Rajojen rikkojat tuo ensimmäistä kertaa yhteen 1800-luvulla Saksassa opiskelleiden ja työskennelleiden naistaiteilijoiden töitä. Näyttelyn voi nähdä Ateneumissa 24. elokuuta asti. Nykypäivän naistaiteilijoiden asema on melko paljon tasa-arvoisempi kuin ennen, koska 1800-luvun pioneerit raivasivat tietä tuleville sukupolville. 

1800-luvulla naistaiteilijoiden piti matkustaa ulkomaille, kuten Saksan Dusseldorfiin, Dresdeniin, Muncheniin ja Berliiniin saadakseen parempaa koulutusta. Matkustaminen oli siihen aikaan hidasta ja vaativaa ja se vaikutti myös teosten aiheisiin. Maisemat, kukat, asetelmat ja muotokuvat ovat yleisiä aiheita näiden taiteilijoiden töissä, osin myös siksi, että tietyt aiheet olivat naisilta kiellettyjä. Esimerkiksi alastontutkielmia ja historiallisia aiheita ei yleensä pidetty naisille sopivina.

Anna-Marie Pennonen kuratoi Rajojen rikkojat-näyttelyn.

Käytyään Berliinissä fighting for visibility -nimisessä näyttelyssä, kuraattori Anne-Maria Pennonen alkoi miettimään, missä 1800-luvun saksalaiset naistaiteilijat ovat eri museoissa, sillä hän ei nähnyt heidän teoksiaan ja tunsi vain muutaman nimen entuudestaan.

Rajojen rikkojat -näyttelyssä on taustalla tutkimusprojekti, joka alkoi jo vuonna 2019. Mukana on ollut ruotsalaisia, norjalaisia, tanskalaisia, virolaisia, puolalaisia ja saksalaisia tutkijoita.

Näyttely herättää kysymyksen, miksi näin upeita maalauksia ei olla näytetty aikaisemmin.

Tutkimuksen lisäksi Pennonen ajatteli tästä syntyvän myös kiinnostavan näyttelyn: näiden taiteilijoiden töitä on harvemmin esillä, osaa ei ole esitetty Suomessa koskaan. Näyttelyssä esiintyykin yli 50 taiteilijan töitä. Pohjoismaista, Baltiasta, Saksasta ja Puolasta näyttelyyn valittuja taiteilijoita yhdistää se, että he opiskelivat ja työskentelivät Saksassa 1800-luvulla.

Teksti ja kuvat: Karim Gandara

Lue tämä juttu ja monta muuta toukokuun 26. päivä julkaistavassa Toive-lehdessä!