Jokaisen kulman takana tuntuu olevan uusi kirpputori, jota et ole ennen nähnyt. Sehän on vain hyvä juttu, että vaatteet ja tavarat kierrätetään, eikö niin? Tämän päivän riesamme pikamuoti-ilmiö on soluttautunut alkuperäiseltä tarkoitukseltaan ekologisuutta edistävän ideologian sekaan. Onko tuote joka tapauksessa hyvä ostos, jos se on hankittu kirpputorilta?
Second hand -ilmiö ja käytettyjen vaatteiden ostaminen on ollut jo hetken suuressa nosteessa sekä kasvava muoti-ilmiö. Monet ostavat vaatteita käytettyinä ja vievät omia tarpeettomia tavaroitaan myyntiin ja kierrätyspisteisiin uudelleenkäyttöä varten. Tämä mahdollisesti nostattaa omaatuntoa viikon hyvänä tekona.
Kirppistelystä on tullut muotia ja oikeutetaan jopa viikoittainen shoppailu sillä, että tuote on alkujaan käytetty. Mutta kuinka käytetty?
Helsingin Sanomien artikkelissa heinäkuussa 2024 “Kiinalainen ultrapikamuoti ei kelpaa edes kaikille kirpputoreille” Liisa Niemi mainitsee siitä, kuinka Uffiin tuodaan jopa avaamattomia paketteja suoraan esimerkiksi ultrapikamuotijätti-Sheiniltä. Tuntuu uskomattomalta, että joku tilaa tuotteen, jota ei edes viitsi sovittaa.
Ongelman ydin piilee jo siinä, että tällaisten kyseisten ultrapikamuotiketjujen vaatteita otetaan kirppareilla valikoimaan, jolloin niitä myydään ulos eettisten periaatteiden mukaan second handina. Tällöin annetaan kuluttajalle kyseinen väylä kierrättää.
Kuluttajat yrittävät nostattaa omaatuntoaan heittämällä vaatteet kierrätyskoppaan. Kyllä ne sieltä sitten joku hoitaa. Vain murto-osa päätyy uudelleen myyntiin, ja suurin osa päätyy poltettavaksi suurille kaatopaikoille EU:n ulkopuolelle. Ranska kielsi vuosi sitten keväällä oman tekstiilijätteensä viennin muualle ja otti vastuun itse aiheuttamastaan jätteestä omille harteilleen.
Viestinnän asiantuntija Minna Ainoa siteeraa Uffin toimintaperiaatetta sen pyrkimyksenä vähentää tekstiilijätteen määrää ja pitkittää tuotteen elinkaarta viitaten siihen, ettei ultrapikamuodin myymiselle ole tuskin tulossa mitään kategorista estettä.
Jos tuotteen valmistus ja sen tynkä elinkaari kuluttavat enemmän energiaa kuin mahdollinen hyvä, ei se täytä kestävän kehityksen vaatimuksia millään tavalla. Vaikka kuinka olisi kierrätettyä.
Uusia kierrätysmyymälöitä pompahtaa esiin kuin sieniä sateella. Se ei ole normaalia. Sen taustalla on kasvava vaatteiden suurkulutus ja lisääntynyt tekstiilijätteen määrä. Vaatteita kierrätetään nyt niin paljon, että uusia second hand -myymälöitä perustetaan tiuhaan tahtiin. Saadaan näin käytetyistä vaatteeista vain murto-osa hetkeksi myyntiin ja sieltä sitten jätteeksi.
Uff-vaatekeräykseen lahjoitetaan noin 12 kiloa vaatteita vuodessa. Vuonna 2022 siitä noin 7 prosenttia päätyi myymälöihin ja 79 prosenttia lahjoituksena esimerkiksi Afrikkaan, Aasiaan ja Baltian maihin. Vaatteet saattavat päätyä joka tapauksessa jätteeksi, jos tuote ei käy kaupaksi kohdemaassa.
Superkuluttaminen pitää pintansa, kun tietyt halpaketjufirmat markkinoivat tuotteitaan raivokkaasti. Kuluttaja tietää, ettei prosessiin kulu paljoa aikaa eikä rahaa. Prosessin kepeyden vuoksi myös kierrättäminen tapahtuu matalammalla kynnyksellä, kun vaatteen merkitys käyttäjälleen on todennäköisesti melko olematon.
Pahimmassa tapauksessa vaate päätyy kehitysmaiden kaatopaikalle poltettavaksi. Kaikilla mailla ei edes ole omaa jätehuoltojärjestelmää, jolloin vaatteita saatetaan polttaa yksittäin, mikä rasittaa ilmakehää. Päästöt kiertoon, vai miten se menee?
Olisiko sillä vaikutusta, ettei edes ostaisi ultrapikamuotituotetta käytettynä puhumattakaan sen kierrätykseen viemisestä? Ehkä kuluttajan tasolla voimme vaikuttaa omaan kulutuskäyttäytymiseemme ja ylipäätään vaatteen päätymiseen kirpputoreille. Mitäpä jos käyttäisit uutta vaatettasi kauemmin ja ostaisit harkitummin. Voisimme vaikuttaa kysyntään ja välttää jokaisen ylimääräisen kierrätysmyymälän synnyn.
Ajattele aikoja, kun kirpputorilla käyminen oli satunnainen sunnuntai-aktiviteetti äidin kanssa ja jolloin kaupungin luottokirpparit myivät ajan kuluttamia kolttuja ja jotakin oikeasti erikoista ja hauskaa.
Kirpputorien lisääntynyt määrä kertoo tarpeesta, ja tarve sen takana on käytettyjen tuotteiden lisääntynyt määrä. Mistä kaikki käytetyt vaatteet tulevat, näin nopealla tahdilla?
Olkaa siis valppaana, jokainen uusi kirpputori ei ole kutsu shoppailemaan.
Teksti: Senni Kujanpää
Kuva: Veronika Vilaranta
