Pakkanen. Siitä suomalaiset tykkää. Vai pitävätkö? Ja miten sujuu puolestaan talvenvietto riekolla ja muilla luontokappaleilla?
Sopeutumista, kamppailua elämästä vai sittenkin riemua lumesta ja pakkasesta. Aina se tulee joka vuosi, talvi. Enemmän tai vähemmän lumisena, märkänä tai pakkasia paukutellen. Joskus aivan mustana.
– Käytännössä kaikki eliöt, joita on Suomen luonnossa, valmistautuvat talveen jotenkin. Talvi on luonnon tahdittaja, sanoo erityisasiantuntija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta.
– Puut imevät lehtivihreän talteen, muuttolinnut liikehtivät ja muuttavat pois. Jos ruokaa ei ole paljon, osa linnuista vaeltaa, liikehtii ruuan perässä esimerkiksi marjasadon ja myyrätilanteen mukaan.
Talviunille tai säästöliekille
Talven visiitti ei herätä kaikissa ihmisissä riemua. Pimeys ja kylmyys saavat monet käpertymään koteihinsa.
– Jos harrastaa paljon ulkoilua ja altistuu kylmälle, siihen sopeutuu paremmin kuin sellainen, joka kulkee autolla ja pysyttelee sisätiloissa, kertoo vanhempi tutkija Sirkka Rissanen Työterveyslaitokselta.
Rissanen jatkaa, että kylmässä ihmisen toimintakyky heikkenee. Ensimmäisenä sormet tulevat kömpelömmiksi ja sorminäppäryyttä vaativat hommat heikentyvät. Jos myös lihakset jäähtyvät, toiminta heikkenee entisestään. Tapaturmariski kasvaa, kun ollaan kömpelömpiä. Luonnollisesti talven liukkaus lisää riskiä. Myös elimistö reagoi lämpötilojen vaihteluun.
– Tietyt sairaudet voivat pahentua, jos on tosi lämmin tai tosi kylmä. Sydän kuormittuu, kun verisuonet supistuvat. Ihosairaudet saattavat reagoida. Kylmä ja kuiva ilma voi aiheuttaa hengitysongelmia esimerkiksi astmaiselle.
Eläimet sopeutuvat kylmään kauteen talviunilla, horroksella tai kylmähorroksella. Elimistö laitetaan säästöliekille. Tai sitten lennetään paremmille apajille, lämpimimmille seuduille.
Sitten ovat ne, jotka ovat aktiivisia koko talven eivätkä muuta pois.
Suosiiko tuore talvi hiihtäjiä?
Talvet eivät ole veljiä keskenään. Viime vuoden runsasluminen talvi takasi oivat nauttimismahdollisuudet – mikäs oli hiihtäjän hiihdellä, kun eteläinen Suomikin kylpi lumessa. Hiihto on olosuhdelaji.
– Tutkimuksen mukaan viime talvena reilu kolmannes suomalaisista kävi hiihtämässä. Vastaava luku vuonna 2020 oli 17 prosenttia, kertoo aikuisliikunnan suunnittelija Jenni Humalajoki Suomen Ladusta.
Viime vuoden huikeat talviolosuhteet saivat myös sellaisia sivakoitsijoita ladulle, joilla oli kulunut edellisestä hiihtokerrasta yli viisi vuotta. Koululiikunnasta traumatisoituneita Humalajoki kannustaa antamaan hiihdolle uuden mahdollisuuden.
– Hiihtäminen on mukavaa. Sitä kannattaa rohkeasti kokeilla uudestaan hyvillä välineillä. Jos ei halua ostaa heti omia, kannattaa vuokrata ja kysyä ammattilaisilta vinkkejä ja mennä vaikkapa aikuisten hiihtokouluun. Ladulle mahtuu jokainen hiihtämään omalla tyylillään.
Missä toiset nauttivat hangesta, voi hiiren hyppely hangella koitua kohtalokkaaksi: suojaväritön jyrsijä paistaa lumessa paremmin silmään. Luonnonvarakeskuksen erityistutkija Lindénin mukaan pöllöt voivat iskeä kyntensä myyrään tai hiireen aika paksun hangenkin läpi. Aina siis hankikaan ei suojaa, pöllöllä on hyvä kuuloaisti.
Ruoka eläimen tiellä pitää
– Talvella tarvitaan selvästi enemmän ruokaa selviytymiseen. Niin kauan
kuin riittää ruokaa, pärjätään kylmässä. Ruoka muuttuu energiaksi, Lindén
kertoo.
Eläimet jemmaavat varastoja pahanpäivän varalle. Jäisestä maasta saattaisi olla vaikea mitään kopsutella. Milloin valmistautuminen talveen sitten oikeastaan alkaa?
– Pääosin se alkaa syksyllä. Lintujen muutto, ruska ja lehtien lähtö ovat valmistautumista talveen, Lindén toteaa.
Muutokset ja aikataulut ovat kuitenkin hyvin lajikohtaisia. Lapinuunilinnut saapuvat Suomeen juhannukseksi, ja samoihin aikoihin kahlaajanaaraat muuttavat pois Suomesta. Heidän hommat on jo silloin hoidettu, pesä ja munat saatettu maailmaan. Kahlaajakoiraat jäävät Suomeen hoitamaan jälkikasvua.
Taikageeni
talvi-ihmisten salaisuutena?
Onko talventykkääjillä jotain tiettyjä fysiologisia tai geneettisiä
ominaispiirteitä, miten he selviytyvät kylmästä?
– Ei, jonkin verran kehonkoostumus voi vaikeuttaa, kuinka nopeasti jäähdytään; pienet hoikat naiset jäähtyvät nopeammin. Jos ulkoilee, talveen sopeutumiseen menee pari viikkoa – sama aika mikä kuluu lämpimään sopeutumiseen, jos lähtee etelän reissulle. Hyvä terveys ja kunto edistävät myös asiaa, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Sirkka Rissanen valaisee.
Pohjois-Suomen asukkailla ei siis ole mitään ylimääräistä taikageeniä, joilla he porskuttavat eteenpäin pakkasissa ja tuiskuissa. Rissasen mukaan he pukeutuvat paremmin: Pitävät hattua ja ovat muutenkin kunnollisissa vermeissä.
– Nykynuoret pukeutuvat muodin eikä sään mukaan. Eivät pidä kunnon villakerrosta, joka eristäisi.
Suomen Ladun Jenni Humalajokikin kannustaa ulkoilusta nauttimiseen eikä sisällä kökkimiseen.
– Talvessa pärjää parhaiten oikeilla varusteilla ja kerrospukeutumisella. Pue alimmaiseksi sellaista, joka siirtää kosteuden pois iholta, sitten välikerroksia kelin mukaan. Päällimmäiseksi tuulenpitävää, mutta sopivasti hengittävää. Liikaa ei kannata kuitenkaan pukea, jos aikoo liikkua.
Ruskea on uusi
valkoinen
Osa eläimistä pukeutuu talveen talviturkilla: paksumpi karva ja valkoinen
suojaväri ovat selviytymiskeino talven hangille.
– Turkin väri on sisäänrakennettu asia, geneettisesti säädelty. Säätely menee kalenterin mukaan. Talvet vaihtelevat vuodesta toiseen, joten on aina tilanteita, joissa on valkoisia eläimiä tummassa maastossa. Riekosta on tehty tutkimusta. Sen mukaan kanta on vähentynyt niillä alueilla, joilla epäsopeutuman aika on pidempi. Riekon valkoisuus ja lumettomuus selittävät, miksi riekko on vähentynyt toisilla alueilla nopeammin, Luken erityistutkija Lindén selventää.
Kanahaukat iloitsevat. Valkoiset kohteet näkyvät helposti tummalla.
Lindén kertoo, että amerikkalaisesta lumikenkäjäniksistä on tullut talvella ruskeampia. Tämä on evolutiivinen muutos: Jos jollain on ruskeampi turkki, sitä evoluutio suosii. Näin yksinkertaisesti asia ei kuitenkaan ole, vaan taustalla on yhden lähilajin geenien karkaaminen toiseen: lumikenkäjäniksestä on löydetty Kalifornian jäniksen geenejä.
Lukion biologian mukaan eri lajit eivät voisi risteytyä, mutta tällaista on kuitenkin tapahtunut. Tuleeko Suomessakin metsäjänis saamaan rusakonruskeutta? Tämä jää nähtäväksi. Ruskeus tullee olemaan pitkäaikainen, hiljattain etenevä trendi. Jos jollain on ruskeampi turkki, evoluutio suosii sitä.
Suomen kuolleisuus
pienin 14 asteessa
Osa suomalaisista odottaa innolla lämmintä kesää, toiset unelmoivat
talviurheilusta kesällä, ja toivovat palavasti helteiden höllenemistä.
Rissasen mukaan kuolleisuus on Suomessa pienin, kun mittari näyttää noin 14 astetta. Kreikassa vastaava asteluku on + 21 C. Tästä voisi päätellä, että suomalaisten keho voisi parhaiten keväisessä tai syksyisessä ilmanalassa. Kaikki on kuitenkin pitkälti tottumiskysymyksiä. Maahanmuuttaja Afrikasta sopeutuu säähän, kun pukeutuu kunnolla.
Pohjoisesta, Tornionjokilaaksosta kotoisin oleva, nyt Helsingissä asuva Mirka Saarela vahvistaa samaa varustelun taitoa.
– Luulen, että pohjoisen ihmisillä on luonto ja sen kiertokulku paljon lähempänä elämää kuin Helsingissä. Sen vuoksi siitä nautitaan. Täällähän talvi vaan häiritsee ihmisiä, kun voi olla liukasta ja lumi voi viedä parkkipaikat. Pohjoisessa ollaan totuttu varustautumaan kylmään. Esimerkiksi kovilla pakkasilla muistetaan ottaa lisävaatetta autoon siltä varalta, jos auto vaikka jäätyisi välillä. Monilla on talvisia harrastuksia, jonka vuoksi talvi on kiva.
– Itse en valita ikinä säästä, kun sille ei voi mitään.
Positiivisuutta psyykkeeseen jäävedestä
Vahvan suosikin hiihdon rinnalla suomalaisten muita mielitalvilajeja ovat ulkoilu ja kävely. Lauhempana vuonna muitakin lajeja pystyy harrastamaan ympärivuotisesti.
– Liukulumikenkäily on viime talvien uutuus. Niitä voi käyttää kengillä, sauvat tarvitaan kaveriksi. Sukset ovat leveämmät ja lyhyemmät, niissä on pitokarvapohja. Välineillä liutaan eteenpäin, joka näyttää enemmän hiihdolta. Liukulumikengissä yhdistyy suksen ja lumikengän ominaisuuksia. Niillä pääsee liikkumaan paremmin umpihangessa, Suomen ladun Jenni Humalajoki vinkkaa.
Talviuinti on viime aikoina nostanut suosiotaan. Humalajoki kertoo tehdystä talviuintikyselyssä, jossa kartoitettiin tottumuksia. Uudet lajin harrastajat ovat kasvussa. Uimassa käydään nyt enemmän ilman saunaa, tosin voi olla, että tähän osasyynä on korona. Vedessä ollaan myös pidempään kuin ennen.
– Talviuinnista koetut positiiviset vaikutukset psyykkiselle terveydelle ovat mielenvirkeyden parantuminen ja stressin vähentyminen. Talviuinti on tosi palkitseva harrastaminen. Se koukuttaa helposti. Pienelläkin kastautumisella saa hyvän mielen aikaiseksi.
Luonnonsuojelu ei tunne rajoja
Minkälaista aikaa talvi on ylipäätään luonnolle; onko se hyvä vai huono asia? Tuleeko pieni metsähiiri surulliseksi, kun pakastaa ja lunta tupruttaa?
– Filosofisia kysymyksiä. Koska talvi on ollut aina olemassa, meidän luonto on muokkaantunut sen mukaan. Suurin osa lajeista tarvitsee talvea. Talvi muovaa eliöyhteisöämme: mitkä lajit ovat nyt siinä porukassa mukana. Talvi on siis tärkeä muuttuja, Luonnonvarakeskuksen Lindén pohtii.
Hänen mukaansa talvi on osalle vain selviytymistaistelua. Eurooppalaiset lajit ovat levittäytymässä meille lujaa vauhtia, pohjoisemmat lajit vetäytyvät yhä pohjoisemmaksi. Niille lajeille, jotka tarvitsevat talvea, tämä on huonompi asia. Ihan pohjoisimmista lapin lajeista on oltava huolissaan: niissä selvä syyllinen on ilmastonmuutos.
Toisenlaista luontoa on kuitenkin tulossa. Itsestään selvää on, että lajisto tulee muuttumaan. Myöhemmin meillä on ehkä sellaisia tapauksia, jotka elelevät nyt Puolan tai Latvian suunnalla. Luonnonsuojelussa ei tarvitse ajatella rajoja.
Lumi lämmittää ja antaa suojaa
– Talven merkitys vuodenkierrolle on hirveän suuri. Sen myötä on kehittynyt paljon erilaisia sopeutumia. Nekään eivät aina riitä. Talven kanssa ei ole leikkimistä, Andreas Lindén toteaa.
Lumi tuo lisää valoa ja harrastusmahdollisuuksia. Suomen Ladun Jenni Humalajoki kannustaa ihmisiä ulkoilusta nauttimiseen eikä sisällä kökkimiseen.
– Talvella ihmisten ulkoilu saattaa vähentyä. Otsalamppu, hyvät heijastimet ja pitävät kengät ovat hyviä kavereita lenkeillä muun talvivarustuksen lisäksi. Hiihtoa pystyy harrastamaan vain talvella. Anna sille uusi mahdollisuus, jos kouluajoista on ikäviä kokemuksia, Humalajoki rohkaisee.
Pikkunisäkkäät pysyttelevät lumen alla. Niiden maailma on talvella pitkälti siellä. Riekko kaivautuu kieppiin, lumeen. Se uppoutuu sinne lähes kokonaan, vain pieni reikä pilkahtaa hangessa. Ilma on hyvä eristäjä. Lumi suojaa. On hyvä olla.
