Tomi Hakasalo, 27, on löytänyt viimein lopullisen kutsumuksensa ammatillisesti. Sisäinen veto tarinankerrontaan johdatti hänet nykyisten, ammatillisten unelmiensa piiriin. Hyvinkäällä perustuksensa rakentaneella nuorukaisella tavoitteet ovat selvät.
Nykyhetki on monien osien summa
– Kyllähän tarinankerronta on aina kiinnostanut minua elementtinä, aina sieltä varhaisesta lapsuudesta saakka. Välillä on ollut taukoja tietenkin, mutta ainahan se on kieltämättä mukana kulkenut. Koen sen isoksi osaksi minuuttani, kertoo Tomi Hakasalo varmasti lounaspöydän takaa.
Lapsuuden ja nykyajan väliin mahtuu monenlaisia kokeiluja, jotka kaikki olivat omiaan rakentamaan suuntaviivoja kohti nykytilaa.
– Oli pakko palata takaisin mielenkiintojeni pariin, koska kaikki muu tuntui aina yksinkertaisesti väärältä.
Opiskelupolku kohti tavoiteammattia on laaja, mutta suoraviivainen: Laajasalon kirjoittajalinjan jälkeen taitoja kehitettiin edelleen Kriittisen Korkeakoulun luovan kirjoittamisen linjalla. Näihin vuosiin mahtuu kirjallisia kokeiluita, romaanikäsikirjoituksia, valtavaa kehittymistä, sekä yksi julkaistu runokokoelmakin.
– Kävin vielä toistamiseen pyörähtämässä Laajasalossa, tällä kertaa elokuvan puolella, jonka jälkeen aloitin lähestymään eri tuotantoyhtiöitä Suomessa, Tomi valaisee.
Esiteltyään itsensä kymmenille elokuva-alan yhtiöille, yhdestä lopulta tärppäsi. Juha Lehtolan ja Tiina Lymin perustama East Film Oy uskoi nuoren miehen potentiaaliin ja taitoihin, ja antoi mahdollisuuden.
– Olen työskennellyt nyt lähes puolentoista vuoden ajan niin kuukausipalkallisena, kuin osa-aikaisena käsikirjoitusassistenttina. Yhdessä Juha Lehtolan olen päässyt työstämään tulevaa rikossarjaa. Tämä on todella uutta ja kiehtovaa, koska kyseessä on itselleni täysin koskematon genre.
Hauskanpitoa ja luovaa työtä, hyvässä suhteessa
Miellyttävimmät puolet ammatissa ovat selvät: monille töille ominainen konemaisuus puuttuu täysin.
– Tätä voisi parhaimmillaan kutsua tietynlaiseksi hauskanpidoksi. Ja tätähän se luova työ onkin parhaimmillaan: ei stressaa samalla tapaa kuin liikenteenohjaus tai postin jakaminen, Tomi naurahtaa.
Ammatillista tyydytystä tuottavat myös ongelmanratkaisu sekä oivallukset pitkän rämpimisen jälkeen.
– Jos keksit loistavan repliikin, saattaa se todellakin sytyttää koko päiväksi.
Auringolla on myös pimeä puoli
Käsikirjoittaminen vaatii kovaa kanttia: ongelmat tarinassa tulevat väistämättä mukaan kotiin. Jos ratkaisua ei synny, jää se päähän pyörimään.
– Ei tämä mitään kellokorttityötä ole. Täytyy jatkuvasti pysyä perillä siitä, missä tarinankerronnallisesti kuljetaan. Sinun täytyy todella tietää, mitä olet tekemässä, toteaa Hakasalo tuimana.
Prosessit vievät valtavasti aikaa, ja pitkäjänteisyyttä vaaditaan. Tekstiä täytyy jaksaa editoida pienintäkin yksityiskohtaa myöten, vaikka se veisi hulluuden partaalle. Raha ei elämiseen irtoa helpolla, rahoitus projekteihin on kerättävä jostain. Vuokrat eivät maksele itseään. Töitä on oltava valmiina tekemään, ja paljon.
Uhkakuvia, onko niitä?
Ala on todella kilpailtu. Jokaista menestyjää kohti löytyy sata epäonnistujaa.
– Jos piruja täytyy maalailla, niin kyllä tässä klassisilla kauhukuvilla mennään: tuoppiin sylkeminen katkeroituneena ja epäonnistuneena taiteilijana.
Keinot katastrofin välttämiseen kuitenkin löytyvät. Jos sinut on valjastettu rohkeudella, päämäärätietoisuudella, sinnikkyydellä että järjellä, todennäköisesti pärjäät ongelmitta. Yksi vaadittava ominaisuus on kuitenkin yllättävä:
– Täytyy jaksaa myös laiskotella ja olla vaan. Eivät ideat hälinässä synny. Yksin oleminen on hyvää polttoainetta jutuille, avaa Tomi prosessia. Itsensä jatkuva haastaminen ja kyseenalaistaminen ovat omiaan muovaamaan ammattilaisia.
– Egoistiset tärkeilijät, jotka eivät suostu oppimaan uutta, eivätkä välitä seurata maailmaa, putoavat yleensä pois leikistä.
Keskeneräisyys on tärkeää.
– Jos olet jo valmis, mitä sitten on oikein enää tehtävää? Toteaa Hakasalo suoraan.
Tulevaisuus on kirkas
Visio on selvä: tavoitteena on pyrkiä kohti isompia projekteja, ottaen samalla vastuullisempaa roolia. Jos leivän saa pöytään tarinankerronnalla, on jossain onnistuttu.
– Lyhyitä ja pitkiä elokuvia, tv-sarjoja, romaaneja. Kaikki nämä ovat tavoitteenani tulevaisuudessa.
Loppukaneettia?
Muoto seuraa tarkoitusta.
