Cheertanssi on mielenkiintoinen ja vähän esillä ollut laji. Jenni Autiolla on nyt toinen kausi menossa Kiekko-Espoo Cheerleaderseissa. Esiintymiset tapahtuvat Kiekko-Espoon kotipeleissä jääkiekko-otteluissa. Otteluissa tanssijat ovat DJ:n “armoilla”, sillä tanssijat eivät etukäteen tiedä, mitä DJ aikoo soittaa ottelun aikana. Myöskin 26 eri koreografian ulkoa muistaminen ja satunnaisesti niiden käyttäminen otteluissa vaatii suomalaista sisua.
Jenni Aution mielestä hallille saapuessa unohtaa kaiken ylimääräisen. Tanssiessa pelikatkojen aikana keskittyy ainoastaan koreografioiden tanssimiseen, esiintymiseen, hauskanpitoon ja siihen mitä ympärillä tapahtuu, sekä jäällä että yleisössä. Tanssien välissä voi portailla kannustaessa keskittyä pelin seuraamiseen. Aution mielestä hänen cheerleadinjoukkue on aivan ihana.
Autio pitää lajista, sillä se on todella erilaista tanssia kuin se, mitä hän muuten arjessaan harrastaa. Harrastuksiin kuuluu muun muassa twerk ja muilla tanssitunneilla käyminen. Hän ohjaa myös itse erilaisia tanssillisia ryhmäliikuntatunteja sekä käy aktiivisesti kuntosalilla.
Cheertanssi sekoitetaan usein cheerleadingiin. Kyse on kuitenkin alalajista. Cheerleadingiin verrattuna cheertanssissa pääpaino on nimensä mukaisesti tanssissa. Cheerleadingissa taas pääpaino on vahvasti tempuissa sekä nostoissa. Samaa näissä lajeissa on kuitenkin mahdollisuus kilpailemiseen.
Kiekko-Espoo cheerleaders on cheertanssia, mutta pääpaino on esiintymisessä, eikä kilpailua ole. Cheerleaderit tanssivat Metro Areenalla Kiekko-Espoon kotipeleissä portailla pomien kanssa otteluiden aikana. Tanssijat seuraavat portailla peliä ja pelin mukaan he kannustavat kotijoukkuettaan taputtaen heidän kannattajiensa määräämään tahtiin ja pelikatkojen aikana nousevat ylös tanssimaan.
”Tanssimisesta haastavan ja erityisen tekee se, että me tanssimme portailla ja osassa tansseissa me myös liikumme portaita pitkin alas ja peruuttaen ylös. Jokaisessa pelissä on ennalta määrätty kapteeni, keneltä muut tanssijat seuraavat tanssin ja sen rytmin. Kapteeni siis päättää, mitä tanssia lähdemme tanssimaan seuraavaksi ja mihin rytmiin. DJ soittaa satunnaisesti erilaista musiikkia ja me emme siis koskaan tiedä ennalta, mitä sieltä seuraavaksi tulee. Paitsi maalitanssi, se tanssitaan aina samaan biisiin ja tahtiin.” Jenni kertoo.
”Pelkästään itse livejääkiekko-ottelu ja halliympäristö tuovat tanssimiseen ja esiintymiseen aivan erityisen fiiliksen ja tunnelman.” Jenni jatkaa.
Portailla tanssiessa suurimmassa osassa liikkeistä pyritään mahdollisimman suoriin sekä tiukkoihin käsiin. Tämä siksi, että liikkeet näyttävät mahdollisimman isoilta ja kaikilla tanssijoilla samanlaisilta, mutta myös siksi, että liikkeet näkyvät kokonaisvaltaisesti pitkälle ja näyttävät hyvältä.
Kuvat ja teksti: Wilma Ihalainen
