Suomen kansallislaji, pesäpallo, kasvattaa jalansijaansa pääkaupungissa. Helsinkiläisseurat Puna-Mustat ja Roihuttaret ovat osoittaneet, että laji elää ja sille on paikkansa myös pääkaupungin vilinässä. Sekä naisten Superpesiksessä että miesten Ykköspesiksessä nähdään tänä kesänä helsinkiläiset joukkueet, joilla molemmilla on selkeä visio tulevaisuudesta ja kunnianhimoiset tavoitteet.
Helsingin Meilahdesta ponnistava Puna-Mustat nousi viime kauden päätteeksi pesäpallon Suomen toiseksi korkeimmalle tasolle Ykköspesikseen. PuMu on kertonut pyrkivänsä pelaamaan korkeimmalla sarjatasolla miesten Superpesiksessä kaudella 2027, joten nousu Ykköspesikseen on tärkeä välietappi joukkueelle matkalla kohti tulevaisuuden tavoitteita.
Superpesis-unelman lisäksi Puna-Mustat haluaa juurruttaa pesäpallon Helsinkiin ja olla jäsenmäärältään Suomen suurin pesäpalloseura vuonna 2030. Seuran tavoitteena on kasvattaa pesäpallon tunnettuvuutta pääkaupungissa lukuisten eri juniorikonseptien kautta.
Seuran pääomistaja Juho Juhantalon mukaan seura on viime vuosien aikana liikuttanut satoja lapsia eri konsepteissa, mutta haastetta on toistaiseksi tuottanut aluejoukkueiden kasaaminen. “Tällaista systemaattista kehitystyötä tehdään” Juhantalo jatkaa kertoessaan haasteista junioreiden hankkimisessa sekä valmentajien vaatimustason nostamisessa.
Joukkue sai houkuteltua “Suomen tunnetuimman pesäpalloilijan” Meilahteen 2+1 vuoden sopimuksella
Kasvuorientoituneella PuMulla on sekä edustusjoukkueen että seuran kilpailullisille tavoitteille myös katteensa. Joukkue sai houkuteltua, Juhantalon mukaan, “Suomen tunnetuimman pesäpalloilijan” Juha Puhtimäen Meilahteen 2+1 vuoden sopimuksella. Ilmajokinen Puhtimäki on aikaisemmin valittu niin vuoden pesäpalloilijaksi kuin lukkariksi, jonka lisäksi häneltä löytyy kolme Suomen mestaruutta.
“Juha on persoonaltaan sellainen, joka on heittänyt itsensä likoon ja mediassa läsnä. Ja kyllä kaikkien laji-ihmisten se pitää myöntää, että Juha tekee palveluksen koko lajille.” Juhantalon mukaan Suomen parhaana lukkarina pidetty Puhtimäki tulee olemaan merkittävä tekijä koko pesäpalloyhteisölle pääkaupunkiseudulla. Puhtimäki pyritään seurassa tuomaan mukaan myös juniorikonsepteihin, jotta nuoret kokisivat lajilegendan olevan läsnä koko seurassa.
PuMussa jatkaa myös seuraa viime vuonna Ykköspesikseen nostamassa ollut lajilegenda Jere Dahlström. Superpesiksen lyöntitilastoissa vaasalainen on kaikkien aikojen toisena, jonka lisäksi myös hän on Suomen mestari ja moninkertainen lyöjäkuningas.
Puna-Mustien pääsarjahaaveiden edessä on vielä yksi suuri este ylitettävänä, nimittäin peliolosuhteet. Meilahden pesäpallokenttä ei nykyisellään täytä Superpesiksen vaatimuksia, vaan paikka korkeimmassa sarjassa vaatisi kunnon pesäpallostadionin. Tälläkin hetkellä PuMu saa pelata Meilahdessa poikkeusluvalla.
Juhantalon mukaan suunnitelmat uudesta mahdollisesta monitoimiareenasta Meilahteen ovat edenneet hyvissä merkeissä kaupungin kanssa. Seurasta on tavattu rakennusliikkeitä, kiinteistökehittäjiä, kaupungin ihmisiä ja hahmoteltu yhdessä minkälainen kokonaisuus Meilahdessa voisi elää ja toimia. Juhantalo kertoo osapuolilla olevan selkeä, yhteinen tavoite stadionin yksityisrahoitteisuudesta. ”Mikä me nähdään tärkeimpänä liiketalouden kannalta on se, että siinä (stadionilla) olisi ympärivuotista toimintaa.” Sekä kaupungin että seuran yhteisenä toiveena alueelle olisi nuorten liikunnan kannalta ympärivuotinen liikuntapaikka ja talvella tekojäärata.
Superpesistä kirsikkapuiden alla – Roihuttaret haastaa kärkeä entistä hanakammin
Viisi vuotta sitten pesäpallon fanit Helsingissä saivat ilonaiheen Roihuvuoren Roihuttarien noustua naisten Superpesikseen. Roihuttaret nousivat takaisin Superiin sitten vuoden 2014 nyt tavoitteenaan jäädä pysyvästi pääsarjatason joukkueeksi.
“Sanoisin, että kaksi ikäryhmää on ollut tosi isossa roolissa, jos ajatellaan Roihuttarien nykyhetkeä eli -00 ja -02 -syntyneet”, kertoo Roihuttarien puheenjohtaja Ruth Palola. Nämä ikäryhmät kertoivat jo E -juniori-ikäisinä unelmansa Superpesiksessä pelaamisesta. Nuorten junioreiden valmentajat opastivat nuoret treenaamaan kovaa ja vuosien kuluttua tulosta syntyi sarjanousun muodossa.
Vuosina 2000- ja 2002 -syntyneiden oltua B -juniori-ikäisiä huomasi seura suurta kehitystä. Hetkeä myöhemmin Roihuttaret pelasi jo noususta ja varsinkin jälkimmäinen ikäryhmä oli tärkeä osa sitä. “Siinä oli näitä nollakakkosia tosi paljon, siinä [sarjanousun varmistaneessa] joukkueessa mukana”, Palola jatkaa.
Vuoden 2020 sarjanousun myötä Roihuvuori kaipasi pesäpallostadionia joukkueen kodiksi, joten seurasta otettiin ripeästi yhteyttä Helsingin kaupungin suuntaan. Stadion-hankkeeseen kaupunki lähti Palolan mukaan “tosi positiivisesti, hyvällä yhteistyöllä ja draivilla” mukaan ja Superpesis-mitat täyttävä stadion kaupunginosaan kohosi ennätysajassa, vain yhden talven aikana.
Roihuttaret on viime vuosina houkutellut kausi kaudelta enemmän katsojia peleihin, ja tunnelmaa katsomossa pidetään yhtenä naisten Superpesiksen parhaista. Ensimmäisenä Superpesis-kautena 2021 katsomon yleisökeskiarvo oli 346, kun kesällä 2024 oli se noussut jo 499:ään. Yhtenä syynä kiinnostukselle Palola mainitsee yleisen kiinnostuksen kasvun lajia kohtaan myös sen, että Roihuttarien otteluissa ottelun tapahtumat kuulutetaan selkokielellä, jotta myös lajille vieraammat katsojat saataisiin kiinnostumaan peleistä.
Menestys sarjassa ei kuitenkaan ole ensimmäisinä vuosina ollut Roihuttarille helppoa. Seura on pystynyt haastamaan kärkipään joukkueita, mutta runkosarjan jälkeiset puolivälierät ovat vielä jääneet haaveeksi. Hyvä näyte nykyisen joukkueen yllätyspotentiaalista saatiin heti kauden ensimmäisessä kotiottelussa Kirittäriä vastaan, jonka Roihuttaret yllättäen voittivat.
Alkaneelle kaudelle 2025 joukkue vahvistui viime vuoden Ykköspesiksen vuoden pelaajaksi ja vuoden lukkariksi valitulla Erica Rosendahlilla. Joukkueen tavoitteena tulevaisuudessa seuran puheenjohtaja Ruth Palola pitää vakiintuvaa paikkaa sarjan keskikastista sekä tietenkin pudotuspelejä. Kovakätinen lukkari Rosendahl saapuikin Rauman Ferasta johtamaan seuraa juuri kohti pudotuspelejä.
Teksti: Akseli Lapinoja
Etusivun kuva: Juhani Järvenpää
