Kriisejä tulee ja kriisejä menee. Niistä selviäminen on osa Helsingin tarinaa. Stadin Friiduksi valitulla Laura Kolbella on vahva usko kotikaupunkinsa selviytymiskykyyn.
Stadin Slangi ry valitsi viime kesäkuussa historian tutkija professorin Laura Kolben vuoden 2020 Stadin Friiduksi. Stadin Friidu ja Kundi on valittu jo 25 vuoden ajan ja perinteisesti valinnat julkistetaan Helsinki-päivänä 12.6. Stadin Kundiksi nimettiin tänä vuonna näyttelijä, ohjaaja Jaakko Saariluoma.
Bogotassa Kolumbiassa syntynyt Kolbe asui lapsuutensa Helsingissä, paria ensimmäistä vuotta lukuun ottamatta. Sittemmin hän on asunut ulkomailla useampaan otteeseen. Identiteetiltään hän kokee olevansa ennen kaikkea urbaani helsinkiläinen.
– Helsingissä kiehtovaa on tietynlainen avoimuus. Se on nuori kaupunki eurooppalaisittain ja pyrkii olemaan dynaaminen ja modernin kehityksen kärjessä. Vaikka Helsinki on hallintokaupunki, se ei osaa olla siitä oikein ylpeä. Meri puolestaan on Helsingin kirous ja rikkaus, jota emme vielä ihan täysimääräisesti osaa hyödyntää, Kolbe toteaa.
– Helsingissä parasta on kerrostumat. Se on kiehtova sekoitus, jossa näkee kaikkea: niin kaupungin arkkitehtuurissa, kaupunkisuunnittelussa kuin elämäntavassakin. Helsinki on sulatusuuni täynnä junan tuomia, mikä toisaalta yhdistää meitä helsinkiläisiä. Me kaikki täällä vielä harjoittelemme kaupunkielämän aakkosia, kuvailee Kolbe kotikaupunkiaan.
Helsinki selviää aina kriiseistään
Kolbe on tunnettu Helsingin historian asiantuntijana ja keskustan edustajana Helsingin kaupungin valtuustossa. Hän toimii Helsingin yliopistossa Euroopan historian professorina. Kolbe uskoo, että Helsinki tulee selviytymään koronakriisistä hyvin. Kaupunki on aina selvinnyt kriiseistään historian jatkumossa. Olipa kriisi sitten kulkutauti, pula-aika, nälänhätä, sota tai sisällissota, kaupungintalolla on aina kääritty hihat ylös ja ryhdytty tarvittaviin toimenpiteisiin.
– Historia on osoittanut, että Helsingillä on alttius selvitä kriiseistä hyvin. Meillä on hallintokoneisto, virkamiehet ja poliitikot, joilla on aika vahva tietämys ja valmiudet hoitaa poikkeusaikoja. Kaupungintalon seinien sisällä on selkeästi sellaista hiljaista tietoa, millä kriiseistä selvitään, toteaa Kolbe.
– Helsinki ei pienistä hätkähdä, sillä se on syntynyt sodan ja kriisien saranakohdissa. Se on aina myös hyötynyt tällaisista dramaattisista rytmin vaihdoksista, Kolbe sanoo.
– Viime aikoina on käyty keskusteluja siitä, miten kantakaupunki selviää, kun kuluttaminen ja liikkuminen on vähentynyt. Mutta näin oli sota-aikanakin, kunnes tuli uudet paremmat ajat ja lähdettiin taas liikkeelle. Aina kriisiaikoina toiset häviävät ja toiset voittavat. Aina myös avautuu uusia mahdollisuuksia rakentaa kaupunkia ja sen kulttuuria, Kolbe muistuttaa.
Kuvat: Tuija Tervo