Luonnonperintösäätiö pyrkii taistelemaan ilmastonmuutosta vastaan mahdollisimman luonnontilaisten metsien suojelulla. Säätiö toimii yksityisten ihmisten ja yritysten lahjoitusvaroilla.
Lauantaina 8.2. Helsingissä järjestettävän Save Pond Hockeyn tuotto ohjataan Luonnonperintösäätiön suojelutyön tukemiseen. Helsingin tapahtuman tuotto on lahjoitettu Luonnonperintösäätiölle myös kahtena edeltävänä vuonna. Säätiö suojelee pääosin uhanalaista metsää rahoittaen toimintaansa lahjoituksilla, joilla se ostaa luontoalueita omistukseensa. Ostetuista alueista tulee rauhoitettuja luonnonsuojelulain mukaisesti.
Luonnonperintösäätiössä metsät ovat kaksinkertaisessa turvassa, sillä ne ovat luonnonsuojelulain sekä säätiölain suojelemia, kertoo Luonnonperintösäätiön väliaikainen toiminnanjohtaja Juho Hakkarainen.
“Ympäristöhuoli on yleistä tänä päivänä.”
Luonnonperintösäätiön perustamisvuonna 1995, ei tämän tyyppistä suoraa kanavaa metsien suojelulle vielä ollut. Jo silloin oli suuri tarve suojella Suomen upeita monimuotoisia metsiä, Hakkarainen kuvailee. Metsien ostaminen suojeluun lahjoitusvaroin oli täysin uusi ajatus, mikä onkin osoittautunut erittäin toimivaksi tavaksi suojella metsäalueitamme.
Säätiön kolmanteenkymmenenteen juhlavuoteen astuttaessa metsien suojelun tarve on vain lisääntynyt ja kysymykset luonnon hyvinvoinnista ovat tulleet entistä ajankohtaisemmaksi. Ympäristöhuoli on yleistä tänä päivänä, ja eri toimijat ovat tehneet auttamisesta kaikille lähestyttävämpää lahjoittamisen avulla.
Ikimetsien suojelu on merkittävä ilmastoteko
Kun lahjoitukset luonnonalueen suojeluun on kerätty, säätiö ostaa metsän ja rauhoittaa sen. Tämän jälkeen lahjoittajat näkevät lahjoitustensa tulokset suojelualueina kartalla. Rauhoitettuun kohteeseen voi myös mennä paikan päälle nauttimaan koskemattomasta metsästä ja sen tunnelmasta. Metsissä voi nauttia vaikka harrastuksen parissa, kuitenkin ilman moottoriajoneuvoja.
Lahjoitukset näkyvät luonnonsuojelualueiden lukumäärän kohotessa ja pinta-alan laajetessa. Rauhoitetut metsät ovat myös merkitty kylteillä. Hakkarainen kokee työn olevan hyvin konkreettista.
Metsien suojelulla on valtava merkitys maamme metsissä eläville kahdellekymmenelletuhannelle eliölajille, joista muutama kymmen on puulajeja. Monet eliölajit tarvitsevat rauhaisan, hakkaamattoman ja suuren metsän elinympäristökseen. Uhanalaisia metsälajeja on yli 800, joista puolet ovat selkärangattomia ja iso joukko asuu metsien jäkälissä ja sienissä.
“Samalla kun suojelemme luontoa, torjumme myös luontokatoa ja teemme vaikuttavia ilmastotekoja.”
Ikimetsällä tarkoitetaan alkuperäistä vanhaa metsäalaa. Metsää hakattaessa puuhun sitoutunut hiili usein vapautuu ilmaan ja tällä tavoin lämmittää ilmakehää. Vanhojen metsien suojelulla pyritään varastoimaan valtavia hiilinieluja ja säilyttämään monimuotoisuuden kirjo ilmaston suojelun hyväksi.
Hiilen sidonnan määrä on kytköksissä viherhiukkasten eli yhteyttävien soluelinten määrään. Iso puu sisältää rutkasti enemmän hiiltä pieneen verrattuna. Vanhoissa metsissä on suuria hiilivarastoja ja niiden purkautuessa hiili ei keräänny metsään kovin nopeasti takaisin. Hiilipäästöjä syntyy esimerkiksi puun hakkuusta, poltosta ja kuljetuksesta.
Maaperässä on vähintään yhtä paljon hiiltä kuin puissa. Maanmuokkauksen ja avohakkuiden seurauksena purkautuvan hiilivaraston suuruus ikimetsissä on valtava, sillä puut ovat saattaneet kasvaa koskemattomana jopa vuosisatoja.
“Samalla kun suojelemme luontoa, torjumme myös luontokatoa ja teemme vaikuttavia ilmastotekoja. Suojelu on kokonaisvaltaista.” kertoo Hakkarainen.
Metsäalueiden suojelu on haasteellisempaa Etelä-Suomessa
Etelä-Suomessa suojelu on hyvin tärkeää, sillä metsäalueet ovat pienempiä ja pirstaloituneita. Luonnonperintösäätiön suurin suojelualue on Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Aarnivalkea-Kivisuo, joka kattaa kokonaisuudessaan 300 hehtaaria. Uudellamaalla on 12 suojelualuetta, joiden pinta-ala yhteensä on vain noin 80 hehtaaria. Näköpiirissä on kuitenkin laajoja suojelualueita myös eteläiseen Suomeen.
Etelä-Suomessa suojelutilanne on alueiden koon ja hajanaisuuden vuoksi heikompi, joten se on alueena Luonnonperintösäätiölle erityisen tärkeä. Eteläisen Suomen metsäalueet ovat usein pienempiä ja kalliimpia, joten varojen keräämiseen ja hyvien suojelutulosten eteen joudutaan usein tekemään huomattavasti enemmän töitä, Hakkarainen painottaa.
“Paras lääke luontokatoon on ikimetsien suojelu.”
Suomen metsistä on suojeltu vasta alle 5%, joten paljon työtä ja eri tahojen apua tarvitaan tulevaisuudessa lisää.
Suomalaisilla on aina ollut yhteys luontoon ja erityisesti metsään. Jokaisenoikeudet mahdollistavat esimerkiksi retkeilyn, marjastamisen ja sienestämisen. Vapaus tuntea yhteyttä luonnon helmassa on vuosituhansien mittainen oikeus, jota tulee varjella eläinten, kasvuston sekä ihmisen hyvinvoinnin vuoksi.
Luonnonsuojelutyöllä taistellaan metsien ja sen eliöiden puolesta luontokatoa vastaan. Ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun voi itse osallistua luomalla vaikkapa oman syntymäpäiväkeräyksen Luonnonperintösäätiölle. “Paras lääke luontokatoon on ikimetsien suojelu”, Hakkarainen lisää.
Kaupunki.TV striimaa Save Pond Hockey -tapahtuman lauantaina ja toteuttaa turnauksen viestinnän ja selostukset. Seuraa Save Pond Hockey:ta Instagramissa ja katso KaupunkiTV:n lähetystä lauantaina Youtubesta.
Etusivun kuva: Anneli Jussila / Luonnonperintösäätiö
Juho Hakkaraisen kuva: Kaisa Tolvanen
