Lokakuisena keskiviikkona Vermon raviradalla kilpailtiin EM-tasolla, jännitettiin vedonlyöntejä ja nautittiin kansankarnevaalin tunnelmasta.
Kokelasohjastajat pääsivät tositoimiin Vermolla
Espoon Leppävaarassa sijaitsevalla Vermon raviradalla valmistauduttiin keskiviikkona 13. lokakuuta normaaleista keskiviikkoraveista poikkeavaan tapahtumaan, kun radalla järjestettiin kokelasohjastajien EM-kilpailut.
Euroopan raviurheilun keskusjärjestö UET:n organisoima kilpailu järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1986, ja se tunnettiin aiemmin nimellä oppilasohjastajien EM-kilpailu.
– Kilpailijat ovat uransa alussa olevia ohjastajia, jotka ovat töissä isoissa talleissa, kertoi Vermon kilpailupäällikkö Miika Lähdeniemi.
Raviurheilu on erityisen suosittua Suomessa, Skandinavian maissa ja Ranskassa. Kilpailussa kuitenkin nähtiin ohjastajia monesta muustakin maasta, kuten esimerkiksi Venäjältä ja Irlannista. Edelliset Suomessa järjestetyt EM-kilpailut olivat vuonna 2006, ja kun koronatilanne on hiljalleen helpottumaan päin, myös Vermossa oltiin tyytyväisiä.
– Mukava fiilis, etenkin poikkeuksellisen ajanjakson jälkeen, kun yhteyttä on voitu pitää vain sähköisesti. Raviurheilussa kansainvälinen yhteistyö on tärkeää ja raviharrastajat ympäri maailmaa ovat samanhenkisiä ihmisiä., sanoo Lähdeniemi. Myös Vermon kilpailukoordinaattori Jarkko Korhonen on samoilla linjoilla.
Taktikointi tuo taikaa Toton pelaamiseen
Vermon ravintolatiloissa tunnelma oli keskittynyt. Raviveikkaajat hioivat suunnitelmiaan kuntoon. Ravipeleistä tietämättömän ihmisen silmin tilanne näytti puhtaasti matemaattiselta toimenpiteeltä.
Yksi pitkän linjan harrastajista on Timo Mikkola, joka oli ympyröinyt ravilehteen lyijykynällä tiettyjen hevosten nimet eri lähdöistä.
– Hevoset ovat minulle tuttuja, sillä olen seurannut raveja pitkään, kertoo Mikkola.
Mikkolan neuvoilla ensikertalainenkin pääsi jyvälle lajin saloista. Lajin peruselementtien lisäksi Mikkola kertoi, mitä asioita kannattaa laittaa merkille ennen kuin lähtee veikkaamaan. Tilastot, ravureiden menestys edellisissä kilpailuissa ja jopa hevosten pienimmätkin eleet harjoituslähtöjen aikana ovat seikkoja, jotka kannattaa ottaa huomioon veikatessa.
Taktiikan hiominen tuo eittämättä oman lisämausteensa veikkaamiseen. Siinä missä esimerkiksi lottoaminen perustuu puhtaasti tuuriin, raviveikkaamisessa tiedolla ja taidolla on paljon enemmän jalansijaa lopputuloksen saavuttamisessa. Tilastojen lisäksi ihmiset veikkaavat myös voittajaa valitsemalla listalta hevosen, jonka nimi on heidän mielestään hauska. Toimittaja itse pelasi yhden lähdön verran Suomen suosituinta totopeliä, eli Kaksaria, jossa ideana on veikata, mitkä kaksi hevosta tulevat maaliin ensimmäisenä. Toisen hevosen kohdalla kokeiltiin pitkän linjan harrastajalta opittuja niksejä, toisen kohdalla taas luotettiin hauskan nimen taikaan. Tilastoiden perusteella valittu hevonen tuli maaliin ensimmäisenä, jälkimmäinen taas jäi sijoitusten hännille. Kymmenen euron panostuksesta ei siis tullut takaisin senttiäkään, Kaksarissa kun pitää arvata oikein molempien hevosten sijoitukset.
Summittainen valintakin osuu kuitenkin joskus oikein. Toimittajan paikalle sattunut ystävä voitti nimittäin hauskan nimen perusteella valitusta veikkauksesta 45 euroa.
Hevonen on raviurheilun kuningas
Kokelasohjastajien EM-kilpailuiden voittajaksi selviytyi ruotsalainen Lukas L. Svedlund. Hopeaa voitti Irlannin Oisin Quill ja suomalaisväriä mitalisijoille toi Riku M. Lindgren pronssimitalillaan.
Ohjastajan lisäksi lajin tärkein tekijä on tietenkin hevonen, ja tämä näkyy ohjastajille ja muille toimijoille annetuissa tiukoissa säännöissä. Eläinten oikeudet ja eläinsuojelu ovat lajissa erityisen tärkeitä, ja kaikki asiat tapahtuvat kyseiset arvot edellä.
Yleisön näkökulmasta ravit poikkeavat muista urheilulajeista monella tapaa. Timo Mikkola kuvailee ravien ilmapiiriä rennoksi muihin urheilulajeihin verrattuna. – Katsoja voi mennä esimerkiksi juttelemaan valmentajien kanssa, Mikkola kertoo.
Ensikertalaisen näkökulmasta ravien kaltaiselle maanläheiselle mutta arvokkaalle lajille toivoisi yhtä täysiä katsomoita kuin jääkiekollekin. Tunnelma raviradalla on nimittäin vähintään yhtä intensiivinen kuin jääkiekko-otteluissakin.
Kuvat ja teksti : Juuso Kunelius
