Etelä-Suomeen jäädäkseen tulleet talvisateet vahingoittavat arktista ympäristöämme ja hankaloittavat jokapäiväistä elämäämme. Lauha sää talvisin sotkee myös erityisesti luonnonvaraisina elävien eläinten talvehtimista, ja heikentää niiden selviytymistä luonnossa.
On satanut kymmenen senttiä lunta ja lämpöasteetkin tippuivat juuri sopivasti viisi astetta alle nollan. Tuntuu kuin -8 astetta. Täydellinen talvisää. Pelloilla ja teillä siintää puhtaat lumihanget, eikä ole liian kylmä.
Kaksi päivää myöhemmin vesisade on huuhtonut melkein kaiken valkean alleen ja kostean sään lisäksi pieni yöpakkanen on kovettanut maan peilikirkkaaksi luistelukentäksi. Tämä toistuu viikoittain.
Tällainen talvisään ailahtelu on arkipäivää Etelä-Suomessa ja vaikeuttaa luonnonvaraisten eläinten elämää ja saattaa pidentää esimerkiksi ihmisten sairastelukierteitä.
Krooniset flunssan oireet voivat lisääntyä sään lauhtumisen seurauksena
Leudot talvet ovat vuosi vuodelta yleistymään päin. Itä-Suomen yliopisto on löytänyt yhteyden talvisateiden ja flunssan välillä: talvisateiden lisääntyminen lisää hengitystieinfektioiden riskiä. Keuhkosairauksien professori Heikki Koskela alleviivaa kuitenkin, että kyse on pitkäaikaisista vaikutuksista, tarkoittaen lämpötilan vaihtelun yhteyttä juuri krooniseen nuhaan ja yskään.
Jokainen sade tuo meille lisää lämmintä ilmaa. Runsaimmat talvisateet mittauksien mukaan ovat Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla. Talvisateiden lisääntyminen vaikuttaa pitkäaikaisiin flunssan oireisiin. Koskela toteaa ulkoilman kosteuden vaikuttavan myös sisäilman absoluuttiseen kosteuteen ja täten hengitystieinfektioiden lisääntymiseen ihmisten oleillessa talvisen vuodenajan puitteissa enemmän sisätiloissa.
Tutkimukseen osallistui eläkeikäisiä ja alueellinen vaihtelu korreloi juuri alueiden sademäärän kanssa.
Välivuodenaikojen kesto lyhenee vuosi vuodelta
Talvisään muutos on erityisen nopea arktisilla alueilla, joihin Suomikin osittain kuuluu. Lumisateet tulevat vetenä ja keväistä säätä kestää vaihtelevasti, mutta vihoviimeinen lumimyrsky saatetaan kokea kuitenkin vielä huhtikuun lopulla.
Talvet ovat leutoja ja yllättäviä säämuutoksia saatetaan kokea erikoisina ajankohtina. Uniikit välivuodenajat alkavat hiljalleen jäädä historiaan ja esimerkiksi kesä alkaa aikaisemmin ja kestää pidempään. Helleaaltoihin hypätään suoraan talvisista olosuhteista, vaikkakin sitten leudoista sellaisista. Kunnon kevät hiljalleen sulavien lumikasojen ja livertelevien Kiurujen siivittämänä voi jäädä kokonaan pois.
Eläimet ovat ripeästi muuttuvan luonnon armoilla
Syksyllä muuttolinnut saattavat lähteä myöhemmin tai talvien lauhtumisen seurauksena myös jäädä ja ajaa muita lajeja pohjoisemmaksi. Birdlifen viestintäpäällikkö Jan Södersvedin mukaan lintujen ravintotilanne saattaa ilmastonmuutoksen vuoksi muuttua.
Lintujen yleisen ravinnon, hyönteisten katoamisen taustalla voi olla leutojen talvien säätilojen edestakainen keinuminen. Tämä aiheuttaa horrostavien lajien kastumista, jonka jälkeen ne saattavat jäätyä nopeasti. Näin vaihtelevat olosuhteet voivat johtaa lumen alla talvehtivien eläinten äkilliseen menehtymiseen.
Sään nopeatempoinen vaihtelu aiheuttaa suuresti haittaa ympäristöllemme. Kasvusto ja eläimet kärsivät lämpötilan rajuista vaihteluista. Säätilan edestakainen pompahtelu jäädyttää lumen pinnan helpommin, mikä hankaloittaa esimerkiksi eläinten ruoan saantia.
Lumen puuttuminen vaarantaa myös suojavärin omaavien eläinten talvehtimisen. Jos lunta ei ole, on lumivalkea metsäjänis sulan luonnon keskellä helppo saalis. Lämpötilojen vaihtelu ja lauhuus saattavat vaikuttaa myös saaliseläimiin herättämällä ne talviunilta kesken kaiken ravinnonsaanti mielessään, kertoo Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Andreas Lindén.
Vähäluminen talvi ajaa arktisten lajien selviytymisen ahtaalle, sillä luonnon sopeutuminen muutokseen on hitaampaa.
Leudot talvet villeille eläinlajeille ovat kohtalokkaita selviytymisen kannalta, sillä eläimet ovat täysin luonnon varassa. Joidenkin eläinlajien suojaväri on jo muuttunut ilmastonmuutoksen myötä, mutta sopeutuvien yleislajien ulkopuolelle jäävien lajien mahdolliseen perimämuutokseen saattaa kuitenkin kulua vielä rutkasti aikaa.
Mitä me ihmiset voimme tehdä ilmastonmuutoksen eteen, että sopeutumisaika sekä meille että muille elänlajeille ei käy entistä lyhyemmäksi?
Teksti ja kuva: Senni Kujanpää
