Tampereen Ilves on perinteikäs liigaseura, joka varmasti herättää tunteita monella lätkäfanilla Suomessa ja etenkin Tampereella.
Varmasti monella kiekkoihmisellä on vieläkin tuoreessa muistissa Ilveksen taaperrus kymmenen vuoden takaa. Silloin Ilves-fanit kävivät läpi vaikeita hetkiä.
Alkusysäys oli liigakarsinnat 2010, Jokipoikia vastaan. Tuolloin Ilves päihitti joensuulaiset otteluvoitoin 4-1.
Vuoden 2010 liigakarsintojen jälkeen Ilves karsi vielä kahdesti. Ensiksi keväällä 2012 Sporttia vastaan, ja seuraavan kerran 2013 Jukureita vastaan.
Ilves säilyi sarjassa selvittäen karsinnat, joka vuosi voitoin 4-1.
Isoin yksittäinen asia Ilveksen syöksykierteessä oli vaikeudet talousasioissa. Vuonna 2016 Ylen uutisessa kerrottiin Ilveksen tehneen viimeisen viiden vuoden ajan tappiota yli 2 miljoonaa euroa. Syitä suuriin tappioihin selitti talousasioiden hoitaminen vasemmalla kädellä. Ilveksessä oli pitkään epäonnistuttu budjetoinnissa. Urheilullinen menestys oli ollut myös vaatimatonta monta vuotta. Tämä toki näkyi yleisömäärässä ja sitä kautta kassassa.
Vuonna 2013 saatiin monen Ilves-kannattajan toiveikkuus heräämään, kun uutisoitiin pääomistaja Vincent Manngardin myyneen yli 20 vuoden omistajajakson jälkeen seura Monacossa asuneelle Marko Sjöblomille.
Sjöblom oli uusi tuulahdus.
Hän oli monelle Ilveksen kannattajalle kuin joulupukki, jonka tuloa oli odotettu. Manngard ja Sjöblom olivat tehneet esisopimuksen. Tarkoituksena oli perehdyttää Sjöblom talon tapoihin seuraavan kuuden kuukauden aikana, ja tämän jälkeen piti tehdä lopullinen sopimus.
No näin ei tapahtunutkaan.
Saman vuoden lokakuussa saatiin lukea kauppojen peruuntumisesta. Ilveksen tiedotteessa kauppojen peruuttamista perusteltiin mm. omistusjärjestelyjen hitaalla etenemisellä ja talouden vakauttamiseen liittyvillä ongelmilla.
Tässä kohtaa monella kannattajalla meni totaalisesti hermot.
Seuran rämpiminen oli kestänyt monta vuotta ja Manngardilla ei ollut todellista tahtoa panostaa seuraan täysillä. Ulospäin tämä näyttäytyi tekohengityksenä, jossa Ilves pysyi liigassa mutta ilman mahdollisuuksia menestyä. Uuden omistajan tuleminen oli nostattanut faneissa ajatuksia siitä, että olisiko tämä nyt se hetki, kun suunta muuttuu ja Ilves palaisi paikalleen liigan isojen joukkoon.
Mutta näin ei tapahtunut.
Monella kävi mielessä sanonta ”Leuka rintaan ja kohti uusia pettymyksiä”.
Ilveksen palaa jälleen uskottavaksi
Mennään ajassa eteenpäin vuoteen 2017.
Ilveksen menestys oli ollut vaatimatonta. Paras sijoitus Ilveksellä oli ollut runkosarjassa viimeiseen neljään vuoteen sija 10. Juuri vuonna 2017 joukkue yllätti kaikki pistämällä Tapparan todella tiukille. Sarja meni lopulta seitsemänteen osaotteluun. Ja mikä hienoa, Tamperelainen yleisö oli liekeissä ottelusarjasta. Pelit oli loppuunmyytyjä ja kaupungilla riitti pöhinää kiekosta. Lopulta Tappara oli parempi voitoin 4-3 ja paineli tiensä suomenmestariksi.
Mutta tapahtui sitä samana vuotena muutakin merkittävää. Nimittäin helmikuussa saatiin lukea että Ilves oli vihdoinkin myyty!
Ostajien joukosta löytyi pitkän linjan Ilvesläisiä. Muun muuassa Risto Jalo, Tuukka Rask ja Jyrki Lumme. Manngard myi lopulta Ilveksen muodollisella hinnalla, joka oli yksi euro. Samalla hän myös antoi velkoja anteeksi lähes miljoonan euron edestä.
Omistajavaihdoksen jälkeen seura on tehnyt tasaista kasvua. Joukkue on menestynyt pelillisesti paremmin, saavuttaen mm. pronssin kaudelta 2021-2022. Lisäksi Ilves on saanut tehtyä hyviä pelaajahankintoja. Esimerkiksi juuri kauteen 2021-2022 Ilves oli naarannut edellisen kauden pistepörssin voittajan Petri Kontiolan.
Haastattelussa Ilveksen toimitusjohtaja Risto Jalo avaa näkemyksiään siitä, miksi Ilves on noussut nyt näin suureksi mitä se nyt on.
– Siihen kuuluu monta asiaa.
– Kaikki lähti siitä, että saatiin ensimmäiseksi pelastettua yritys, ja sitä kautta saatiin luottamus faneihin ja yhteistyökumppaneihin.
Jalo myös mainitsee, että tämän pohjalta on saatu kannattajat liikkeelle.
Hänen mukaansa Ilveksellä on ollut aina vankka tuki, mutta toki kun urheilullista menestystä ei tullut pitkään aikaan, niin moni kannattaja myös kyllästyi.
Uudesta areenasta puhuttaessa nousee esille, että Ilveksessä on onnistuttu luomaan itse sarjapelistä hyvä tapahtuma. Vaikkei olisikaan ”jääkiekkofriikki” voi silti nauttia ottelutapahtumasta, hän kertoo.
Ilveksellä on nyt ollut viime vuodet nousukautta. Yleisö on löytänyt hallille sankoin joukoin, pelillinen menestys ollut vakuuttavaa ja yhteistyökumppanit ovat olleet vahvasti mukana. Mitä Ilves aikoo tehdä, jotta nämä asiat toimivat tulevaisuudessakin?
– Jatketaan samaan malliin ja pyritään pitämään joukkue kärkikikahinoissa. Pidetään myös hyvää huolta kumppaneista ja asiakkaista, jotka areenalla on. Huolehditaan siitä, että he viihtyvät. Ja kokevat, että heitä arvostetaan ja palvellaan hyvin.
Mitä tavoitteita Ilveksellä on organisaationa tulevaisuudessa?
– Tavoitteena tulevaisuudessa on: urheilullinen menestys ja kannattava liiketoiminta. Taloudellinen menestys mahdollistaa, että tulevaisuudessa pystyy kehittämään toimintaa entisestään.
Näin toimittajan näkökulmasta on mielenkiintoista nähdä, mihin Ilveksen tie vielä vie. Voisikohan tämä olla se kevät, kun Ilves nappaisi sen kirkkaimman. Sitä ovat seuran kannattajat odottaneet jo vuodesta 1985.
Teksti: Lauri Kurki
Etusivun kuva: Wikimedia Commons, kallerna, Creative Commons Attribution-Share Alike 4.0 International
