Sunnuntaina moni suuntaa kuohuvaa juoden piknikille Mantan patsaan kautta. Mutta millainen juhla vappu on ollut historian saatossa? Pyhän Valburgin muistopäivästä nimensä saanutta vappua on juhlittu muun muassa tapellen, lehmänkelloja soitellen ja marssien.
Suomessa vappua pidettiin 1800-luvulla kesänaloitusjuhlana. Karja päästettiin ensi kertaa laitumelle ja lapset soittivat lehmänkelloja karjaonnen varmistamiseksi. 1800-luvun lopussa vappua juhlittiin myös railakkaasti ja paikoittain väkivaltaisestikin, esimerkiksi Tampereen tehdastyöläiset ja käsityöläiset kokoontuivat kaupungin keskustaan tappelemaan. Kaupunkilaisten kyllästyttyä jokavuotisiin joukkotappeluihin, keksittiin vapun päivälle kävelyretkiä ja konsertteja.
Huonoista työoloista työväen juhlaksi
Työväen juhlaksi vappu muuttui vuonna 1886, kun Yhdysvalloissa ammattiliitot aloittivat lakon pitkien työpäivien ja vaarallisten työolosuhteiden takia. Tämä johti väkivaltaistenkin käänteiden jälkeen kahdeksantuntiseen työpäivään. Tapahtuman myötä toukokuun ensimmäisestä päivästä tuli työväen juhlapäivä ja kymmenissä maissa virallinen vapaapäivä.
Suomessa on järjestetty selvästi poliittisia vappumarsseja vuodesta 1898 lähtien. 1900-luvulle tultaessa työväki alkoi marssia laajempien yhteiskunnallisten ja sosiaalisten epäkohtien parantamiseksi. Marsseilla muun muassa vaadittiin yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Erityisesti 1970-luvulla vappumarsseille saattoi osallistua jopa kymmeniä tuhansia ihmisiä, mutta 2000-luvulle tultaessa marsseille osallistujien määrät olivat laskeneet huomattavasti.
Vaikka vapusta tuli työväen juhla jo 1800-luvun lopulla ja vapaapäivä kymmenissä maissa, Suomessa vapusta tuli virallinen vapaapäivä vasta vuonna 1944. Liputuspäivä vapusta tuli vuonna 1979.
Norjassa punaviinin voimin ja Ruotsissa kokot roihuten
Länsinaapurimme Ruotsi ja Norja juhlivat myös vappua, mutta hiukan erilaisin perintein.
Ruotsissa juhlinta vaihtelee paikkakunnittain, toisaalla poltetaan vappukokkoja ja toisaalla hoilataan kevätlauluja. Samoin kuin Suomessa, myös Ruotsissa alkoholin myynti lisääntyy reippaasti.
Norjassa vappua juhlitaan hillitymmin Suomeen ja Ruotsiin verrattuna. Vappua norjalaiset viettävät piknikillä käyden ja marssien. Perinteinen vappujuoma Norjassa poikkeaa suomalaisten suosimasta kuohuviinistä, sillä norjalaiset ovat punaviinikansaa ja juhlivat vappunakin punaviinin voimin.
Opiskelijoiden juhlaperinteet nykyään isossa osassa vappua
Nykypäivänä vanhemmat vapun perinteet ovat jääneet monin paikoin historiaan, ja vappu tunnetaan työväen juhlana lähinnä nimellisesti. Vappua pidetään usein opiskelijoiden juhlana ja sitä aletaan viettää opiskelijoiden kesken jo hyvissä ajoin. Esimerkiksi Otaniemessä tunnelman nostatus aloitetaan jo pari viikkoa ennen pääpäivää. Ohjelmasta löytyy muun muassa kaljakrokettiturnaus ja wappufestarit.
Vappuaattona opiskelijat kokoontuvat valkolakit päässä sankoin joukoin ensin pesemään ja sen jälkeen lakittamaan Havis Amandan, tunnetummin Mantan patsaan. Perinne alkoi epävirallisesti vuonna 1909 ja virallisesti patsasta on lakitettu vuodesta 1951. Havis Amandan lakittaa tänä vuonna Aalto-yliopiston ylioppilaskunta.
Lakituksen jälkeen – satoi tai paistoi – suunnataan piknik-korit täynnä vappuherkkuja ja kuohuvaa läheisiin puistoihin jatkamaan juhlintaa. Vapun jälkeen herätään taas roskaisiin puistoihin ja lehtien otsikot täyttyvät juhlakansaa toruvista otsikoista.
Teksti ja kuvat: Sanni Kylliäinen
