Helsingin kaupunki aikoo purkaa Töölönlahden kevyen liikenteen sillan, ja rakentaa paikalle padon. Tulvaporttien ja pumppaamon avulla pyritään estämään ranta-alueiden tulviminen arvoalueille. Lisäksi kaupunki kunnostaa Töölönlahden puistoalueita.
Töölönlahdella tapahtuu: Sinne on suunniteltu lähivuosille useita perusparannus- ja rakennushankkeita. Puistoa ja rantareittejä kehitetään, arvokkaita puita uusitaan ja täydennetään Hesperian ja Hakasalmen puistossa.
– Kun kaupungilla on ikää, joskus puiden elinkaari päättyy. Arboristit hoitavat ja tutkivat puita. Kaatoa yritetään välttää mahdollisimman pitkää. Jossain vaiheessa pitää istuttaa uusia puita tuleville sukupolville, Jussi Luomanen Helsingin kaupungilta kertoo.
– Tavoitteena on kunnostaa ja vahvistaa Töölönlahden aluetta vehreänä ja viihtyisänä kaupunkipuistona. Alueen luonto- ja kulttuurihistoriallisten arvojen säilyttäminen on suunnittelun keskeinen lähtökohta. Puistosuunnittelu on alkamassa keväällä 2022.
Lue lisää Töölönlahden luontoarvoista. Juttu jatkuu kuvan alla.
Helsyn puheenjohtaja patohankkeesta: ”Töölönlahti ei ole enää entisensä, jos se ei hengitä meren tahtiin”
Linturetkiä Töölönlahdelle
Padolle budjetoitu 400 000 euroa vuodelle 2022
Yksi isoimmista Töölönlahdelle alueelle suunnitelluista hankkeista on pato. Kaupunki on varannut tälle vuodelle 400 000 euroa padon rakentamisen aloittamiseen. Töölönlahdelle rakennetaan tulvasuojelurakenteet. Hankkeessa puretaan vanha 1960-luvulla rakennettu kevyen liikenteen silta.
– Silta-aukon virtaamaa ei ole mahdollista rajoittaa. Siksi se uusitaan ja siltarakenteisiin rakennetaan tulvaportit ja -pumppaamo. Tulvaporttien ja pumppaamon avulla pyritään estämään ranta-alueiden tulviminen meritulvien ja samanaikaisten rankkasateiden aikana Töölönlahden rannan rakennuksiin, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupäällikkönä työskentelevä Jussi Luomanen selventää.
– Hankkeen käynnistyminen on viivästynyt vesiluvasta tehdyn valituksen vuoksi. Mikäli päätös saadaan lähiaikoina, voidaan työt käynnistää syksyllä 2023.
Jatkossa kuha ja ahven eivät uisi lahdella
Eikö pato tulisi muuttamaan aika tavalla meren ekosysteemiä?
– Se riippuu padon toimintatavasta. Pato estää sisäänvirtauksen, mutta vesi pääsee virtaamaan ulos. Voi olla jopa hyväkin asia, että Vantaanjoen tuomaa ravinteikasta vettä ei pääse lahdelle. Pato estää kuhan ja ahvenen pääsyn, mutta on todettu, että niiden poikaisia ei hirveästi löydy Töölönlahdella. Särkikaloista muodostuisi oma populaationsa, pohtii tutkija Emil Nyman Helsingin kaupungin ympäristöpalveluista.
– Patovallien rakentaminen olisi iso operaatio, se muuttaa alueen ilmettä.
Luomasen mukaan vesilupapäätöksessä asiat lopullisesti
punnitaan:
– Nykytilaa ei saa huonontaa.
Kookoskuituverkot ja juuret pysäyttävät eroosiota
Luomasen mukaan puistosuunnittelun lähtöaineistoksi on laadittu Töölönlahden luonto- ja lintuselvitys, jossa selvitetty alueen kasvillisuus, linnusto, perhoset, sudenkorennot ja selkärangattomat. Suunnitelmissa ei muuteta esimerkiksi ihmisten liikkumisreittejä rannan tuntumassa nykytilanteesta; reitit siis säilyvät suurin piirtein samoilla sijoillaan, vaikka liikkumista siellä helpotetaankin.
– Rantaa ei kivetä, vaan rantaa tullaan tukemaan. Vanhaa muuria on osittain näkyvissä; sitä ei poisteta vaan kunnostetaan tarpeen mukaan. Rannan eroosiota voidaan pysäyttää kasvillisuudella ja esimerkiksi käyttämällä kookoskuituverkkoja maan tukemiseen. Verkkoon voidaan istuttaa kasveja. Kasvien juuret sitovat maa-ainesta, Luomanen kertoo ja lisää, että kasvivalinnoissa ja niiden sijoittelussa huomioidaan lintujen suoja- ja ravintotarpeet.
– Korjausten ja uusien hankkeiden konkreettisena hyötynä Helsingin yksi käytetyimmistä alueista kohenee ja kestää paremmin nykyistä käyttöä sekä turvaa kaupunkiluontoa, Luomanen kiteyttää.
TEKSTI JA KUVAT: MARJU HULTTINEN
Juttua muokattu 12.5. klo 12.07: Juttukokonaisuuteen liittyvän henkilöhaastattelun ja reportaasin linkitys siirretty jutun alkupuolelle. Henkilöhaastattelun linkkiotsikkoa muutettu.
