Kaisa Kaila on 33-vuotias espoolainen sairaanhoitaja, joka työskentelee Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolla.
Kaisa Kaila työskenteli lukion jälkeen laitoshuoltajana kierrellen useamman eri sairaalan osastoja. Sairaalamaailman tultua tutuksi hän kiinnostui sairaanhoitajan työstä huomattuaan sen monipuolisuuden. Myös kotoa kuultu myönteinen kuva sairaanhoitajan ammatista vaikutti osaltaan uravalintaan.
“Äiti on myös koulutukseltaan sairaanhoitaja ja hän on aina puhunut positiivisesti työstään leikkausosastolla”, Kaila kertoo.
Haave nimenomaan leikkausosastolla työskentelystä vahvistui opintojen aikana, ensin tuli suorittaa kuitenkin muita harjoitteluja, ennen kuin leikkaussalin ovet aukesivat.
Kaila ei luopunut haaveistaan ja valmistuttuaan sairaanhoitajaksi keväällä 2011, hän työllistyikin Kätilöopistolle. Kätilöopiston suljettua ovensa hän siirtyi Naistenklinikan leikkaus- ja anestesiaosastolle.
Kaila pitää suuressa arvossa tiimityötä, sekä kokee työskentelyn moniammatillisessa työyhteisössä mielekkäänä.
“Parasta meidän työpaikalla on ehdottomasti hyvä henki ja ihan paras työporukka”, Kaila mainitsee.
“Työ on tosi monipuolista: välillä hektistä ja kiireistä, mutta vastapainona myös tasaista ja rauhallista”, hän jatkaa.
Raskaimpana ja kuormittavimpana Kaila kokee kiireen ja ulkopuolelta tulevan paineen ja tavoitteet.
“Esimerkiksi syntyvyys on yllättäen noussut radikaalisti, joka on vaikuttanut kiireeseen myös leikkaussalissa. Henkilöstömäärä ei ole kasvanut samaa ja tarvittavaa tahtia, koska hetken päästä tilanne saattaa olla taas toinen”, Kaila mainitsee.
Tulevaisuuden näkymät alalla Kaila näkee positiivisessa valossa. Koronan myötä on opittu paljon ja esimerkiksi valmiudet eristystä vaativan potilaan hoitoon ovat huomattavasti aiempaa paremmat.
Kaila suosittelee alaa ihmiselle, joka pystyy toimimaan paineen alla tehokkaasti, mutta rauhallisesti.
“Pitää osata toimia tiimissä ja ilman huumorintajua ei tässä hommassa pärjää.Täytyy olla aikaansaava tyyppi” Kaila kertoo.