Tieto on valtaa, mutta nykyään se on myös helposti väärennettävissä. Ihmiset ovat taipuvaisia uskomaan tietoa, joka herättää vahvoja tunteita, kuten pelkoa, vihaa tai huolta. Mis- ja disinformaatio, eli väärä tieto ja tahallinen harhaanjohtaminen ovat nousseet merkittäviksi keskustelunaiheiksi nyky-yhteiskunnassa.
Disinformaatiossa oleellista on motiivi sen levittämiselle, sillä tavoitteena on vaikuttaa ihmisen ajattelutapaan. Misinformaatio on yhtälailla virheellistä tietoa, mutta ilman tarkoitusta johtaa harhaan. Ihminen voi jakaa esimerkiksi virheellisen uutisen, luulevan sen olevan totta.
Kun internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat muuttaneet tiedonvälityksen dynamiikkaa: väärän tiedon levittäminen on tullut entistä helpommaksi ja nopeammaksi.
Kuitenkin, vaikka me kaikki tiedämme, että disinformaatio on ongelma, ei ole aina itsestäänselvää, miksi ihmiset uskovat siihen. Mikä tekee ihmisten mielestä väärästä tiedosta houkuttelevaa ja uskottavaa?
Muistatko nähneesi videota, jossa kerrotaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin?
Disinformaatio, joka nojaa tunteisiin, voi levitä nopeammin ja laajemmin, koska tunteet tekevät tietystä sisällöstä muistettavampaa ja vaikuttavampaa. Muistatko nähneesi videota, jossa kerrotaan yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin ongelmiin?
Tunteet ja kognitio kietoutuvat yhteen, jolloin pelon tai huolen ajama ihminen saattaa olla alttiimpi omaksumaan epäluotettavaa tietoa, joka vastaa juuri heidän huoliaan. Ryhmäpaine, sosiaalinen identiteetti ja halu kuulua yhteisöön voivat estää ihmisiä kyseenalaistamasta tai tutkimasta tietoa.
Joku saattaa esimerkiksi olla aktiivinen jäsen vanhempainryhmässä, jossa jäsenet painottavat tiettyä ruokavaliota, sekä tuovat artikkeleita tukemaan näkemyksiään, vaikka nämä eivät perustu tieteelliseen tutkimukseen. Henkilö saattaa hyväksyä väitteet kyseenalaistamatta niitä, koska haluaa kuulua ryhmään.
Internet ja erityisesti sosiaalinen media ovat mullistaneet viimeisenä vuosikymmenenä tiedon jakamisen ja leviämisen. Algoritmit suosivat sisältöjä, jotka saavat ihmiset reagoimaan voimakkaasti. Tämä voi olla ruokkivana tekijänä disinformaation leviämisessä, koska ihmiset myöskin jakavat sisältöjä, jotka resonoivat heidän omien uskomustensa ja tunteidensa kanssa.
Väärä tieto voi joskus olla psykologisesti houkuttelevampaa kuin oikea tieto. Esimerkiksi salaliittoteoriat voivat olla houkuttelevia, koska ne tarjoavat selkeitä syitä ja syyllisiä monimutkaisille ilmiöille, vaikka ne eivät perustu faktoihin. Tämä on osa ihmisen luonnollista taipumusta etsiä selityksiä ja yhteyksiä asioiden välille, jopa silloin kun sellaisia ei ole.
Kun ihmiset oppivat tunnistamaan ja käsittelemään väärää tietoa, he vahvistavat omaa kykyään suojella itseään manipulaatioilta.
Ihmiset eivät ole vain järkiperäisiä olentoja, vaan myös tunneperäisiä. Ihmisten uskomukset eivät synny tyhjiöissä, vaan ne kietoutuvat tiukasti yhteisön ja kulttuurin muodostamaan kontekstiin. Esimerkiksi henkilö, joka kasvaa perinteisiä sukupuolirooleja ihannoivassa yhteisössä, omaksuu roolit todennäköisemmin myös osaksi omia arvojaan.
Medialukutaito auttaa ihmisiä arvioimaan ja käsittelemään tietoa kriittisemmin. Se auttaa kyseenalaistamaan yksinkertaisia selityksiä monimutkaisille ongelmille. Mis- ja disinformaatiossa toistuu usein tietyt ominaisuudet, joista ilmeisin on tiedon lähteen puuttuminen tai sen epämääräisyys. Onko tieto luotettavasta lähteestä?
On tärkeää myös kiinnittää huomiota siihen, onko väite liioiteltu, yksinkertaistettu tai irroitettu asiayhteydestä. Väärän tiedon voi tunnistaa myös siitä, että se herättää voimakkaita tunteita, ilman faktaperusteista selitystä.
Mis- ja disinformaation leviäminen on yksi aikamme suurimmista haasteista, mutta huomioimalla sen voidaan edistää yhteiskunnallista keskustelua ja kriittistä ajattelua. Kun ihmiset oppivat tunnistamaan ja käsittelemään väärää tietoa, he vahvistavat omaa kykyään suojella itseään manipulaatioilta.
Medialukutaito ei ole vain yksilön taito, vaan yhteiskunnan kollektiivinen voimavara. Tärkeintä on varmistaa, ettei totuus jää väärien väitteiden alle.
Teksti: Liinu Vepsäläinen
Kuva: Pixabay
