Suomea on pidetty Euroopassa mallioppilaana asunnottomuuden vähentämisessä. Mutta miten käy mallioppilaan tulevina vuosina? Koronaepidemian aikana asunnottomuuden uhka on kasvanut ja kaduilla asuvien asunnottomien määrä on lisääntynyt.
Vuoden 2019 tilaston mukaan Suomessa oli vailla vakinaista asuntoa 4 600 ihmistä. Ulkona, porrashuoneissa ja ensisuojissa asui 740 ihmistä. Tilastojen mukaan asunnottomuus on vähentynyt Suomessa tasaisesti 1980-luvulta lähtien, jolloin Suomessa oli vielä 20 000 asunnotonta.
Suomessa asunnottomiksi jäädään yleensä henkilökohtaisen kriisin seurauksena. Kriisin, joka romahduttaa toimeentulon. Tällaisia kriisejä voivat olla esimerkiksi avio- tai avoero, työttömäksi jääminen, sairastuminen tai puolison kuolema. Myös korkea vuokra voi yksinään johtaa asunnon menettämiseen, jos vuokra jää maksamatta. Periaatteessa siis, kuka tahansa meistä voi jäädä asunnottomaksi, jos sukan varressa ei ole ylimääräistä rahaa pahan päivän varalle.
Tilastokeskus on todennut, että koronapandemian tuoma talousshokki on johtanut Suomen talouden taantumaan. Mediasta olemme saaneet kuulla lomautuksista, irtisanomisista, työttömyyslukujen kasvusta sekä yrittäjien tukalasta tilanteesta. Koronatilanteen vuoksi muun muassa ravintoloiden toimintaa on rajoitettu, palveluala kärsii ja matkailuala on lähes jäissä. Olemme saaneet myös kuulla koronaan sairastuneiden ikävistä kohtaloista: kuolemista sekä pitkistä sairauslomista ja vaikeista oireista.
Kaikki tämä johtaa siihen, että yhä useampi suomalainen on kohdannut henkilökohtaisen kriisin. Kriisin, joka voi romahduttaa toimeentulon. Toimeentulon romahtaessa kaikki rahat menevät jokapäiväiseen elämiseen – jos nyt riittävät siihenkään. Ellei kaikista maksuista selviydy, alkaa kertyä maksuhäiriöitä. Kierre on valmis ja se voi johtaa pikku hiljaa maksamattomien vuokrien kautta asunnottomuuteen, elleivät turvaverkot toimi tai niitä ei ole.
Koronatilanne on vaikeuttanut myös asunnottomien tilannetta entisestään. Epidemian vuoksi osa asunnottomista ei ole enää voinut yöpyä sukulaistensa tai tuttaviensa luona ja he ovat joutuneet nukkumaan kaduilla tai hätämajoituksessa. Helsingin kaupungin kasaaman Korona-ryhmän mukaan kaduilla asuvien kodittomien määrä on lisääntynyt. Korona-ryhmä koostuu kaupungin ja järjestöjen asunnottomien palvelujen asiantuntijoista.
Samaan aikaan, kun kaduilla asuvien asunnottomien määrä on lisääntynyt, ovat asunnottomien palvelut heikentyneet koronatilanteen vuoksi. Asunnottomille suunnattuihin hätämajoituksiin sekä päivä- ja yökeskuksiin on koko ajan enemmän tulijoita kuin heitä voidaan sisälle ottaa koronasta johtuvien turvallisuusrajoitusten puitteissa. Tämän seurauksena kaduilla asuvat asunnottomat ovat heikommassa kunnossa ja nälkäisempiä kuin yleensä.
Kaduilla on pärjännyt jotenkuten kesällä ja vielä syksylläkin, mutta miten käy, kun pakkaset saapuvat ja talvi koittaa? Täytyykö jonkun paleltua kuoliaaksi, ennen kuin päättäjät heräävät parantamaan asunnottomien palveluja? Olisiko nyt myös korkea aika parantaa asunnottomuusuhan alla olevien turvaverkkoja, ettei yhä useampi joutuisi tulevaisuudessa turvautumaan asunnottomien palveluihin?
Tuija Tervo
Artikkelikuva: Pixabay, Oleg Solovjev
