Hallituksen toimeenpanemat asumis- ja toimeentulotuen leikkaukset kasvattavat asunnottomuusriskiä. Edullisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja resurssien lisääminen asunnottomuustyöhön vähentäisivät asunnottomuusuhkaa.
– En olisi uskonut kymmenen vuotta sitten, jos joku olisi sanonut, että vapaaehtoisesti yövyn taas ulkona. Jos meillä ei olisi lämmitystä ja telttaa, niin voisi sanoa, että olisi vanhan verestämistä, mutta kyllä tämä ihan hyvältä tuntuu. Näen kuitenkin, että asia, minkä vuoksi olemme täällä, on tärkeä, sanoo Vailla vakinaista asuntoa ry:n Kokema-tiimin kokemusmentori Tii Judén.
Kansalaistorilla on pakkasta 17 astetta, kun helmikuun 8. päivä kääntyy kohti iltaa. Joukko asunnottomuustoimijoita on kerääntynyt puolijoukkueteltalle Kadulle vai kotiin -mielenilmaukseen. Asunnottomuustyötä tekevien huoli kohdistuu Orpon hallituksen asumis- ja toimeentulotuen leikkauksiin. Kuluvan vuoden aikana voimaan astuvat leikkaukset lisäävät muun muassa vuokrarästejä ja häätöjä, mikä kasvattaa asunnottomuusriskiä.
– Meidän kävijät ovat suurelta osin toimeentulo- tai työmarkkinatuella. Kun asumispaikkaa aletaan etsiä, niin valitettavasti Helsingissä yksiöstä saa pulittaa yli 900 €. Ja koska monella meidän asunnottomuutta kokevalla ei ole perhettä, kenen kanssa muuttaa, eivät heidän tulonsa kata asumiskustannuksia. Sitten siitä perustoimeentulosta, mikä pitäisi olla elämiseen, ruokaan ja lääkkeisiin, joudutaan laittamaan rahaa vuokraan näiden asumistuen leikkausten johdosta, kertoo Judén.
– Näen tässä tilanteessa todella paljon uhkakuvia. Jos esimerkiksi meidän asunnottomuutta kokevalle tarjotaan asuntoa, joka ei ole kustannusten puolesta Kansaneläkelaitoksen hyväksymä ja hallituksen linjan mukainen, niin tässä tilanteessa, vaikka asunto olisi saatavilla, joutuu henkilö edelleen olemaan kadulla. Helsingin kaupungin tarjotessa asuntoa, on se myös otettava vastaan tai seuraavan kerran asuntoa saatetaan tarjota vasta viiden vuoden päästä, hän lisää vakavana.
Kadulle vai kotiin -mielenilmauksessa kansanedustajat on haastettu yöpymään ulkona asunnottomuustoimijoiden kanssa. Alkuiltaan mennessä vain kymmenkunta vasemmistoliiton edustajaa on ottanut yöpymishaasteen vastaan.
Asunnottomuusuhan ja asunnottomuuden syitä
Kelan mukaan asumis- ja toimeentulotukien leikkaukset vaikuttavat noin puolen miljoonan asiakkaan tukiin. Judénin näkemys on, että leikkausten lopputulemana asunnottomuusuhan alla ovat kaikki pätkätyötä tekevät, matalapalkka-alalla toimivat, yksinhuoltajat ja pikkulapsiperheiset sekä yksinasuvat.
– Itse edustan sitä ryhmää, jolta tullaan nyt leikkaamaan. Asumistuessa on myös sellainen haaste, että siinä ei oteta huomioon ulosottovelkaa, koska asumistuki lasketaan bruttotulon mukaan. Tällä hetkellä saan vähemmän asumistukea kuin mitä tulotasoon nähden minun kuuluisi saada. Todellisuudessa ulosoton jälkeen rahaa ei jääkään niin paljon elämiseen. Tämä tarkoittaa sitä, että meidän perheen arkeen tulee iso lovi leikkausten myötä, Judén selventää.
Asunnottomuuden taustalla voi Judénin mukaan olla monenlaisia syitä aina ylisukupolvisesta köyhyydestä hoitamattomiin neurokirjon haasteisiin. Hän myös peräänkuuluttaa sosiaalipalveluiden kohdentamista ihmisten ja perheiden yksilöllisiin tarpeisiin. Videolla Judén avaa aihetta tarkemmin.
Seksuaalivähemmistöt ja naiset asunnottomuutta kokevina
– Seksuaalivähemmistöjen kohdalla asunnottomuus on haasteellista, sillä paikkoja, joissa he voisivat majoittua turvallisesti asunnottomuutta kokiessaan ei ole. Seksuaalivähemmistöjen edustajat kokevat väkivaltaa kaikissa sen muodoissaan, sama pätee naisiin. Palvelumme asunnottomuutta kokeville ovatkin suunniteltu asunnottomien suurinta ryhmää, heteromiehiä, ajatellen, kertoo Judén.
Judénin mukaan useat eri hankkeet ja toimijat ovat tuoneet esiin tämän ongelman, sillä pelkästään naisille tai seksuaalivähemmistöille suunnattuja paikkoja on liian vähän tai ei ollenkaan. Naisille suunnattujen asumisyksiköiden toiminnassa naiset tuovatkin itse usein esille, kuinka he tuntevat turvaa vain näissä yksiköissä.
Naisten asunnottomuuden taustalla on usein kasaantuneita hoitamattomia asioita. On myös asioita, joihin ei yrityksistä huolimatta ole saatu toivottua tulosta. Judénin mukaan naisten asunnottomuuteen voivat johtaa äkilliset elämäntilanteen muutokset, kuten avioero, perheväkivallan vuoksi aiemmasta kodista pakeneminen ja lasten huostaanotto sekä taloudelliset muutokset, kuten työpaikan menettäminen ja epäselvyydet Kelan päätösten kanssa. Myös lyhyitä vankeusrangaistuksia suorittavien tilanne on haastava. Asunnottomuuden uhka on varteenotettava kaikilla, jotka suorittavat yli 6 kuukauden, mutta alle 2 vuoden rangaistusta, sillä Rikosseuraamuslaitos ei välttämättä ehdi hoitamaan ennalta heidän asumisasiaa vapautumisen koitettua. Sosiaalitoimi voi maksaa maksimissaan 6 kuukauden ajalta vuokraa vuokra-asunnosta. Jos vankeuden jälkeen ei ole valvottua koevapautta, ei asunto ole tae.
Tavoitteet ja todellisuus
Ympäristöministeriön mukaan Suomessa on tehty tavoitteellista työtä asunnottomuuden poistamiseksi noin viidentoista vuoden ajan. Asunnottomien määrää on saatu laskettua pitkäjänteisellä kaupunkiseutujen, palveluntuottajien ja järjestöjen yhteistyöllä. Positiivisesta suuntauksesta huolimatta Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) tilaston mukaan Suomessa oli vuoden 2023 lopussa edelleen 3429 asunnotonta, joista 30% oli pitkäaikaisasunnottomia.
Uudessa hallitusohjelmassa keskitytäänkin pitkäaikaisasunnottomuuden poistamiseen Suomesta vuoteen 2027 mennessä. Helsingin kaupungin uusimmassa kaupunkistrategiassa (2023-2025) on tavoitteena poistaa asunnottomuus Helsingistä vuoteen 2025 mennessä. Tavoitteet ovat Judénin mukaan täysin epärealistisia.
– Koko Suomen alueella erityisesti, kun ARA:n vuokra-asumista ei ole lisätty hallitusohjelmaan, niin kyllä se huolestuttaa. Henkilökohtaisesti en näe, että asunnottomuuden poistaminen olisi mahdollista, ellei resursseja laiteta enemmän asunnottomuustyön puolelle ja edullisempien vuokra-asuntojen rakentamiseen. Pääkaupunkiseudulla ja isoissa kasvukeskuksissa on todella kovat vuokrat esimerkiksi matalapalkka-alaisille, Judén summaa.
Kokema- Kokemusasiantuntijat kouluttajina ja mentoreina -toiminta tukee asunnottomuustyötä tekeviä hyödyntämään kokemusasiantuntijoiden erityisosaamista ja vahvistaa asunnottomuutta kokeneiden roolia asunnottomien palveluiden suunnittelussa, kehittämisessä sekä toteutuksessa. Vva ry on asunnottomien itsensä vuonna 1986 perustama kansalaisjärjestö, joka toimii asunnottomien edunvalvojana ja tekee yhteiskunnallista vaikuttamistyötä asunnottomuuden poistamiseksi.
Teksti ja kuvat: Irene Karlstedt
Lue aiheesta lisää:
Suuri riski vapautua asunnottomaksi
Katto-toiminta ennaltaehkäisee maahanmuuttajien asunnottomuutta
Julkkiskummit antavat asunnottomuudelle kasvot
