Hiilidioksipäästöt, hiilinielut ja muut ilmastonmuutoksen avainsanat kuuluvat Katri Ahlgrenin arkipäiviin. Työkseen hän viestii globaalisti 500 tutkijan verkostolle ja virkamiehille tuoreimmista tutkimustuloksista, jotta tulevaisuuden päätöksenteko pelaisi ympäristömme parhaaksi.
– Ympäristö on kaiken perusta. Sen pohjalle rakentuu kaikki muu, ihmisten elämä, onnellisuus, firmojen toiminta ja talous, kaikki. Siksi se on musta niin supertärkeää, Katri Ahlgren painottaa.
Ahlgren, 46, tekee työkseen ympäristöön liittyvää viestintää. Hän toimii ICOS:lla viestintäjohtajana. ICOS, Integrated Carbon Observation System, on eurooppalainen verkosto kasvihuonekaasujen pitoisuuksien, niiden vapautumisen ja sitoutumisen seuraamiseksi.
Tolkullisen homman tekijä
Katri Ahlgren on koulutukseltaan ekonomi. Hänen suuntautumisaineensa oli johtaminen, sivuaineena viestintä. Lisäopintoja Ahlgren teki ympäristöön liittyvistä aiheista.
Ennen nykyistä työtään Ahlgren työskenteli kylpyhuonekalusteiden valmistaja Sanitecin viestinnässä. Sieltä tehonainen siirtyi Vaisalaan viestintäasiantuntijaksi.
–Itselleni on tosi tärkeää, että työ vastaa omaa
arvomaailmaani. En enää hakisi mihinkään, joka ei vastaisi sitä.
Vaisala pelasti myös ihmishenkiä tekemällä muun muassa tulvavaroitusjärjestelmiä
ja säätutkia, jotka ennakoivat myrskyjen tulemista. Tutkatiedon perusteella
pystytään antamaan sää- ja evakuointivaroituksia, ennakoimaan.
– Pystyin ajattelemaan, että olen osa kokonaisuutta, joka tekee tolkullista
hommaa eikä esimerkiksi vain haaskaa luonnonvaroja, Ahlgren toteaa.
– Olin ollut pitkään
Vaisalassa, ja halusin muutosta. Nykyisessä ICOS:n viestintäjohtajan työssäni
kiinnosti se, että voin vetää tiimiä. Iso plussa oli se, että organisaatio
tekee ilmastonmuutosasioita.Oli mielenkiintoista vaihtaa toisentyyppiseen
tutkimusmaailmaan.
Lisää faktoja, vähemmän huuhaata
Mitä ICOS sitten tekee? Icosissa mitataan hiilen kiertoa ilman, maan ja merien välillä; esimerkiksi hiilidioksidipäästöjä ja hiilinieluja. Ahlgrenin mukaan tavoitteena on mahdollistaa entistä nopeampaa ja parempaa tutkimusta niin, että havaintotieto on käyttökelpoisempaa: Asioita tutkitaan samalla tavalla samoilla standardeilla 13 eri Euroopan maassa 150 mittausasemalla. Asemia on muun muassa metsissä, soilla, ilmakehässä ja merissä.
– Julkaisemme tietoa kaikille avoimesti. Viestin globaalisti, Ahlgren kertoo.
– Mun tehtävänä on yrittää saada järkevin keinoin ICOS:n data tutkijoiden tietoon globaalisti, että he löytävät ja käyttävät sitä hyväkseen. Teen viestintäkampanjoita, hoidan sisäistä viestintää keskustelualustallamme niin, että eurooppalaiset tutkijat tietävät seuraavat steppimme. Kanaviamme ovat weppisivut, oma tiedekonferenssi, painotuotteet, uutiskirjeet ja sosiaalisen median kanavat.
– Icos on noin 500 tutkijan verkosto, ja viestimme myös ilmastotutkijoille ja -toimijoille muualla maailmassa. Lisäksi viestimme myös EU-virkamiehille ja muille poliittisten päätösten osallistuville. Tarkoituksena on tuottaa hyödyllistä tietoa, jonka mukaan voi tehdä päätöksiä luotettavaan tietoon perustuen.
– Viestimme jonkin verran myös kaikille kansalaisille. Kannamme kortemme kekoon ilmastonmuutosviestinnässä, jotta saamme lisättyä faktoja ja vähennettyä huuhaata.
Järvikaloja,
tuulisähköä ja biokaasua
Parasta Ahlgrenin työssä on se, että se on haasteellista:
– Siinä tekee tärkeän asian eteen työtä hyvän yhteisön kanssa. Haastavuus tekee
siitä mielenkiintoista. Tiedeyhteisö antaa oman mausteensa asiaan, koska se on
kriittistä ja vaativaa. Kaikki tekevät työtä sydämellä, mikä on hienoa.
– Tieto lisää todellakin tuskaa ilmastonmuutoksesta puhuttaessa. Kun olen juuri töissäni tekemisissä ilmastonmuutoksen kanssa, näen synkät kuvat.
– Pyrin itse perheeni kanssa pienentämään hiilijalanjälkeä syömällä kasvispainoitteisesti. Käytämme myös järvikaloja. Asumme kerrostalossa, joka on hyvä asia ilmaston kannalta. Käytämme tuulisähköä ja automme toimii biokaasulla. Vastustan lähtökohtaisesti myös kaiken uuden ostamista, koska siitä tulee lisää tavaraa säilöttäväksi. Mutta en ole missään extreme-henkilö; voin esimerkiksi syödä joskus pihvinkin.
Luonto lieventää stressiä
Partio on Katri Ahlgrenin pitkäaikainen harrastus lapsesta lähtien. Pienestä partiotytöstä hän päätyi nuorena aikuisena muutamaksi vuodeksi Pääkaupunkiseudun Partiolaisten piirinjohtajaksi, partion isoimpaan luottamustoimeen.
– Partio on syventänyt luontosuhdettani. Tuli mentyä kaikkiin hienoihin paikkoihin, koettua ja oltua luonnossa. Harrastuksen kautta tutustuin sellaisiin ihmisiin, jotka vaikuttivat ajattelutapaani muun muassa ympäristö- ja luontoasioissa. Partio on suuri liike, sillä on volyymia. Partio kasvattaa nuoria toimimaan itselleen tärkeiden asioiden eteen. Siellä ihmiset ensinnäkin haluavat toimia, ja sitten vielä pystyvät edistämään asioita, koska ovat tottuneet tekemään yhdessä. Koska partiossa vahvana elementtinä on luonto ja ympäristö, niin monet haluavat toimia sen eteen. Harrastuksella on siten yhteiskunnallista merkitystä.
– Luonnossa minulle on tärkeää, että se on lähellä ja että sinne pääsee kohtuullisen helposti. Ympäristösuhteeni on monimuotoistunut vuosien varrella. Nyt näen enemmän kauneutta pienimmissäkin asioissa kuin nuorena. Luonto antaa tasapainoa hektiseen elämään ja lieventää stressiä, Katri Ahlgren tuumaa.
