Korona-aika on tuonut muutoksia verenluovutuksen käytäntöihin, tällä hetkellä on käytössä esimerkiksi paremmat turvavälit kuin tässä arkistokuvassa. (Kuva,SPR verenluovutus/ElinaManninen)

Korona-aikana veren tarve on ihan normaali. Verenluovutukseen voi saapua ajanvarauksella ja ottaen huomioon koranarajoitukset. Tuleva koronarokotekaan ei automaattisesti estä verenluovutusta.

Koronasta huolimatta veren luovuttaminen on turvallista. Koronakeväänä verenluovutuspaikoilla oli ajoittain hyvinkin hiljaista. Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Iira Hartikainen kertoo, että onneksi myös samaan aikaan veren tarve väheni.

“Keväällä osa luovuttajista ei ehkä uskaltanut saapua luovuttamaan, kun korona oli silloin niin uusi asia. Silloin onneksi sairaalat siirsivät eteenpäin kiireettömiä leikkauksiaan. Näin ollen silloinkin pystyttiin vastaamaan hyvin veren tarpeeseen pienemmällä porukalla.”

Hartikaisen mukaan tämän vuoden kesällä töitä piti tehdä enemmän, että veren tarve saatiin täytettyä.

“Kesällä sairaalat tekivät keväältä siirtyneitä leikkauksia. Tätä kautta veren tarve taas kasvoi. Lähetimme luovuttajille kutsuviestejä sekä viestimme sosiaalisen median kanavissa ja selvisimme kyllä kesästäkin.”

Syksyllä veren tarve on taas sillä samalla tasollakuin ennen koronaa.

“Meillä otetaan verenluovutuspaikoilla tarkasti korona huomioon. Hygieniaan panostetaan aiempaakin enemmän. Lisäksi pitää olla maski, kun saapuu luovutuspaikalle. Sairaana ei tietenkään saa luovuttaa. Oleellista on kuitenkin se, että verenluovuttaminen ei ole yleisötilaisuus, vaan sinne saa tulla koronarajoituksisista huolimatta. Me pidämme huolen luovuttajien turvallisuudesta.”

Jo ennen koronaa oli mahdollista varata aika verenluovutukseen. Hartikaisen mukaan 95 prosenttia  luovuttajista kuitenkin saapui paikalle aikaa varaamatta. Tänä vuonna käytäntö on muuttunut. 

“Tällä hetkellä pyritään siihen, että kaikki varaisivat luovutusajan etukäteen. Tämä on toiminut hyvin. Kaikkiaan täytyy sanoa, että nyt syksyllä on käynyt hyvin luovuttajia.”

Koronasta tiedottaja Hartikainen haluaa vielä todeta muutaman asian.

“On tärkeä sanoa se, että meillä ei testata koronaa. Jos olet oireeton, voit saapua luovuttamaan, mikäli luovutusedellytykset täyttyvät. On todettu, että korona ei leviä verensiirrossa. Jos itse tai joku lähipiirissäsi on sairastanut todennetun koronan, silloin kannattaa tarkistaa Veripalvelun verkkosivuilta, että missä vaiheessa saa taas tulla luovuttamaan.”

Tulevaan koronarokotteeseen liittyen Hartikaisella on uusi iloinen uutinen.

“Koronarokotteesta ei seuraa automaattista luovutuskieltoa. Täysin mahdollista on ottaa samana päivänä ensin koronarokote ja sen jälkeen tulla luovuttamaan verta, jollei rokotteesta tule mitään sivuvaikutuksia. Sama juttu on inluessarokotteenkin kanssa.”

Verentarve säilyy joulunakin

Ennen joulun pyhiä on yleensä hyvin verenluovuttajia.

“Joulun alla tullaan perinteisesti sankoin joukoin luovuttamaan verta. Hienoa, kun niin moni sisällyttää joulukiireiden keskelle myös luovuttamisen.”

Joulun aikakaan ei tuo suurta muutosta veren tarpeeseen.

“Oikeastaan tarve on ihan sama kuin muulloinkin. Tästä syystä olemme tänä vuonna auki myös sunnuntaina 27. joulukuuta. Kolme päivää, eli jouluaatosta Tapaninpäivään, on ehdottomasti pisin yhtäjaksoinen aika, joka me voidaan olla kiinni.”

Suomen Punaisen Ristin tiedottaja Iira Hartikainen tiivistää jouluviestin ihmisille seuraavasti: “Pyhinäkään ei lopu veren tarve”.

Verenluovutuksella on jo pitkä historia

Verenluovutuksen historia alkaa varsinaisesti 1800-luvulta. Sitä ennen ihmisiin oli siirretty eläinten verta. Turvalliselle verensiirrolle pohjan loi vuonna 1900 itävaltalainen Karl Landsteiner. Hän keksi ABO-veriryhmät voittaen myös myöhemmin Nobelin-palkinnon tästä. 

Hartikainen kertoo, että maassamme tehtiin ensimmäinen verensiirto vuonna 1913.

“Ensin Suomessa veren keräyksen  hoitivat partiolaiset. Sotien aikaan vuosina 1939 -1945 niitä järjestivät puolustusvoimat. Suomen Punainen Risti aloitti veripalvelunsa vuonna 1948. Sen jälkeen toiminta on muuttunut valtakunnalliseksi.”

Hartikainen kertoo, että koko Veripalvelun yli 70-vuotisen historian verenluovutuksen periaate on pysynyt muuttumattomana.

“Veripalvelun pääajatuksina ovat vapaaehtoisuus ja maksuttomuus. Tällä tavoin halutaan taata se, että kukaan ei luovuta verta väärästä syystä.”

Verenluovutus on edelleen hyvin tärkeää. Verta käytetään esimerkiksi leikkauksissa, synnytyksissä ja onnettomuuspotilaiden hoidossa.

“Suurin yksittäinen ryhmä, joka tarvitsee verta, on keskoset. He toki kerralla tarvitsevat verta vain hyvin pienen määrän. Kaikkiaan viikoittain tarvitaan noin neljätuhatta punasolupussia. Tämä tarkoittaa, että Veripalvelu tarvitsee noin 800 luovuttajaa joka arkipäivä koko maassa. Viikonloppuisin verenluovutuspaikat ovat yleensä kiinni. Edelleenkään ei ole keksitty keinoverta, joten luovuttajia tarvitaan.”

Luovutettu veri ei säily kovinkaan pitkiä aikoja. Tästä syystä luovuttajia pitäisi olla tasaisesti koko ajan.

“Onneksi meillä on aktiivinen ja sitoutunut luovuttajakunta. Vuosittain luovuttajista toki osa jää pois joko yläikärajan tai jonkin muun syyn vuoksi. Tästä syystä tarvitsemme myös jatkuvasti uusia luovuttajia. Meillä on tavoitteena, että saisimme joka vuosi 20 000 uutta luovuttajaa.”

Tiedottaja Hartikainen kertoo, että pääsyy luovuttamiseen on auttamisen halu.

“Jotkut luovuttajat ovat kertoneet, että heille on tullut jollain tavoin parempi olo myös fyysisestikin luovuttamisen jälkeen. Luovuttajille tarjoamme hyvät kahvit ja annamme arvoltaan pieniä muistamisia. Luovuttamista säätelee veripalvelulaki, joka kieltää arvokkaat lahjat.”

Lauri Koivisto

Artikkelikuva: SPR verenluovutus/ Jari Härkönen