Kampin K-Supermarketissa työskentelevällä Pauliina Uusarolla on vankka kokemus kaupan alalta.
Pauliina Uusaro, 28, lähti vuonna 2012 Varkaudesta ja päätyi Helsinkiin. K-Supermarketin ovet avautuivat samana vuonna ja samalla tiellä hän on pysynyt siitä lähtien.
“Hain töitä, koska en saanut opiskelupaikkaa. Olin kotikaupungissani myös kaupan alalla töissä, niin tämä oli helppo siirtyminen”, Pauliina kertoo.
Suvusta ei löytynyt ketään samalta alalla olevaa henkilöä, mutta myöhemmin Pauliinan äiti päätyi myös kaupan alalle. Myös Pauliinan veli työskentelee samassa työpaikassa, mutta eri alalla.
Pauliinalla on pitkä kokemus kaupan alalta.
Jokainen päivä on erilainen
“Parasta työssäni on erilaiset asiakaskohtaamiset, koska jokainen päivä on erilainen. Myös työkaverit ovat työn suola. Ja ylipäätään tykkään mun työstäni”.
Työ vaihtelee paljon ja työtehtäviä pystyy vaihtelemaan oman mielensä mukaan.
“Jos ei aina halua olla kassalla, niin voit mennä tekemään jotain muutakin. Mähän olen tehnyt pomon tuurauksia lomien aikana ja se tuo työhön vaihtelua”, Pauliina jatkaa.
Vaikka asiakaskohtaamiset ovat yksi parhaista työn puolista, on se pahimmillaan yksi työn varjopuolista.
“Se, että miten asiakkaat kohtelee asiakaspalvelijoita, niin se on aika kylmää kyytiä”.
Haukkumista ja huonolla tuulella olevat humalaiset asiakkaat ovat ikäviä, jokaviikkoisia kohtaamisia.
“Vitun huora on se yleinen, mikskä sua kutsutaan”, Pauliina paljastaa.
Hän kertoo myös, etteivät miespuoliset kollegat saa läheskään yhtä paljon haukkumista kuin vastaavasti naispuoliset myyjät.
“Onks se sit, ettei miehelle uskalleta sanoo”, hän pohtii.
Kamalimmaksi asiakkaaksi Uusaro kuvailee henkilön, joka ei osaa tervehtiä tai hänen tervehdyksensä on “yks rööki” tai “yks muovipussi”.
“Paljon mediassa nousee juttuja asiakaspalvelijoiden huonosta kohtelusta ja allekirjoitan ne hyvin usein”.
Paineen alla on kestettävä tulevaisuudessakin
Sijainnin takia kiire on jatkuvaa. Kamppi on yksi keskeisimpiä kauppakeskuksia Helsingin keskustan alueella. Haasteiksi Pauliina nostaa myös kaupan jatkuvan aukiolon, mikä välillä rajoittaa hänen omaa sosiaalista elämäänsä.
“Se on välillä aika kuormittavaa, mutta sekin on hyvä juttu, että menee aika nopeesti”.
Pauliina suosittelee työtään henkilöille, joiden on helppo tulla tuntemattomien ihmisten kanssa toimeen. Lisäksi hän peräänkuuluttaa rohkeutta ottaa vastuuta ja paineensietokykyä.
“Tässäkin työssä joutuu tekemään montaa asiaa yhtä aikaa”.
Tulevaisuus näyttää Pauliinalla lupaavalta. Hän kertoo haaveilevansa esimieskoulutuksesta ja mahdollisuus päästä esimerkiksi osastovastaavaksi houkuttelee. Itsepalvelukassojen yleistyminen ei myöskään Uusaroa huoleta. Hänen mukaansa normaalit kassat ovat yhtä suosittuja kuin itsepalvelukassat ja käteisellä maksaminen tai alennusten laittaminen itsepalvelukassoilla ei onnistu.
“En pelkää, että työt menee. Ihmisten pitää aina ostaa ruokaa”, Pauliina naurahtaa.
