Helsingin kaupunginmuseon Kaupunkiruokaa-näyttely on herätellyt ihmisiä pohtimaan, miten ruokaa voidaan tuottaa kestävästi kaupungeissa, kun väestön määrä kasvaa ja ilmastonmuutos muuttaa ruoantuotantoa. Näyttelyssä on voinut tutustua ruoantuotannon vanhoihin, nykyisiin ja uusiin keinoihin, kuten kaupunkitilaan soveltuviin vesi- ja ilmaviljelyratkaisuihin sekä tulevaisuuden ruokateollisuuteen.
Helsingin kaupunginmuseossa Aleksanterinkadulla on voinut tutustua Kaupunkiruokaa-näyttelyyn toukokuun puolesta välistä syyskuun lopulle. Näyttelyn toteuttivat Kaupunginmuseo ja ympäristöjärjestö Dodo ry. Näyttelyn kiinnostavinta antia olivat elävät kasvit. Violetin valon alla kasvaa syötäviä kukkia, mikroversoja ja Babyleaf-salaatteja. Taka-alalla kasvaa ilmaperunoita. Ilmaperunat olivat yksi näyttelyn tuottajan, kaupunginmuseon tutkijan Johanna Björkmanin suosikkikasveja. Ilmaperuna kasvaa pimeässä laatikossa ilman multaa. Ainoastaan sen varsi on laatikon ulkopuolella. Perunan kasvatus kiinnosti Osmo Kilpeläistä. Hän haki Kaupunkiruokaa-näyttelystä vinkkejä, miten perunaa voidaan kasvattaa sisällä pienessä kaupunkiyksiössä. Näyttelyssä havainnollistettiin kiertotaloutta ja sitä, miten ruokajätettä voi hyödyntää ruoan kasvatuksessa. Sienten kasvatuksessa voidaan käyttää kasvatusalustana esimerkiksi kahvinpuruja tai palaa kartonkia. Kiertotaloudessa ravintola voi kasvattaa käyttöönsä tuoreita sieniä hyödyntämällä oman ravintolansa kahvijätettä. Ruoan tuottamisesta kaupungeissa löytyy tietokirjallisuutta, johon pääsi tutustumaan Kaupunkiruokaa-näyttelyn lukunurkkauksessa. Kaupunkiruokaa-näyttely levittäytyi kaupunginmuseon sisätiloista museon sisäpihalle, josta löytyi Kasvattamo, innovatiivinen kaupunkiviljelmä. Kasvattamon kasviseinässä viihtyivät erilaiset yrtit, kuten yrttiliisukka. Yrttiliisukka eli kuubalainen oregano on paksulehtinen ja sen maku vivahtaa tinjamiin. Kasvattamon useissa laatikoissa oli esillä erilaisia tuttuja ja tuntemattomampia hyötykasveja, joita voi käyttää ruoanlaitossa, esimerkiksi tomaatteja.