Seurakuntavaalit ovat selkeässä murroksessa. Äänestysprosentin laskiessa alati herää vain kysymys: miksi? Onko ihmisten yleinen äänestysinto laskussa vai kokevatko ihmiset kirkon piirissä äänestämisen turhaksi?
Laajasalon kauppakeskuksessa asioiva Jorkka Terkko, 65, kertoo kiinnostuksen puutteen vaikuttaneen äänestämiseensä.
–Sain listan äänestettävistä, muistaakseni. En äänestänyt, ei oikein kiinnostanut niin paljon että olisi pitänyt äänensä antaa, tuntemattomia ehdokkaita. Olen saattanut joskus äänestää seurakuntavaaleissa mutta siitä on pitkä aika. Muuten olen aktiivinen äänestäjä poliittisissa vaaleissa.
Seurakuntavaalien äänestysprosentti on laskenut alaspäin vaali vaalilta. 2010 vaaleissa äänesti vielä noin 17% äänioikeutetuista, kun taas viimeisimmissä vaaleissa 2022 äänesti enää vain 12,7% niistä, joilla on äänioikeus.
Jokaisissa vaaleissa tällä välillä äänestäneiden määrä on tippunut tasaisesti prosentin – puolentoista prosentin verran. Mistä tämä johtuu?
Antero Huttunen, 80, kertoi että hän on käynyt äänestämässä.
–Jokaisella on mielipide miten asioita on hoidettu, niin äänestämällä vaikutetaan asioihin. – hän perustelee.
Kirkkoon kuulumattoman mielipide
Merja Saarinen, 68, puolestaan kertoo ettei kuulu kirkkoon, eikä täten ollut äänioikeutettu.
Hän ei kuitenkaan pidä mahdottomana ajatusta että jonain päivänä liittyisi kirkkoon.
–Vaikka olen vakaumuksellinen ”en minkään uskonnollisuuden kannattaja”, niin näinä vuosina on tullut mieleen pitäisikö liittyä kirkkoon, koska kirkko tekee hyvää työtä esimerkiksi maahanmuuttajien hyväksi ja muutenkin sosiaalista työtä mitä arvostan kovasti. Äänestän kyllä muissa vaaleissa, ja jos liittyisin kirkkoon niin äänestäisin.
Onko äänestäminen tärkeää?
Eräs joka kertoi äänestäneensä oli Harjun Heidi, 36. Syy äänestämiselle kumpuaa nuoruudesta asti.
–Olen ollut lapsuudessa partiolainen ja se on minulle tärkeä asia. Halusin sitä kautta tukea koska seurakunnat liittyy oleellisesti partiolaisten tiloihin.
Äänestäminen tapahtui ennakkoon ja hän jatkoi omasta äänestys periaatteistaan seuraavasti
— Pyrin aina äänestämään, minusta se on tärkeää kun on mahdollisuus vaikuttaa, niin on tärkeää että se käytetään.
Heidi linjaa syikseen myös muutoksen.
–Äänestin ehkä siksi että ajattelen että on tärkeää saada kirkkoon liberaalimpia vaikuttajia.
Onko sopivan ehdokkaan löytäminen vaikeaa?
Eeva Hannola, 70, puolestaan ei äänestänyt, eikä ole aikaisemminkaan niin tehnyt. Syitä tähän olivat sopivan paikan ja ehdokkaan puute.
–Se on niin vaikeaa tietää. Olisin löytänyt sopivan ehdokkaan jos olisin etsinyt.
Tiukkaa linjaa äänestämisen puolesta piti 56 vuotta täyttänyt Sahit Zogejani, joka on äänestänyt aina, kun siihen on mahdollisuus.
–Pitää osallistua, ei ole mitään pahaa jos äänestää. Ei kannata miettiä ettei äänestä. On järkevää, että jokainen ihminen äänestää, niin ei tarvi valittaa myöhemmin että miksi on tapahtunut näin.
Pohjoismainen trendi
Näin vastasivat tavalliset ihmiset kauppakeskuksessa. Mutta mitä mieltä aiheesta on Kirkon tutkimus- ja koulutuskeskuksen tutkija Veli-Matti Salminen? Mitkä ovat niitä syitä ,jotka ovat johtaneet äänestysprosentin tasaiseen laskuun?
–Äänestysaktiivisuus heijastelee aika paljon yleistä seurakunta-aktiivisuutta myös. Meidän tutkimus- ja koulutusjohtaja Hanna Salomäki totesi haastattelussa, että tämä seuraa pohjoismaista trendiä, jossa kansankirkkoihin kuulutaan melko korkealla prosentilla mutta vaaleihin osallistuminen on ainoastaan 10-20 prosenttia, Salminen aloittaa.
Seurakuntalaisten aktiivisuus ei takaa äänestämistä
Myös aktiivisemmat seurakuntalaiset saattavat Salmisen mukaan jättää äänestämättä.
–Vaalit ja vaikuttaminen on selkeästi koettu vieraaksi, myöskin heillä jotka voisivat osallistua seurakunnan toimintaan ja pitävät sitä tärkeänä tai ajattelevat että seurakunnalla on tärkeä rooli arkielämässä esimerkiksi auttamistyön tai kasvatustyön kautta, kuitenkin äänestäminen jää kun luottamushenkilöiden valitseminen tuntuu vieraalta.
Liki puolet valituista on uusia luottamushenkilöitä
Kaksia viime vaaleja on myöskin leimannut uusien valittujen määrä, joka on ollut liki puolet kaikista valituista.
–Siinä mielessä uusiutuminen näyttää hyvältä. Ehdokkaista noin 70% oli uusia, kun valituista taas noin puolet on uusia. Pieni varaus siinä että uusista osa ei ollut viime kaudella valtuutettuja, mutta ovat olleet aikaisemmin.
Valtuutetuiksi valittujen keski-iäksi on ilmoitettu 57 vuotta.
–Valtuutettujen keski-ikä viittaa siihen että ovat aikaisemmin toimineet valtuutettuna. Pyritään siihen että uusia hakijoita olisi paljon, olisi mahdollisimman paljon monipuolista eri elämän piireistä ja ikäryhmistä ehdokkaita.
Kuinka helpoksi äänestämisen voi tehdä?
Eeva Hannola kertoi aikaisemmin yhdeksi syyksi äänestämättä jättämiselle sen että sopivaa äänestyspaikkaa oli vaikea löytää. Voisiko siinä olla yksi mahdollisuus nostaa äänestysprosenttia jos äänestäminen tehtäisiin vieläkin helpommaksi?
–Paikallisesti näyttää siltä, että jos on äänestyspaikkoja keskeisillä paikoilla ja helposti saavutettavissa, niin ilman muuta.
Esimerkin Salminen löytää heti.
–Muistaakseni esimerkiksi yksittäisenä tapauksensa Punkalaidun, missä nuorten äänestysprosentti oli jokseenkin korkea. Siellä oli tuotu koululle ennakkoäänestyspaikka, jolloin kynnys on matalampi. Se on selvä trendi että näissäkin vaaleissa suurin osa äänestää ennakkoon.
Kaikkien äänestäneiden kesken peräti 62% valitsi äänestää ennakkoon.
Seurakuntavaalien tulevaisuus mietityttää
Kuinka kauan vaaleja voidaan enään järjestää, jos äänestysprosentti jatkaa laskemistaan ja kohta ei enään kukaan äänestä?
–Muistan kun kampanjapäällikön suulla todettiin että tällä kehityksellä meillä on vain muutamat vaalit jäljellä nykymuodossaan ja sitten varmaan luottamushenkilöt pitää valita jotenkin toisin jos näin edetään. Tiedossa on se että kun kirkon jäsenistö supistuu niin kirkkoa pitää kokoajan sopeuttaa, niin että tulee olemaan vähemmän henkilöstöä tai kevyemmät hallintorakenteet, Salminen sanoo.
Demokratian tärkeys
Tutkija kuitenkin linjaa että demokratiasta on pidettävä kiinni vaikka arvioiden mukaan viimeistään 2040 luvulla tullaan tilanteeseen jossa korkeintaan puolet väestöstä kuuluu enää kirkkoon.
— Mutta se että onko vaalit edelleen niin ajattelen, että siitä on syytä pitää kiinni niin että demokratia toteutuu ja että kirkko ei ole vain työntekijöiden käsissä vaan että nimenomaan olisi monenlaisissa tehtävissä seurakuntalaisia, vapaaehtoisia, niin että sisäpiiriläisyyttä saataisiin purettua niin että muillakin olisi mielenkiintoa vaikuttaa.
Teksti ja haastattelut: Akseli Reunamäki, artikkelikuva: Kirkon kuvapankki. Kuvaaja: Aarne Ormio
