Eduskuntavaalien tulos selvisi myöhään sunnuntai-iltana 2. huhtikuuta. Vaalivoittajapuolueen Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orposta tuli hallitustunnustelija. Orpo laati eduskuntapuolueille hallitustunnustelukysymykset, joihin puolueet vastaavat tänään kello 12 mennessä. Kokoomuksen ohella muut menestyjät vaaleissa olivat Perussuomalaiset ja SDP. Vaalitappion kokivat Keskusta, Vasemmistoliitto ja Vihreät, jotka menettivät yhteensä 20 paikkaa eduskunnassa.
Petteri Orpo laati viime perjantaina 14.4. eduskuntaryhmille 24 kysymystä, joiden avulla pyritään selvittämään keskeisiä asioita hallituksen muodostumisen kannalta. Kysymysten tärkeimmät teemat ovat talous, työllisyys, ympäristö ja luontokato ja turvallisuuspolitiikka. Samalla myös selvitetään puolueen halua lähteä suurimman puolueen johdolla hallitukseen. Hallitusneuvotteluista tulee varmasti haastavat usean puolueen eriävien mielipiteiden vuoksi.
Millainen hallitus tulevalle neljän vuoden ajalle tulee, millaisia realistisia hallituspohjavaihtoehtoja on tarjolla?
Yksi vaihtoehdoista on sinipunahallitus, joka koostuisi Kokoomuksen ja Sosiaalidemokraattien tiimityön varaan. Enemmistöhallituksen takaamiseksi tarvittaisiin mukaan todennäköisesti myös RKP ja mahdollisesti myös Vihreät, jotta enemmistö ei olisi vain yhden tai kahden kansanedustajan varassa.
Miten sinipunahallitus saisi ratkaistua julkisen talouden ongelmat?
Sinipunahallituksen suurin kompastuskivi olisi talous. SDP on koko vaalikampanjansa avoimesti kritisoinut Kokoomuksen leikkaussuunnitelmia.
Kokoomuksella ja SDP:llä on hyvin erilaiset näkemykset siitä, miten julkisen talouden avulla pystyttäisiin maksamaan valtionvelkaa. Kokoomus näkee ratkaisun olevan julkisen sektorin menojen leikkaamisen ja työn verotuksen laskemisen, jonka voi kärjistäen nähdä hyödyttävän varakkaita ja leikkaavan vähempituloisilta. SDP:n ratkaisu on lisätä talouskasvua ensisijaisesti lisätyöllistymisellä sekä investoinneilla.
Seuraavalla hallituskaudella on tärkeää tehdä isoja päätöksiä talouskasvun kannalta ja on vaikea uskoa sinipunahallituksen pystyvän siihen.
Kaikkein todennäköisin hallituspohja perusporvarihallitus koostuisi kokoomuksen ja perussuomalaisten yhteistyöstä. Tämä hallituspohja vaatisi enemmistön takaamiseksi todennäköisesti mukaan myös Keskustan, tai RKP:n ja Kristillisdemokraatit. Keskustan puheenjohtaja Annika Saarikko on kuitenkin toistuvasti ilmoittanut, että karvaan vaalitappion jälkeen hänen puolueensa paikka on oppositiossa. Tällaisessa pohjassa Saarikko kuitenkin pääsisi ohjaamaan puolueensa talouspolitiikkaa takaisin oikealle, Keskustalle epätyypillisen keskustavasemmistolaisen kauden jälkeen.
Perusporvarillisen hallituspohjan toteutuminen vaatisi sen, että usea puolue myöntyisi ja lähtisi hallitukseen perussuomalaisten kanssa. SDP, Vihreät sekä Vasemmistoliitto ovat ilmoittaneet etteivät halua samaan hallitukseen perussuomalaisten kanssa. Syyt liittyvät pääasiassa eriäviin näkemyksiin ilmastosta, taloudesta, leikkauksista ja maahanmuutosta. RKP:n puheenjohtaja Anna-Maja Henriksson taas ei ole kieltänyt lähtevänsä hallitukseen Perussuomalaisten kanssa, mutta on todennut, että ei lähde hallitukseen, joka tekee “perussuomalaista politiikkaa”. Se, mitä eroa näillä on, jää hieman mysteeriksi. Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten yhteinen sävel löytyy todennäköisesti helpommin.
Myös Kokoomuksella ja Perussuomalaisilla on eriäviä tavoitteita muun muassa ilmaston suhteen. Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo on vahvasti sitä mieltä, että Suomen hiilineutraalius vuoteen 2035 mennessä on tavoite, jossa on pysyttävä, kun taas Perussuomalaisia tavoite ei miellytä. Toisaalta Orpon kysymyksistä 15 ensimmäistä koskevat vain taloutta sekä verotusta ja vasta näiden jälkeen päästään ilmastoon, luontokatoon ja turvallisuuteen. Löytyykö näistä riittävästi liimaa Kokoomuksen ja Perussuomalaisten yhteistyölle?
Teksti: Elina Castrén
Kuva: Teemu Kujala
