Osa varautuu sähkökatkoihin varavirtalähteiden avulla
Sähkökatkojen uhka on lisännyt kiinnostusta varavirtalähteisiin, joiden avulla puhelimen ja tietokoneen käyttöä voi jatkaa ilman verkkovirtaakin. Tämä mahdollistaa myös esimerkiksi etätyöskentelyn jatkamisen sähkökatkon aikana.
一Ne [varavirtalähteet] lataavat älypuhelimen tai tablet-laitteen paikasta riippumatta. Suurin osa haluaa varmistaa sen, että puhelimessa riittää virtaa, ja osa haluaa lisäksi erillisellä virtalähteellä toimivan netin, eli pitää mokkulaa mukana siellä, missä nettiä tarvitaan, kertoo Gigantin yritysmyynnin apulaismyyntipäällikkö Teemu Ristilä MTV uutisille.
Kotivarasta on hyvä löytyä myös käteistä rahaa
Lokakuussa Suomen Pankki kehotti ihmisiä varaamaan kotivaraan myös käteistä rahaa.
Vaikka yhä harvempi maksaa nykyään ostoksensa käteisellä, sähkökatkon tai maksujärjestelmähäiriön sattuessa maksukortit eivät välttämättä olisikaan vaihtoehto.
一Useampi maksamisen tapa tuo resilienssiä. Jos jokin yksittäinen maksamisen tapa ei joskus toimisikaan, sitten meillä on jotain muita maksamisen tapoja käytettävissämme. Käteinen toimii tässä vielä erittäin tärkeässä roolissa, kertoo Suomen Pankin maksujärjestelmäosaston päällikkö Päivi Heikkinen MTV:lle.
Kotivarasta huolehtiminen lisää kaikkien turvallisuutta
SPEKin varautumisen asiantuntija Essi Kulju muistuttaa vielä, että kolmen päivän raja on vain minimisuositus, ja jos intoa löytyy, niin pidemmäksikin ajaksi voi toki varautua.
一Varautuminen luo ihmiselle myös turvallisuudentunteen, että hän selviytyy tästä tilanteesta. Varautumista suositellaan siksi, että häiriötilanteen tapahtuessa myös viranomaisilla jää enemmän aikaa ja voimavaroja tilanteen ratkaisemiseen, kun heidän ei tarvitse auttaa useimpia kotitalouksia.
Häiriötilanteista ja kotivarasta saa lisätietoa osoitteesta 72tuntia.fi joka on kansalaisten virallinen tiedotuskanava aiheeseen liittyen. Lisäksi esimerkiksi puolustusvoimat ovat laatineet Näin varaudut pitkiin sähkökatkoihin -oppaan.
Teksti: Jenni Määttä
Kuvat: Pixabay
