Synnytyspelkoon saa ensisijaisesti apua neuvolasta ja synnytyssairaalan poliklinikalta.
Synnytyspelkoihin on monia eri syitä joihin kuuluvat muun muassa komplikaatiot synnytyksessä, kipu, aikaisemmat synnytykset, muiden kokemukset, ennakoimattomuus, kontrollin menettäminen, huono kohtelu sekä traumoista nousevat pelot.
Nimetön asiantuntija kertoo, että synnytyspelon lieventämiseen on monia eri menetelmiä, esimerkiksi psykoedukaatio, yksilö- tai ryhmäinterventioita ja vertaistuki. Keskustelu on iso osa auttamista. Keskustelu esimerkiksi siitä, mitä synnytys sisältää sekä mitä rauhoittumis- ja rentoutumiskeinoja voi käyttää.
Suuri osa naisista hyötyy näistä menetelmistä.
Vaikeasta synnytyspelosta kärsii 6-14%, ja synnytyspelko on lisääntynyt huomattavasti.
Suunniteltu sektio
Sarah Silmukarille oli sovittu suuniteltu sektio
– Alussa jännitti ja läpi raskauden läpi oli vähän synnytyspelkoa, Sarah kertoo.
Sarah haki ensimmäisillä neuvolakerroilla apua, kun hän kertoi hoitajille, että synnytys mietityttää ja ajatukset ovat ajautuneet myös uniin. Siellä aloitettiin jutella synnytykseen liittyvistä asioista ja aika nopeasti raskauden puolessa välissä Sarah pääsi pelkopolille juttelemaan.
– Pelko oli omalla kohdalla sydänvian takia ja tiedostin myös lapseen kohdistuvat riskit, Sarah kertoo
Lopulta lääkärin kanssa päädyttiin suuniteltuun sektioon, koska se olisi hallitumpi tapa lähteä synnyttämään lasta.
Kun lapsivedet tulivat liian aikaisin, Sarah lähti sairaalaan.
Sairaalassa hänelle tuli ensimmäistä kertaa olo, että kukaan ei kuuntele. Lääkäri yritti painostaa synnyttämään alateitse, vaikka oltiin sovittu sektio. Väittely siitä tuli, mutta lopulta tehtiin sektio.
Synnytyksen jälkeen hoitajat kyselivät, onko jäänyt mitään hampaankoloon ja ei onneksi jäänyt, kun toinenkin raskaus myöhemmin sitten tuli.
Suomessa on 30 vapaaehtoista pelkopolin tukihenkilöä
Satu Sarparanta on pelkopolin tukihenkilö.
Satu kiinnostui ottamaan selvää synnytystavoista vuonna 2014 oman ystävän traumaattisen alatiesynnytyksen jälkeen. Hän soitti SYK:kiin ja kysyi onko mahdollista saada omakantaan lupaus sektioon, vaikka ei vielä ole edes raskaana, ja sieltä tuli kieltävä vastaus.
90-luvulla suunnitellun sektion sai diagnoosilla ahdas lantio ja 2000-luvun alussa pystyi jo saamaan diagnoosin synnytyspelko. Yhtäkkiä ahdaslantioisten naisten määrä tilastollisesti romahti.
Satu on toiminut yli 4 vuotta pelkopoli tukihenkilönä. Äiti ottaa häneen yhteyttä somessa. Satu menee mukaan pelkopolin vastaanotolle. Usein hän myös juttelee heidän kanssa kahvin äärellä muun muassa siitä, miksi äiti haluaa sektion. Sitä myöden ollaan kartalla siitä, mitä äiti haluaa.
Pelkopolilla nauhoitetaan sanelimella koko käynti äidin turvallisuuden takia. Vastaanotolla Satu on henkisenä tukena äidille.
– Ollaan sovittu, että äiti esimerkiksi nyökkää, jos tarvitsee sitä, että avaan suuni.
Suomessa on nykyään 30 vapaaehtoista pelkopolin tukihenkilöä. THL:n mukaan 1/10 äidistä on synnytyspelkoinen. Kaikki äidit eivät halua sektiota, vaan tarvitsevat rohkaisua synnyttämään alatien kautta.
Nykypäivänä Suomessa riippuu lääkäristä, saatko sektion vai et, mutta monia lääkäreitä löytyy jo, jotka antavat heti äidin tahdosta sektion ilman synnytyspelko diagnoosia.
Jos sinä tarvitset apua tai vinkkejä pelkopolille menoon, voit mennä katsomaan Satun tiktok tiliä @mustaajavalkoista.
Teksti : Emilia Olkkonen
Kuvat: Pixabay
