Kun katsoo ympärilleen tänään, ilmastonmuutos tuntuu olevan kaikkialla: sademäärät kasvavat, helleaallot yllättävät ja talvet muuttuvat lauhkeammiksi. Ilmastoasiantuntija Hilja Kurkisen mukaan suomalaisten hiilijalanjälki on todella korkea. Vaikka tiedämme, että suuret muutoksen tuulet ovat tulossa, onko meillä oikea tahtotila kohdata ne?
Ilmastonmuutoksen vaikutukset ulottuvat yhä lähemmäs, mutta eivät aina ole silmin nähtävissä. ”Tietoa meillä on, mutta yhteinen tahtotila osittain puuttuu”, sanoo kunta-alalla työskentelevä ilmastoasiantuntija Hilja Kurkinen. Tämä saa ajattelemaan, miksi tieto ei aina johda toimintaan, ja kuinka voimme kaikki osallistua ilmastonmuutoksen sopeuttamiseen.
Ilmastonmuutos ei ole vain sääilmiöitä ja lämpötilan muutoksia. Kurkinen toteaa, että sen vaikutukset ulottuvat syvemmälle, koskettaen ekosysteemejä, maataloutta, terveyttä ja kulttuurisia perinteitä.
”Etelän talvista tulee tulevaisuudessa melko lumettomia. Lisääntyvät sateet ja rankkasateet aiheuttavat tulvia. Kuumat kesät voivat luoda kaupunkeihin lämpösaarekeilmiöitä, joissa lämpötila nousee huomattavasti ympäröivää luontoa kuumemmaksi.”
“Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, ja luontokato puolestaan voimistaa itse ilmastonmuutosta.”
Ilmastonmuutoksen haasteet ovat moninaiset. Yksi suurimmista huolenaiheista on luonnon monimuotoisuuden suojelu. Ekosysteemit ja lajit, jotka ovat tottuneet kylmempiin olosuhteisiin, eivät sopeudu muutoksiin yhtä nopeasti kuin lämpötila nousee. Kurkinen painottaa, että luonnon monimuotoisuuden suojelu on elintärkeää. Ilmastonmuutos kiihdyttää luontokatoa, ja luontokato puolestaan voimistaa itse ilmastonmuutosta.
Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden suojeleminen ovat toisiinsa kietoutuneita prosesseja. Jos emme suojele luontoa, emme pysty sopeutumaan tuleviin haasteisiin. Metsät toimivat tärkeinä hiilinieluina, jotka auttavat hillitsemään ilmastonmuutosta. Jos kuitenkin metsien monimuotoisuus heikkenee, eliölajit vähenevät ja ekosysteemit heikkenevät, ja metsien kyky sopeutua ilmastoon heikentyy.
”Piittaamattomuus tietyissä poliittisissa puolueissa vaikeuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen varautumista.”
Suomessa ilmastonmuutokseen varautumisessa on kuitenkin edistytty. Useat kaupungit laativat ilmastonmuutokseen sopeutumissuunnitelmia, ja valtiolla on kansallisia ohjelmia, joiden tavoitteena on muun muassa tulvien hallinta ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen. Silti Kurkinen mainitsee, että ilmastotyön esteitä on edelleen.
”Piittaamattomuus tietyissä poliittisissa puolueissa vaikeuttaa merkittävästi ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen varautumista”, hän huomauttaa. Tämä näkyy erityisesti ilmastotyöhön ohjattavan rahoituksen leikkaamisena ja kunnianhimoisen ilmastopolitiikan vesittämisenä. Ilmastonmuutoksen torjunta ei saa jäädä vain päättäjien vastuulle.
Miten siis voimme toimia? Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ei ole vain suurten poliittisten linjausten tai infrastruktuurihankkeiden asia. Hilja Kurkinen korostaa, että jokainen meistä voi vaikuttaa omilla valinnoillaan. ”Voimme tukea monimuotoista luontoa omassa ympäristössämme ja osallistua paikallisiin ilmastotoimiin. Pienet teot, kuten kotoperäisten kasvien istuttaminen pihoille, voivat tukea lajikirjon monimuotoisuutta.”
Sopeutuminen on yhteinen ponnistus – ei vain hallituksen tai asiantuntijoiden tehtävä, vaan meidän kaikkien vastuulla.
Ilmastonmuutoksen haasteet ovat suuria, mutta ne eivät ole mahdottomia voittaa. Tieto siitä, kuinka voimme sopeutua ja torjua ilmastonmuutoksen vaikutuksia, on olemassa. Kuten Kurkinen sanoo: ”Vastuu ilmastonmuutoksen hillinnästä on meillä kaikilla.”
On aika ottaa tämä vastuu vakavasti, niin yksilöinä kuin yhteisöinä. Se, miten varaudumme ilmastonmuutokseen, ei ole vain tiedon, vaan ennen kaikkea tahdon asia. Ja tämä tahtotila syntyy meistä kaikista.
Teksti: Liinu Vepsäläinen
Etusivun kuva: Liinu Vepsäläinen
Hilja Kurkisen kuva: Sini Henttu
