19-vuotias Jakob Samuel on nuori mies, joka on omistanut elämänsä kirkon palvelemiselle ja uskonsa syventämiselle. Hän on syntynyt Oulussa ja kasvanut Etiopian ortodoksisen kirkon parissa. Uskonnolliset perinteet ovat muovanneet hänen elämänsä perustan.
Jakob Samuel on perheensä esikoinen. Hänen äitinsä nimi on Rebka ja isänsä Samuel, ja perheeseen kuuluu yhteensä neljä lasta. Etiopiassa ihmisistä puhutaan vain etunimellä, koska sukunimi tulee suoraan isän etunimestä.
Lapsuudesta asti Jakobin elämää ovat ohjanneet kristilliset arvot ja kirkon perinteet.
”Uskonto on minulle elämän perusta. Olen kasvanut Etiopian ortodoksisessa kirkossa, ja sen rukoukset ja traditiot ovat muovanneet elämäni perustan. Uskoni antaa minulle voimaa ja ohjaa elämääni Jumalan tahdon mukaisesti,” Jakob kertoo mietteliäänä.
Jakobin matka diakoniksi ei ollut sattumaa. Hän oli jo nuoresta lähtien kiinnostunut kirkon tehtävistä ja unelmoi diakonin roolista. Viisi vuotta sitten hänet vihittiin diakoniksi, ja siitä lähtien hän on palvellut kirkkoa omistautuneesti.
”Diakonin tehtäviin kuuluu muun muassa osallistuminen jumalanpalveluksiin diakonin roolissa, papin avustaminen, saarnaaminen, liturgian järjestelyt sekä esimerkillinen käyttäytyminen. Nuoret voivat osallistua kirkon toimintaan esimerkiksi laulajina, diakoneina, lasten opettajina ja opetuksiin osallistujina,” Jakob kertoo.
Vaikka Jakob kokee, että uskonnon perinteet säilyvät hyvin nuoremman sukupolven keskuudessa, hän korostaa, että tämä vaatii yhteistyötä kirkon ja vanhempien välillä.
”En koe haasteita uskonnollisen identiteetin säilyttämisessä. Olen kasvanut kirkossa, ja kirkko on olennainen osa elämääni,” hän sanoo.
Kirkollinen elämä ja armeijan velvollisuudet
Elämän tasapainottaminen on joskus haastavaa. Armeijan ja diakonin tehtävien yhdistäminen ei ole aina helppoa.
”En ole aina päässyt jumalanpalveluksiin, ja kaipaan usein kirkkoa ollessani armeijassa,” hän myöntää. Silti hän uskoo löytäneensä tavan yhdistää moderni elämä kirkollisiin velvotteisiin. ”Minulla on selkeä päiväjärjestys, teen asiat järjestyksessä ja varaan aikaa kaikelle tärkeälle. En käytä liikaa aikaa sosiaalisessa mediassa, koska en pidä sitä tarpeellisena,” Jakob kertoo.
Kirkkolauluilla on erityinen paikka Jakobin sydämessä. ”Kuuntelen niitä päivittäin esimerkiksi bussimatkoilla ja lenkeillä, ja kotona harjoittelen ja laulan diakonien lauluja”, hän kertoo hymyillen. Laulaminen on hänelle tapa vahvistaa hengellisyyttä ja yhteyttä kirkon perinteisiin.
Suomessa asuu arviolta noin 1500–2000 etiopialaista, ja määrä on kasvanut viime vuosina. DVV ei julkaise tarkkoja tietoja yksittäisten uskonnollisten yhdyskuntien jäsenmääristä, mutta Helsingissä toimivan Debre Amin Abune Tekle Haymanot -ortodoksikirkon mukaan Suomessa seurakuntaan kuuluu yli 500 henkilöä. Jakob on yksi heistä.
Liturgiassa Jakob käyttää Ge’ezin kieltä, jota hän ymmärtää käännösten avulla. Ge’ez on vanha etiopialainen kieli, jota käytetään Etiopian ortodoksisen kirkon jumalanpalveluksissa, rukouksissa ja pyhissä teksteissä. Jakob kertoo haluavansa syventää Ge’ezin kielitaitoaan tulevaisuudessa.
Tulevaisuudessa Jakob haaveilee edelleen kehittyvänsä kirkollisessa roolissaan. ”Haluaisin kehittyä eteenpäin kirkollisessa roolissani ja opettaa Jumalan sanaa ihmisten edessä. Jumalan salliessa haluaisin jonain päivänä ryhtyä papiksi,” Jakob sanoo toiveikkaana.
Teksti ja kuvat: Martha Belay Workenh
