Syksy on saapunut ja se näkyy pogostantautitilastoissa. Hyttysten levittämä tauti on monelle tuntematon, vaikka vuonna 2021 sitä havaittiin ennätyksellisen paljon.
Vuosi 2021 oli pogostantaudin osalta epidemia-vuosi, jolloin tautia tavattiin huomattavan paljon. Taudin tutkimukset ovat vuosien saatossa osoittaneet, että epidemiavuoden jälkeen on havaittu normaalia enemmän tartuntoja taudin yleiseen esiintyvyyteen nähden, ja näin uskotaan tapahtuvan myös tänä vuonna.
Pogostan tauti eli nivelrokko on hyttysten levittämä virustauti, jota esiintyy lähinnä syksyisin. Aiemmin tartunnat on paikannettu Itä-Suomeen, mutta vuosien aikana sen on huomattu levinneen muuallekin Suomeen, Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Pogostan tauti liittyy usein luonnossa liikkumiseen, esimerkiksi metsästykseen, marjastukseen ja sienestämiseen, jolloin riski tulla itikoiden puremaksi on korkeampi.
Hyttyset alkavat levittää tautia loppukesästä- tai alkusyksystä. On epäilty, että taudin esiintyvyys on myös riippuvainen sen hetkisistä metsäkanalintukannoista, sillä metsäkanalintujen uskotaan kantavan Sindbis-virusta, ja virusmäärät kasvavat niissä alkukesästä.
Tauti aiheuttaa rokkotaudeille tyypillisiä oireita: punaisia pilkkuja, kuumeilua ja nivelkipuja. Nivelkivut voivat vaivata tartunnan saanutta jopa kuukausia, mutta pilkut ja kuume häviävät yleensä viikon sisällä oireiden alkamisesta. Itse tautiin ei ole täsmälääkettä, mutta tauti antaa sairastuneelle suojan loppuelämäksi, ja siksi tautia ei voi sairastaa kuin yhden kerran.
Taudin nimi juontaa juurensa Ilomantsin Pogostan kylään, josta virus löydettiin ensimmäisen kerran Suomessa 1970-luvulla. Maailmalla virus havaittiin ensimmäisen kerran 1950-luvulla Egyptin Sindbiksen kylässä, josta se on saanut nimensä.
TEKSTI: ARTTU KETTUNEN
KUVAT: REETTA KORTMAN
