Viidesosa suomalaisista katsoo usein kauhuelokuvia. Ihmisiä vetää kauhun pariin pelon tunteesta nauttiminen. Parhaimmissa elokuvissa pelon ilmapiiriä rakennetaan taitavasti leikittelemällä aivojen toiminnalla.
Kauhuelokuvat ovat kiehtoneet ihmisiä jo yli sadan vuoden ajan. Suomalaisista kauhuelokuvia katsoo Kantar Sifonin kyselytutkimuksen mukaan usein tai erittäin usein 20 prosenttia. 52 prosenttia katsoi niitä joskus. Tutkimus julkistettiin lokakuussa 2020.
Neurotieteen ja psykologian näkökulmasta on ainakin neljä syytä, miksi ihmiset nauttivat kauhuelokuvien katsomisesta ja pelon tunteesta. Ensinnäkin osa ihmisistä etsii aistikokemuksia ja on hyvin elämyshakuisia. Toiseksi pelko on voimakas tunne, joka eroaa arjen tasaisuudesta, mikä saattaa tuntua jopa hyvältä. Kolmanneksi elokuvan katselu yhdessä muiden kanssa täyttää ihmisen sosiaalisuuden tarpeita. Lisäksi ihmisiä kiinnostaa luonnostaan kaikki epätavallinen.
Aivotutkija: Pelko voi tuntua fyysisesti mukavalta
Pelon tunnetta tutkiva Turun yliopiston nuorempi aivotutkija Kerttu Seppälä kertoo, että kauhuelokuvat ovat keino nähdä ja kokea, mitä arjessa ei voi muuten kokea.
”Kauhuelokuva on hetkellinen matka jännittävään ja kauhistuttavaan. Sellaiseen tilanteeseen, mitä ei reaalimaailmassa voisi koskaan kokea. Tämä matka saattaa tuntua tosi hyvältä. Aivotursomme yhdistää jännityksen ja pelontunteen, ja se saattaa tuntua kiihtymyksenä. Pelko kutittelee vatsanpohjassa, jännittää ja innostaa, ja se saattaa tuntua fyysisestikin mukavalta. Jos elokuvan jakaa ystävien kanssa, siitä tulee vieläkin nautittavampaa,” Seppälä kertoo.
Pelko tuntuu hyvältä. Tämän vahvistavat myös kauhuelokuvien fanit Turkka Kylliäinen ja Jarkko Rissanen.
”Silloin, kun kulutan kauhuelokuvan, katson sen pelkäämisen tarpeeseen. Haluan jännittyä. Haluan päästä tarinaan sisään, ja haluan säikähdellä ja jännittää yhdessä elokuvan kerronnan kanssa. Kauhuelokuvan valitsen ehkä juuri siitä syystä, että lapsena päätin, että jännittäminen ja pelkääminen elokuvissa on kivaa,” kertoo Rissanen.
”Katson kauhuleffoja saadakseni pelkosäväreitä. Tykkään elokuvista, missä on sellainen piinaava tunnelma, joka kouraisee vatsan pohjasta, eikä välttämättä uskalla edes katsoa, mitä tapahtuu,” myöntää Kylliäinen.
Hyvä kauhuelokuva leikittelee aivojen toiminnalla
Kerttu Seppälä oli tutkijana mukana vuosi sitten Turun yliopistossa valmistuneessa valtakunnallisessa PET-keskuksessa tehdyssä tutkimuksessa, jossa tutkittiin pelon aiheuttamia reaktioita aivoissa. Tutkimuksessa tutkittavat henkilöt katsoivat kauhuelokuvia samalla, kun heidän aivojensa hermoverkkojen toimintaa mitattiin toiminnallisella magneettikuvauksella. Tutkimustulosten mukaan taitavasti tehdyt kauhuelokuvat leikkivät taitavasti aivojen toiminnalla.
”Ihmisen aivoissa on kaksi pääjärjestelmää, jotka aktivoituvat, kun ihminen katsoo kauhuelokuvia. Ne vuorottelevat kauhuelokuvan katsomisen aikana. Toinen järjestelmä säätelee niin sanotusti järjellä pelon tunnetta ja toinen järjestelmä ohjaa meitä automaattisesti taistele tai pakene -tilaan, silloin kun pelko on hyvin voimakas eikä järjen ääni enää kuulu. Laadukas kauhuelokuva osaa hyödyntää näitä molempia mekanismeja vuorotellen,” kertoo Seppälä.
Ennakoimaton säikäytys ylläpitää pelkoa
Hyvin rakennetuissa kauhuelokuvissa osataan hyödyntää säikäyttämistä. Jos pelkoa ja jännitystä kasvatetaan oikein, katsoja virittyy vaaraan ja aavistaa, että kohta tapahtuu jotakin ikävää. Kun jännitys tämän jälkeen puretaan esimerkiksi voimakkaalla äänellä tai äkillisellä liikkeellä, katsoja kokee säikähdyksen voimakkaana. Mutta koska ihminen oppii toistuvista asioista, se menetelmä menettää tehonsa, jos jokainen pelkoa kasvattanut kohta elokuvassa päättyy säikäytykseen. Kauhuelokuvan pitää tarjota aivoille ennakoimatonta ja laadukasta pureskeltavaa, että pelottavuus säilyisi.
Yleensä laadukasta pelkoa kauhuelokuviin saadaan aiheilla, jotka ovat reaalimaailmassakin pelottavia. Kun luontaisia pelkoja höystetään epätavallisella tai yliluonnollisella asialla, elokuvasta tulee aivoille tarpeeksi pelottava ja hyvin koukuttava, koska uudesta asiasta halutaan tietää lisää.
Hyvä kauhuelokuva vaatii visuaalisuuden lisäksi laadukkaan äänimaailman. Äänet ja musiikki ovat keskeisiä elementtejä pelon tunteen luomisessa.
”Ihmiset prosessoivat ääniä täysin automaattisesti ja aivot erottelevat pelkoa ilmaisevat tai niistä varottavat äänet hyvin nopeasti. Erityisesti korkeat äänet ovat sellaisia, että ne virittävät havainnoimaan tarkemmin ympäristöä ja valmistelevat kohtaamaan vaaraa. Tätä hyödynnetään myös kauhuelokuvissa,” Seppälä kertoo.
Kauhuleffojen kiehtova karmeus
Kuuntele ”Kauhuleffojen kiehtova karmeus” -äänidokumentti. Dokumentti tarkastelee kauhuelokuvia fanien sekä psykologian ja neurotieteen näkökulmasta. Siinä pohditaan, miksi kauhuelokuvia katsotaan, mikä niissä kiehtoo ja mikä merkitys äänellä on kauhuelokuvissa. Dokumentissa haastateltavana ovat kauhuleffafanit Turkka Kylliäinen ja Jarkko Rissanen sekä Turun yliopiston nuorempi aivotutkija Kerttu Seppälä.
