Väkivalta on hyvin moninainen asia. Sitä on meidän melkein kaikkien elämässä, enemmän tai vähemmän. Väkivalta saattaa kuitenkin jäädä havaintojemme ulkopuolelle.
Suomi on turvallinen maa olla ja asua. Tämän lisäksi Suomi on myös valittu YK:n raportissa maailman onnellisimmaksi maaksi. Nämä faktat on hyvin tiedossamme.
Näin todella onkin, vaikka jotkut meistä pelkäävät yksin liikkumista kaupungilla, varsinkin yöaikaan. Kansainvälisesti tarkasteltuna maamme on tässä suhteessa turvallinen maa.
Suomessa hyvin harvoin ihminen joutuu itselleen vieraan ihmisen väkivallan kohteeksi. Näin ollen kaupungilla yleensä saa liikkua turvassa ilman välitöntä väkivallan uhkaa. Toki rikoshistoriastamme löytyy myös tapauksia, joissa uhri ei ole ollut tuttu tekijälle entuudestaan. Nämä ovat kuitenkin poikkeuksia kokonaisuudessa.
Vieraat ihmiset ovat siis harvoin väkivallan tekijöitä Suomessa. Niin tästä huolimatta maamme on Euroopan unionin maiden väkivaltatilastoissa heikoilla sijoilla. Suomessa henkirikoksia tehdään noin kaksinkertainen määrä verrattuna jäsenmaiden keskiarvoon. Erityisesti naisille Suomi on yksi EU-maiden väkivaltaisimpia.
Mistä tämä sitten johtuu?
“Älkää kysykö mistä johtuu väkivalta”, kysyi jo 40 vuotta sitten Pelle Miljoona & N.U.S.- yhtye.
Nyt on kuitenkin paikallaan toviksi pysähtyä pohtimaan, että mistä tämä johtuu. Totuus on se, että Suomessa väkivalta tapahtuu lähellä. Tekijä on uhrille tuttu ja myös tekopaikka on usein jommankumman tai molempien yhteinen koti.
Kansainvälistä mediahuomiota Suomi on saanut viime vuosina joukkosurmistaan. Näitä ovat esimerkiksi Jokelan ja Kauhajoen kouluampumiset. Näissäkin kuitenkin tekopaikka oli tekijälle tuttu entuudestaan.
Suomessa naisen surmaa useimmin joko entinen tai nykyinen ja puoliso. Miehen taas useimmin hänen kaveripiirinsä kuuluva henkilö.
Lähisuhde- ja kouluväkivalta ovat asioita, jotka Suomessa ovat valitettavan yleisiä. Ne ovat kuitenkin myös hyvin vaiettuja ja niihin liittyy usein suuri häpeän tunne.
Kouluväkivalta on sellainen väkivallan muoto, jota todella moni on elämässä kohdannut, vähintään sivustaseuraajana. Kouluväkivallasta ollaan onneksi viime päivinä puhuttu julkisestikin entistä enemmän.
Lähisuhdeväkivaltakin nousee toisinaan otsikoihin. Se tosin se vaatii usein raakaa fyysistä väkivaltaa ennen kuin se saa palstatilaa.
Niin fyysinen väkivalta.
Monesti väkivallasta puhuttaessa mieleen nousee nimenomaan fyysinen väkivalta. Tämän lisäksi väkivalta on kuitenkin paljon muutakin.
Väkivaltaan voi kuulua henkistä-, seksuaalista-, taloudellista- tai sosiaalista väkivaltaa. Joissain lähisudeväkivaltatapauksissa myös hengellistä väkivaltaa. Parisuhteen päättyessä eroon lähisuhdeväkivalta voi muuttua vainoksi.
Fyysinen väkivalta on yleensä helppoa tunnistaa. Muita väkivallan muotoja ei välttämättä ole aina niin helppoa huomata. Joskus esimerkiksi lähisuhteissa henkinen väkivalta saatetaan luokitella vitsiksi, huumoriksi. Tällaisissa tapauksissa henkisen väkivallan uhri voi jopa itse vähätellä asiaa.
Lähisuhdeväkivaltaan kuuluu aina paljon tunteita, saatetaan ymmärtää liikaa väkivaltaan syyllistynyttä osapuolta. Kestetään liikaa.
Tunteet, tunteet.
Jos jokainen meistä tunnistaisi mahdollisimman hyvin omat tunteensa ja puhuisi asioita ääneen, niin toivottavasti tämä tilanne paranisi pian.
Ja puhutaan tunteista jo mahdollisimman nuorille, niin jokaisen on parempi kulkea myös opintietään.
Lähteitä: Rikosuhripäivystys, Nettiturvakoti ja Väestöliitto
Lauri Koivisto
Artikkelikuva: Pixabay/ Sammy Williams
