Tilastojen valossa Suomi on mallimaa asunnottomuuden vähentämisessä. Helsingin kaduilla kodittomien määrä on kuitenkin lisääntynyt, ja se näkyy Vailla vakinaista asuntoa ry:n päivä- ja yökeskuksissa.
Kivenheiton päässä Sörnäisten metroasemalta Hämeentie 64:ssä sijaitsee Vepa-päiväkeskus. Illalla sama paikka muuttuu Kalkkers-yökeskukseksi. Molemmat ovat kadulla elävien asunnottomien turvasatamia, joissa voi levähtää neljän seinän sisällä. Paikasta saa apua asioidensa hoitamiseen sekä ilmaista ruokaa, hygieniatuotteita ja puhtaita vaatteita. Siellä voi myös käydä suihkussa peseytymässä.
– Tarpeen vaatiessa annamme myös pienimuotoista ensiapua. Jos asiakkaalla on naarmuja tai haavoja, desifioimme ja laastaroimme ne, kertoo Vepan ohjaaja Heidi Heino.
Korona rajasi palvelut pelkästään asunnottomille
Katutasossa oleva tila vaikuttaa ensi silmäyksellä tavalliselta kahvilalta. Kuusi pöytää, joiden jokaisen ympärillä on neljä tuolia. Huoneen perällä on tiskin näköinen pöytä, jonka takana henkilökunta päivystää ja auttaa sisään tulijoita. Tunnelma on leppoisa. Muutama henkilö syö pöytien ääressä kaikessa hiljaisuudessa lämmintä ruokaa. Eräällä on märät sukat, joten henkilökunta etsii hänelle takahuoneen varastosta puhtaat ja kuivat sukat.
Kahvilan näköisen huoneen perältä pääsee pienempään huoneeseen, jossa on useita lepotuoleja sekä tietokone, jota kävijät voivat käyttää. Illalla ja yöllä lepotuolit täyttyvät Kalkkers-yökeskuksen kävijöistä. Koronarajoitusten vuoksi lepotuoleissa voi levähtää vain 15 henkilöä yhtä aikaa.
Myös Vepa-päiväkeskuksen kävijämääriä on rajoitettu. Yleensä päiväkeskuksessa voi piipahtaa kuka vain apua tarvitseva, ja keskuksen ovesta astuu sisään yli sata kävijää päivässä. Nyt palvelut on rajattu ainoastaan asunnottomille ja sisälle voidaan ottaa vain rajattu määrä henkilöitä kerrallaan. Tänä syksynä heitä on ollut noin 50–80 päivässä.
Vepaa ja Kalkkersia ylläpitää Vailla vakinaista asuntoa ry (Vva). Järjestö toimii kolmannella sektorilla asunnottomien edunvalvojana. Se on valtakunnallinen järjestö, mutta sen toiminta keskittyy pääkaupunkiseudulle, jossa on yli 60 prosenttia Suomen asunnottomista. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn mukaan Suomessa oli vuoden 2019 lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta.
Palvelujen heikentyminen lisäsi kaduilla asuvien määrää
Euroopan maissa toimivien asunnottomia auttavien organisaatioiden yhteistyöjärjestön FEANTSA:n ja ranskalaisen Abbé Pierre -säätiön vuonna 2018 julkaiseman raportin mukaan Suomi oli ainoa EU-maa, jossa asunnottomuus väheni. Raportin johdosta Suomea on pidetty mallimaana kodittomuuden hoitamisessa.
Tilastojen valossa asunnottomien määrä on siis Suomessa laskenut. Vva:n toiminnanjohtajan Sanna Tiivolan mukaan kadulla asuvien määrä on sen sijaan lisääntynyt.
– Helsingin kaupunki on koonnut kaupungin ja järjestöjen edustajista ns. Korona-ryhmän, jonka toimijat tuottavat kerran viikossa tietoa, millaisia ilmiöitä ja asiakasmääriä on kaduilla. Ryhmän keräämien tietojen perusteella kaduilla asuvien asunnottomien määrä on kasvanut, kertoo Tiivola.
Kaduilla asuvien asunnottomien lisääntyminen ei johdu pelkästään koronatilanteesta, vaan taustalla on pitkän ajan kehitys. Tiivola mainitse kahdeksi tärkeimmäksi syyksi ilmiöön palvelujen saatavuuden heikentymisen sekä sen, että perustoimeentulotuen jakaminen siirtyi Kelaan vuoden 2017 alussa.
– Erityisesti päihde- ja mielenterveyspalvelujen saatavuus on heikentynyt. Kun ihmiset eivät pääse yhtä hyvin hoitoon kuin ennen, johtaa se pahimmillaan maksuongelmiin ja asunnottomuuteen. Kun ihminen lentää asunnosta ulos, eikä saa hätäänsä apua, hän jää kadulle, Tiivola havainnollistaa.
Teksti ja kuvat: Tuija Tervo
Artikkelikuva: Pixabay, Jackie Chance
