Suomessa on yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, joka tarkoittaa sitä, että jokainen 18 vuotta täyttänyt Suomen kansalainen on äänioikeutettu. Myös kehitysvammaisella henkilöllä on äänioikeus ja oikeus saada tarvittaessa avusta äänestämiseen.

Kehitysvammaisella henkilöllä on tarvittaessa mahdollisuus tiettyihin erityisjärjestelyihin. Äänioikeutettu saa äänestää kotonaan, jos hänen kyky liikkua tai toimia on rajoittunut siten, että äänestys- tai ennakkoäänestyspaikkaan pääseminen on kohtuuttoman vaikeaa. Tällöin vaalitoimitsija saapuu sovittuna aikana hänen luokseen ottamaan äänestyksen vastaan. Äänestäjän tulee ilmoittaa halustaan äänestää kotona oman kuntansa keskusvaalilautakuntaan viimeistään päivää ennen ennakkoäänestyksen alkamista.

Jos äänioikeutetun kyky tehdä äänestysmerkintä on huomattavasti heikentynyt, hän saa käyttää apunaan avustajaa. Avustaja ei saa pyrkiä vaikuttamaan äänestyspäätökseen tai rikkoa vaalisalaisuutta. Vaaleissa ehdolla oleva ei voi olla avustaja

Ongelmia vaalipaikalla voi olla esimerkiksi esteellisyys tai vaalisalaisuuden rikkoutuminen. Silloin kannattaa olla yhteydessä kunnan keskusvaalilautakuntaan tai oikeusministeriöön. Tarvittaessa syrjinnästä voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Myös kehitysvammaiset ovat pääsääntöisesti vaalikelpoisia, eli oikeutettuja asettumaan ehdolle vaaleissa. Vaalilaissa on rajoitettu vaalikelpoisuutta siten, että vajaavaltaiset eivät saa asettua ehdolle.

Laajasalon opiston idealinjan opiskelija Janica Hirvenkivi, 32, vieraili Ylen selkokielisessä eduskuntavaalipaneelissa maanantaina 27.3. Hirvenkivi kertoo, että aikoo itse äänestää vaalipäivänä.

Janica Hirvenkiven mielestä eduskuntaan tarvitaan kaikenlaisia ehdokkaita, jotta myös vammaisten ääni saadaan kuuluviin. /KUVA: Reetta Paananen

– Minulle tärkeitä arvoja ehdokasta valitessa on kehitysvammaisten ja reumaatikkojen asioiden ajaminen. Sellaisen ehdokkaan löytäminen oli haastavaa, Hirvenkivi toteaa.

Vaalipaneeliin osallistuminen jännitti, mutta kokemus osoittautui hienoksi. Hirvenkivi epäilee, että kaikki vammaiset eivät välttämättä tiedä äänioikeudestaan. Hän mielestään selkouutiset on hyvä väylä lisätä kehitysvammaisten tietoisuutta vaaleista.

– Opettajat koulussa ovat kertoneet äänestämisestä ja vaaleista, ja sitten tuli se lappu äänioikeudesta kotiin, Hirvenkivi kertoo. Tulevalta vaalikaudelta hän toivoo kehitysvammaisten palveluiden kehittämistä.

Alla olevasta linkistä pääset Yle Areenaan katsomaan selkokielisen vaalipaneelin. Lisää tietoa vaaleista selkosuomeksi löytyy esimerkiksi osoitteesta vaalit.fi.

https://areena.yle.fi/1-64910410